Tiistaikerhon blogi

Tuuli III palasi Suomen ilmailumuseoon

Lauantai 13.3.2021 - Tiistaikerholainen

Prototyypiksi jääneen Valmet Tuuli III:n (TL-1) entisöinti on Suomen ilmailumuseon ja sen Keskiviikkokerhon sekä Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerhon yhteinen projekti. Se alkoi 2016. Kun Tuuli oli purettu tarpeelliselta osin osiinsa Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa, koneen runko, siivet ja pyrstön osat vietiin Hämeenlinnaan Ammattiopisto Tavastiaan.

Blogi_2021-04-01.jpg

Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto/Kauko Tuomikosken kokoelma.

Blogi_2021-04-02.jpg

Blogi_2021-04-03.jpg

Ammattiopistossa oli tarkoitus tehdä koneen pintojen käsittely oppilastyönä, mikä tarkoitti pintojen puhdistamista ja niiden maalausta. Työt aloitettiin pyrstön osien ja siipien pintojen rasvanpoistolla, minkä jälkeen niissä ollut hopeamaalipinta poistettiin Nitromors -maalinpoistoaineella, kuivajääpuhalluksella ja hiomalla.

Blogi_2021-04-04.jpg

Kuva: Antti Laukkanen.

Siivet ja pyrstön osat ehdittiin jo maalata keltaisella tartuntapohjamaalilla (happoprimerilla), ennen kuin selvisi, että Tuuli III:n pinnat olivat alun perin olleet puhtaalla alumiinilla koristekuviointeja, johtoreunoja ja mahanalustaa lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti, että siiven pintoihin ruiskutettu tartuntapohjamaali pitääkin poistaa, koska entisöinnin tavoitteena on Valmet Tuuli III koelentovaiheen asussaan. Rungon pintoja ei ehditty Ammattiopistossa pohjamaalata.

Blogi_2021-04-05.jpg

Helmikuussa 2020 Ammattiopisto Tavastian Suomen ilmailumuseolla pidettävän pintakäsittelykurssin kurssilaiset kävivät opettelemassa alumiinipintojen kiillottamista kohteenaan Tuuli III:n runko. Tämän jälkeen kiillotusta oli tarkoitus jatkaa Tavastian oppilastyönä.

Tuuli III:n työt kuitenkin keskeytyivät Hämeenlinnassa, koska opetus Ammattiopistossa on Covid- 19 pandemian vuoksi jatkunut pääasiassa etäopetuksena. Koska lisäksi tila, jossa Tuuli III on ollut ammattiopistossa varastoituna, tarvittiin oppilaitoksen muuhun käyttöön, Tuuli III päätettiin palauttaa Suomen ilmailumuseoon.

Blogi_2021-04-06.jpg

Kunhan koronatilanne jälleen sallii vapaaehtoistoiminnan jatkumisen museolla, Tuulen entisöintityötä voidaan jatkaa museolla mm. rungon ja siipien pintakäsittelyllä. Pintojen käsittelyn jälkeen edessä on koneen varustaminen ja moottorin kunnostamisen jatkaminen.

Blogi_2021-04-07.jpg

Toistaiseksi museolla ei ole vapaata sisätilaa Tuuli III:n entisöinnin jatkamiseksi, sillä koronan vuoksi kesken ovat edelleen sekä VL Myrsky II:n (MY-14) että Caudron C.50 (CA-50) -koneiden entisöinnit. Valmet Tuuli III onkin toistaiseksi varastoituna museon alueella olevassa uudessa varastoteltassa, jossa tosin pystyy, ainakin kesäkaudella jo jossain määrin jatkamaan Tuuli III:n entisöintiä.

Kuvat, ellei toisin erikseen ole mainittu: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Valmet Tuuli III, TL-1, OH-XTL

Tuuli III:n runko Vantaalta Hämeenlinnaan

Lauantai 23.4.2016 - Tiistaikerholainen

Valmet Tuuli III:n runko kuljetettiin perjantaina 15. huhtikuuta Suomen Ilmailumuseolta Vantaalta Hämeenlinnaan Ammattiopisto Tavastian Pintakiltaan maalattavaksi. Pari kuukautta aiemmin Pintakiltaan oli kuljetettu Tuuli III:n siivet. Pintakillassa opiskellaan pintakäsittelyalan perustutkinto ja metallituotteiden pintakäsittelyjen osaamisalalta saadaan perusvalmiudet kehittyä alan tehtävien osaajaksi.

Blogi_2016-08-01.jpg

Suomen Ilmailumuseon johtamassa Tuuli III:n entisöintiprojektissa Ammattiopisto Tavastian Pintakillan tehtävänä on vastata koneen uudelleen maalauksesta. Se tarkoittaa valtaosin koneen huonoon kuntoon menneen pintamaalauksen poistamista ja sen jälkeistä uudelleen maalausta. Koko maalausurakka toteutetaan ammattiopistossa oppilastyönä opettajien Jari Välkkysen ja Hannu Waltzerin ohjaamina. Tuuli III -projekti onkin herättänyt Pintakillan opiskelijoissa etukäteen jo suurta mielenkiintoa.

Ennen Tuuli III:n rungon siirtämistä Hämeenlinnaan oli takana suuri työ rungon esivalmistamiseksi maalausta varten. Ilmailumuseoyhdistyksen tiistaikerholaiset olivat purkaneet rungosta kaikki, mikä siitä oli järkevästi irrotettavissa. Tämä siksi, että rungon käsittely olisi Pintakillassa niin maalinpoiston kuin maalauksen osalta mahdollisimman kätevää.

Blogi_2016-08-02.jpg

Hämeenlinnaan viety runko olikin ilmiasultaan jo varsinainen torso. Rungon mukana Hämeenlinnaan lähtivät myös uudelleen maalattavat moottoritilan kuomut, selkäevä, sivuvakaaja ja sivuperäsin. Rungon liikuttamista ja kuorma-auton lavalle kuljetettavaksi siirtämistä helpottamaan runkoon kiinnitettiin museomekaanikko Antti Laukkasen metallipalkeista hitsaama ja pyörin varustettu kehikko.

Blogi_2016-08-04.jpg

Kehikon avulla Tuuli III:n runko saatiin kätevästi lastattua Ammattipisto Tavastian kuorma-autoon ja matka kohti Hämeenlinnaan alkoi. Rungon kuljetus toteutettiin ansiokkaasti Ammattiopiston koulutusajona.  Siitä vastasivat Ammattiopisto Tavastian Logistiikkaosaston oppilaat opettajansa Timo Lahden johdolla.

Blogi_2016-08-06.jpg

Hämeenlinnaan saavuttua Pintakillan Tuuli III -projektin opiskelijat siirsivät Tuuli III:n rungon Ammattiopisto Tavastian Pintakillan halliin Suomen Ilmailumuseon Antti Laukkasen ja Kimmo Snellmanin valvonnassa. Tuuli III:n rungon pintakäsittely pääsee nyt alkamaan.

Blogi_2016-08-07-08.jpg

Pintakillassa on jo aloitettu niin siipien kuin rungon pintakäsittelyn esivalmistelut. Se on tarkoittanut erilaisten maalinpoistomenetelmien testausta tarkoitukseen sopivimman menetelmän löytämiseksi. Maalauksen onnistumisen edellytys onkin huolellisesti tehty maalinpoisto. Pintakillassa testattiin maalinpoistoa Tuulista irrotettuihin pienosiin, kuten korkeusperäsinten trimmin laippoihin.

Blogi_2016-08-09.jpg

Osien pinnoille tehdyn rasvanpoiston jälkeen kokeiltiin erilaisia liuotteita laimeammasta vahvempaan. Lopulta päädyttiin siihen, että projektissa maalinpoistoon sopii parhaiten Nitromors-maalinpoistoaine. Tämä tarkoittaa, että niin siipien kuin rungonkin käsittely pääsee Pintakillassa toden teolla alkamaan. Projektin etenemistä Ammattipisto Tavastian Pintakillassa voi seurata Pintakillan Tuuli III -projektin sivulta http://tuuli3.weebly.com/

Kuvat: Lassi Karivalo (1. kuva) ja Antti Laukkanen (muut).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Valmet Tuuli III, TL-1, OH-XTL

Tuuli III:n rungon esikäsittely loppusuoralla

Perjantai 26.2.2016 - Tiistaikerholainen

Kun Valmet Tuuli III:n siivet ja pyrstö oli kuljetettu Suomen Ilmailumuseosta Hämeenlinnaan Ammattiopisto Tavastiassa uudelleen maalattavaksi, voitiin ilmailumuseon pihalla oleva Tuulin runko ottaa entisöintitilaan maalausta edeltävään esikäsittelyyn. Esikäsittely tarkoittaa, että rungosta irrotetaan kaikki järkevästi irrotettavissa olevat osat helpottamaan rungon maalauskäsittelyä. Sen jälkeen myös runko on valmis Hämeenlinnaan kuljetettavaksi.

Blogi_2016-04-02.jpg

Runkotyöt alkoivat Tiistaikerhossa 16. helmikuuta. Aluksi päätettiin irrottaa rungossa vielä kiinni oleva sivuvakaaja sivuperäsimineen. Ennen kuin vakaajan irrottamiseen päästiin, piti purkaa vakaajan johtoreunassa ja koneen rungossa kiinni oleva selkäevä. Tämä evä ei alun perin kuulunut Tuuli III:n prototyyppiin. Se asennettiin myöhemmin koneen lento-ominaisuuksien parantamiseksi koskien sekä sivuperäsimen toimintaa että syöksykierreominaisuuksia.

Blogi_2016-04-05.jpg

Selkäevä on kiinni rungossa ja sivuvakaajassa niiteillä. Evän irrottamiseksi porattiin niitit pois. Evä ei kuitenkaan irronnut. Se oli vielä niiteillä kiinni evän sisällä olevissa kolmessa alumiinipeltisessä tuessa. Kun nekin niitit oli porattu, selkäevä voitiin irrottaa.  Lopuksi irrotettiin evän tuet.

Blogi_2016-04-07.jpg

Vakaajan irrottamiseksi piti vielä poistaa vakaajan tyven alumiinipeltiset suojukset. Ne oli kiinnitetty vakaajaan ja koneen runkoon ristipääruuvein, joten irrotus oli helppoa.

Blogi_2016-04-09a.jpg

Itse vakaaja peräsimineen oli kiinni rungossa kolmella korvakkeella. Niistä kaksi oli vakaajan jättöreunan alla ja yksi johtoreunan alla. Kun korvakkeissa olleet kiinnityspultit oli poistettu, vakaaja sivuperäsimineen         oli helppo nostaa pois ja laskea pukkien varaan. Tämän jälkeen sivuvakaaja ja sivuperäsin irrotettiin toisistaan.  

Blogi_2016-04-11-12.jpg

Tuuli III:n ohjaamosta irrotettiin sivuilta ylös avautuvat ohjaamon kuomut sekä ohjaamon takaosan kiinteä kuomu. Avautuvat kuomut saatiin irti kätevästi kääntämällä kummankin kuomun pakkalaukaisukahvasta. Sen seurauksen vapautuivat kuomujen yläreunan saranassa olevat sokalliset kiinnitystapit ja kuomut voitiin nostaa pois. Kiinteän takakuomun osalta sokat piti irrottaa vetämällä lukkotapin varmistussokat pois.   

Blogi_2016-04-13.jpg

Tuuli III:n tuulilasien viisi millimetriä paksut pleksit ovat pahoin säröillä ja joudutan uusiman. Tämän vuoksi tuulilasipleksit oli poistettava. Pleksien irrottaminen oli työlästä, koska pleksit oli kiinnitetty tuulilasien putkikehikkoon mutteripäisin koneruuvein. Tukiputkien läpi vedetyt pleksien kiinnitysruuvit olivat pahoin ruostuneet. Osa ruuveista saatiin irti käyttämällä voiteluaineita, mutta osa jouduttiinkin irrottamaan poraamalla. Vanhat pleksit säilytetään, koska niiden mukaan leikataan uudet pleksit. Tuulilasin pleksit ovat pinnaltaan onneksi suoria, joten niiden uusiminen on helppoa. Ohjaamon kuomujen kuperien pleksien uusiminen - jos siihen joudutaan - on vaikeampi tehtävä.

Blogi_2016-04-15.jpg

Tuulin nokalta irrotettiin moottoritilan suojuspellit. Continental -moottori oli jo poistettu Keskiviikkokerhon toimesta viime vuoden puolella.  Moottoritilasta irrotettiin mm. akku, akkuteline, polttoaineen suodatin ja polttoaine- sekä öljyletkuja.

Blogi_2016-04-19.jpg

Moottoritilan tuliseinässä kiinni olevia laitteita oli hankala irrottaa, koska seinän läpi vedettyjen kiinnityspulttien mutterit jäävät piiloon tuliseinän ohjaamon puolelle kiinnitetyn eristeen alle.

Blogi_2016-04-21.jpg

Tuuli III:n runko riisuttuna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Valmet Tuuli III, TL-1, OH-XTL

Tuuli III:n siivet Hämeenlinnaan maalattaviksi

Maanantai 15.2.2016 - Tiistaikerholainen

Torstaina 4. helmikuuta Suomen Ilmailumuseo ja Ammattiopisto Tavastia sopivat virallisesti Valmet Tuuli III:n uudelleen maalauksesta. Niinpä Ammattiopisto Tavastian Riikka Riihimäki ja Suomen Ilmailumuseon Matias Laitinen löivät kättä päälle sopimuksen merkiksi!

Blogi_2016-03-1.jpg

Sopimuksen mukaan maalipinnoiltaan pahoin kuluneen koneen uudelleen maalaus tehdään oppilastyönä Ammattiopisto Tavastiassa. Tuuli III:n pinnat ovat menneet huonoon kuntoon seurauksena vuosien taivasalla säilytyksestä.

Blogi_2016-03-2.jpg

Tiistaikerhossa maalausta varten esikäsitellyt siivet odottivat jo kuljetusta Hämeenlinnaan. Sitä ennen Tuulin siivistä, siivekkeistä, korkeusvakaajasta ja korkeusperäsimistä oli irrotettu maalauksen kannalta kaikki irrotettavissa olevat osat, jonka jälkeen siivet ja kaikki muu oli paketoitu Hämeenlinnaan kuljetusta varten. Kaikki oli ehditty saada valmiiksi torstaiksi 11. helmikuuta sovittua kuljetusta varten.

Blogi_2016-03-5-7.jpg

Kuvat: Matias Laitinen

Niinpä torstaiaamuna Ammattiopisto Tavastian kuorma-auto kaarsi Suomen Ilmailumuseon entisöintiverstaan ovelle ja lastaus alkoi. Kuorma-auton lavalle siirrettiin ensin siivet ja sitten muut tavarat. Kun lasti oli hyvin liinoilla kiinnitetty, matka kohti Hämeenlinnaan alkoi.

Blogi_2016-03-10-11.jpg

Kuvat: Matias Laitinen ja Antti Laukkanen

Perillä Hämeenlinnassa Ammattiopisto Tavastian Pintakillan opiskelijat ottivat kuljetuksen innostuneesti vastaan ja siipien, korkeusvakaajan ja -peräsinten purku kuormasta alkoi. Eikä siinä kauan mennyt, kun koko kuorma oli siirretty opiston asianmukaiseen säilytystilaan odottamaan uudelleen maalaukseen liittyvän käsittelyn alkamista.

Blogi_2016-03-12.jpg

Kun siivet oli onnellisesti saatu Hämeenlinnaan, Suomen Ilmailumuseon entisöintitilaan tuli tilaa Tuuli III:n rungon siirtämiseksi sisään museon pihalta. Kun tuulin runko on saatu sisään, tiistaikerholaiset irrottavat rungosta kaiken tarpeellisen helpottamaan rungon maalausta. Sen jälkeen on ”riisutun” rungon vuoro matkata Hämeenlinnaan.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Valmet Tuuli III, TL-1, OH-XTL

Tiistaikerhon kevätkausi käynnistyi

Lauantai 16.1.2016 - Tiistaikerholainen

Joulukinkkujen sulattelun ja uuden vuoden rakettien paukuttelujen jälkeen Ilmailumuseoyhdistys ry:n tiistaikerholaiset palasivat Suomen Ilmailumuseon entisöintitilaan jatkamaan siitä, mihin ennen joulutaukoa oli jääty. Pääprojekteina jatkuvat Valmet Vihurin (VH-25) ohjaamokokonaisuuden rakentaminen, Focke Wulf Fw 44J Stieglitzin (SZ-25) rungon entisöinnin loppuun saattaminen, VL Myrsky II (MY-14) entisöinti sekä uusimpana kokonaan metallirakenteisen Valmet Tuuli III:n (TL-1/OH-TLX) peruskorjaus ja entisöinti.  

Ennen joulua Tuuli III:n entisöintihanke oli saatu alkuun. Tuulin entisöinnissä on kyse koko koneen uudelleen maalaamisesta koneen alkuperäiseen ilmavoimien TL-1 tunnuksen mukaiseen asuunsa sekä koneen kunnostamisesta laitteiltaan käytännössä toimintakuntoiseksi. Tai ainakin niin, että kunnostaminen tehdään siten, että se mahdollistaa - niin haluttaessa - koneen palauttamisen myöhemmin lentäväksi.

Blogi_2016-01-1.jpg

Nyt Tuuli III -projektissa ollaan vaiheessa, jossa päätyönä on koneen esikäsittely maalausta varten. Se tarkoittaa koneen purkamista riittäviltä osin maalaustoimenpiteitä helpottamaan.  Ennen joulua siivistä irrotettiin jo siivekkeet ja laskusiivekkeet. Myös korkeusperäsimet irrotettiin korkeusvakaajasta. Ehtipä Suomen Ilmailumuseon keskiviikkokerho irrottaa Tuulin nokalla olevan Continental -moottorinkin peruskorjausta odottamaan.

Blogi_2016-01-2.jpg

Kevätkauden ensimmäisenä työtiistaina 12. tammikuuta otettiin käsittelyyn Tuulin oikea siipi. Siipi laitettiin ensin lappeelleen nostolavapinojen päälle, johon pehmikkeeksi oli laitettu auton renkaita. Tehtävänä oli irrottaa siivestä kaikki irrotettavissa olevat osat, jotta siiven käsittely sitä maalattaessa olisi mahdollisimman helppoa.

Blogi_2016-01-4.jpg

Tuulissa laskutelineet sijaitsevat koneen siivissä. Niinpä osa tiistaikerholaisista kävikin irrottamaan oikean siiven telinettä. Laskutelineet ovat englantilaisen Dowty Equipment LTD:n valmistama. Se merkitsi, että tuumaiset kiintoavaimet olivat tarpeen.

Blogi_2016-01-5-6.jpg

Vaikka meillä ei ollut käytettävissä ohjekirjaa laskutelineen irrottamiseksi, teline saatiin joutuisasti irti telineen toimintamekanismiin liittyvine osineen. Laskuteline puretaan vielä osiinsa huoltamista ja tarkistamista varten. Purkamisessa kiintoavaimet eivät aina riittäneet. Telineen pyörän laakerin irrottamisessa jouduttiin käyttämään ulosvetäjää.

Blogi_2016-01-7-8.jpg

Laskutelineen varsinainen teleskooppivarsi on maalipintainen ja se saataneen puhdistettua CRC Eco Complex Blue puhdistusaineella. Tämän puhdistusaineen etu on, että puhdistustehostaan huolimatta se säästää alkuperäisen maalipinnan.  Sen sijaan muut telineeseen liittyvät osat ovat maalaamatonta terästä ja ruostuneet. Nämä osat hiotaan ruosteesta puhtaaksi ja käsitellään ruostumista estävällä lakalla.

Blogi_2016-01-9.jpg

Blogi_2016-01-10.jpg

1980-luvun lopusta lähtien käyttämättömänä ollut laskuteline ja sen mekanismiin liittyvät laitteet olivat pahoin jumittuneet. Ruosteen irrottamiseen käytettävillä liuottimilla osat saatiin ensin liikkuviksi ja sitten purettua puhdistusta varten. Kokolailla suuri ero on juuri irrotetun ja osiinsa puretun ja puhdistetun osan välillä.

Blogi_2016-01-11-12.jpg

Siivestä irrotettiin siiven kärkiosa purjehdusvaloineen, siiven johtoreunassa oleva laskeutumisvalo sekä kaikki tarkistus- ja muut irrotettavissa olevat luukut. Siiven kärkiosan alumiinipellissä ollut painaumavaurio oikaistiin.

Blogi_2016-01-13-14.jpg

Kunhan Tuuli III:n oikeasta siivestä on saatu irrotettua loputkin osat, samanlainen käsittely odottaa vasenta siipeä. Sen jälkeen molemmat siivet ovat valmiita toimitettavaksi maalattavaksi Hämeenlinnaan Ammattiopisto Tavastiaan. Siivistä irrotetut osat, kuten laskutelineet, kunnostetaan Tiistaikerhossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Valmet Tuuli III, TL-1, OH-XTL

Tuuli III:n entisöinti alkoi

Maanantai 21.12.2015 - Tiistaikerholainen

Suomen Ilmailumuseon ja museon tiloissa toimivien Tiistai- ja Keskiviikkokerhojen sekä Koulutuskuntayhtymä Tavastian Ammattiopiston yhteinen projekti Valmet Tuuli III -koulukoneprototyypin entisöimiseksi on käynnistynyt. Vielä kuukausi sitten ajateltiin, että projekti alkaisi Tiistaikerhon osalta varsinaisesti vasta keväällä 2016, mutta suunnitelmat muuttuivat.

Aikataulumuutoksen aiheutti se, että Suomen Ilmailumuseon väliaikaisena varastotilana Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitseva entinen MediHelin halli myytiin Vantaan kaupungille. Tämän seurauksen vuokralaisena ollut museo joutui tyhjentämään hallin siellä olleista museon koneista.

Blogi_2015-32-2.jpg

LET Z-37 Čmelák

Hallissa ovat olleet varastoituina LET Z-37 Čmelák (OH-CMB), Valmet Tuuli III (TL-1), Atol 450L (OH-U165), QAC Quickie 1 (OH-XQA), Kyrölän ”Koekone” sekä Klemm L 25 (OH-KLA). Koneet jouduttiin tuomaan Suomen Ilmailumuseoon ja tunkemaan siellä niin pihan peltihalliin kuin museon I-halliin. LET Z-37 Čmelákin ja Valmet Tuuli III rungot eivät mahtuneet hallien suojiin, vaan ne jouduttiin jättämään pihalle säilytettäviksi.

Blogi_2015-32-1.jpg

Koska Tuuli III oli palannut museoon, oli järkevä aloittaa välittömästi koneen entisöintiin liittyvät valmistelut. Tämä merkitsi samalla, että aiemmin puheena olleen I.V.L. K.1 Kurki -koneen konservoinnin ja kunnostuksen aloitus siirtyy myöhäisempään ajankohtaan. Tuulin entisöinnin ensimmäinen vaihe on koneen purkaminen tarvittavilta osin osiinsa Hämeenlinnassa toimivaa Tavastian Ammattiopistoa varten. Ammattiopistossa kone uudelleen maalaan ja siipien ja pyrstön osiinsa purkaminen helpottaa koneen maalausta ja käsittelyä.

Blogi_2015-32-3.jpg

Tuuli III:n siivet siirrettiinkin heti Suomen Ilmailumuseon entisöintiverstaaseen Tiistai- ja Keskiviikkokerhojen käsiteltäviksi. Siivistä on jo irrotettu siivekkeet ja laskusiivekkeet. Siivissä kiinni olevien laskutelineiden irrotus siirtyy tammikuulle. Viikkoa aikaisemmin oli jo Tuulin korkeusperäsimet ja korkeusvakaaja erotettu toisistaan sekä korkeusperäsimen siivekkeistä poistettu trimmin laipat.

Blogi_2015-32-4-5.jpg

Tuulin Continental O-470-A -moottorin kunnostamisesta vastaava Keskiviikkokerho irrotti moottorin Tuulin rungosta entisöintitilan oviaukolla, jonka jälkeen moottori siirrettiin sisään odottamaan kunnostuksen alkamista. Tiistaikerhon vastuulla oleva rungon sisätilojen, ohjaamon ja ohjaamon kuomun kunnostus tehdään joko ennen rungon uudelleen maalausta tai vastan maalauksen jälkeen. Järjestys on vielä sopimatta. Tuulin osien kuljetus uudelleen maalattavaksi Hämeenlinnaan alkaa tammikuussa.

Blogi_2015-32-6.jpg

Blogi_2015-32-7.jpg

Valmet Tuuli III:n entisöintiin mennee vähintään vuosi. Koneen kokoamiseen päästään vasta kun siivet, pyrstö ja runko ovat palanneet uudelleen maalattuina Vantaalle. Vallan kutkuttava olisi saada Tuulin entisöinti valmiiksi ja kone yleisölle nähtäväksi vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä. Silloin olisi kulunut tasan 60 vuotta Valmet Tuuli III ensilennosta Tampereen Härmälässä. Saapas nähdä onnistutaanko tuossa tavoitteessa. Kiirettä se varmaankin pitää.

Kuten edellä jo todettiin, Tuulin entisöinnin aikataulumuutoksen vuoksi nyt ei voidakaan ottaa Tiistaikerhoon konservoitavaksi ja korjattavaksi Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa Vesivehmaalla oleva I.V.L. K.1 Kurkea. Kurjen kunnostusta ei kuitenkaan unohdeta. Vuoden 2016 alkupuoliskolla selviää, onko Kurki mahdollista ottaa Tuuli III -projektin rinnalle kunnostustoimien kohteeksi.

Tämä oli vuoden 2015 viimeinen Tiistaikerholaisen blogikorjoitus. Kuluvalle vuodelle niitä on kertynyt 32 kappaletta kertomaan Tiistai- mutta myös Keskiviikkokerhon arvokkaasta työstä Suomen ilmailuhistoriallisesti arvokkaiden museolentokoneiden konservoimiseksi ja entisöimiseksi sekä Suomen ilmailuhistorian tunnetuksi tekemiseksi. Joulutauon jälkeen Tiistaikerhon työt jatkuvat 12. tammikuuta 2016.

Omasta ja Tiistaikerhon puolesta hyvää joulua ja uutta vuotta 2016!

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Valmet Tuuli III, TL-1, OH-XTL

Valmet Tuuli III ja I.V.L. K.1 Kurki Tiistaikerhon seuraavat projektit

Torstai 12.11.2015 - Tiistaikerholainen

Suomen Ilmailumuseon ja Tiistaikerhon kesken on keskusteltu museon kokoelmissa olevan Valmet Tuuli III -harjoituskoneen prototyypin entisöinnistä Tiistaikerhossa. Kokometallinen kone on huonokuntoinen ja tällä hetkellä varastoituna. Tuuli III:n kuntotarkastuksessa todettiin, että mikäli kone entisöitäisiin, sen pinnat jouduttaisiin kauttaaltaan maalaamaan uudelleen. Koko koneen maalausta ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä Tiistaikerhossa, vaan maalaus on pakko teettää ulkopuolisena työnä. Sen sijaan Tiistaikerhossa pystytään kyllä mm. purkamaan kone maalausta varten osiin, kokoamaan kone maalauksen jälkeen sekä kunnostamaan Tuuli III:n rungon sisätilat ohjaamoineen, uusimaan ohjaamon kuomun pleksit, huoltamaan moottori ja tarkistamaan laskutelineiden ja hallintalaitteiden toiminta. Koneesta ei tehdä kuitenkaan lentävää museokonetta.

Blogi_2015-29-1.jpg

Valmet Tuuli III koelennettävänä Ilmavoimissa. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Hämeenlinnassa toimiva Koulutuskuntayhtymä Tavastian ammattiopisto kiinnostui Tuuli III:n maalauksesta oppilastyönä ja päätti ottaa Tuuli III:n osaksi pintakäsittelyn opetustaan. Lentokoneen maalaus sopii hyvin pintakäsittelyn opettamiseen ja se on myös oppilaita motivoiva hanke.

Työt aloitetaan jo vuoden 2015 puolella Tuuli III:n korkeusvakaajasta ja korkeusperäsimestä. Näillä testataan Tuuli III:n pintojen uudelleen maalaamisen edellyttämiä työmenetelmiä, ennen kuin koneen runko ja siivet toimitettaisiin Vantaalta Hämeenlinnaan. Tämä tapahtuisi vuoden 2016 puolella. Tiistaikerhon osalta edellä mainittu työskentelyrytmi tarkoittaa, että uudelleen maalatun rungon sisätilojen ym. kunnostamiseen päästäneen keväällä 2016.

Blogi_2015-29-2.jpg

Valmet Tuuli III:n runko Suomen Ilmailumuseon varastossa. Kuva: Lassi Karivalo.

Koska Tuuli III ei tule välittömästi Tiistaikerhon työkohteeksi, tarvitaan ”väliprojekti” marras-joulukuussa valmistuvan Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-25) -kunnostusprojektin ja tulevan Tuuli III -projektin väliin. Täksi projektiksi on valittu Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa Vesivehmaalla oleva I.V.L. K.1 Kurki.

Blogi_2015-29-3.jpg

I.V.L. K.1 Kurki Suomenlinnan jäillä maaliskuussa 1927. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kurki on toinen vielä kunnostamatta olevista Suomenlinnassa 1920-luvulla toimineen Valtion Lentokonetehtaan suunnittelemista ja rakentamista konetyypeistä. Vesivehmaan hallissa myös oleva VL E.30 Kotka on se toinen. Kurki on työmäärältään - ainakin etukäteen arvioiden - pienempi kuin Kotka ja siten väliprojektiksi sopivampi. Kurki kunnostetaan Tiistaikerhossa korjaavan konservoinnin periaatteella ja palautetaan sen jälkeen takaisin Vesivehmaalle.

Blogi_2015-29-4.jpg

Kurjen runko Vesivehmaalla toukokuussa 2015. Kuva: Lassi Karivalo.

Kurjen ottamisesta Tiistaikerhon työprojektiksi on sovittu Lahden Ilmasillan, Keski-Suomen Ilmailumuseon ja Suomen Ilmailumuseon kanssa. Kurjen runko tuodaan Tiistaikerhoon marraskuun lopulla samalla, kun paluukuljetuksena viedään Tikkakoskelle Tiistaikerhon kunnostaman Stieglitzin (SZ-25) siivet. ”Stigun” runko palautetaan Tikkakoskelle joulukuussa. SZ-25 pääsee muistomerkkikoneeksi Kauhavalle syksyllä 2016 rakennettavaan vitriiniin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Valmet Tuuli III, I.V.L. K.1 Kurki, TL-1, OH-XTL