Ajankohtaisia tapahtumia

Finnair hankki 2000-luvun alkupuolella strategiansa vahvistamiseksi uudenlaisia laajarunkokoneita. Paljon ehti tapahtua sen jälkeen, mutta nyt konetyyppiä on operoitu Suomessa menestyksellisesti kokonaiset viisi vuotta.

Esityksen pitää Benjamin Helander.

Talvisodassa on pakko keskittää ilmavoimien kaikki sotakoneet Etelä-Suomeen, ennen kaikkea kaakkoissuuntaan. Näin ollen koko Pohjois-Suomi jäi ilman hävittäjäsuojaa, kunnes ruotsalainen vapaaehtoinen lentolaivue F19 aloitti sotalentonsa 12. tammikuuta 1940. F19 sai käyttöönsä 12 Gloster Gladiator-hävittäjää (eli kolmasosa Flygvapnetin hävittäjistä!) ja neljä kevyttä Hawker Hart -pommikonetta. Esitelmässä käydään läpi F19-yksikön lyhyt mutta kunniakas historia.

Esityksen pitää IMY:n kunniajäsen Carl-Frederik Geust.

Toisen maailmansodan päättyessä Saksan alueella kohtasi kaksi suurvaltaa. Syntyi kahden liittokunnan, NATOn ja Varsovan liiton sotavoimien mittelökenttä. Samalla perustettiin kahdet Saksan ilmavoimat, joiden rinnakkainen tarina jatkui Saksojen jälleenyhdistymiseen asti. Esitelmä käsittelee näiden ilmavoimien syntyä, kehittämistä, rakennetta, kalustoa ja toimintaa sekä yhdistämistä ja uusia haasteita.

BAE Systems päivittää tietomme HX-kandidaatti Eurofighter Typhoonin kuulumisista. Kuulemme ainakin kehitettävästä uudesta tutkasta.

Jäsenilta on tarkoitettu vain IMY:n jäsenille.

Kutsu lähetetään kaikille Ilmailumuseoyhdistyksen jäseniltojen etäosallistujien postituslistalla oleville yhdistyksen jäsenille.

Tapahtuman kotisivut

Kertaalleen jo keväältä 2020 siirretty jäsenilta siirtyy jälleen pidettäväksi keväällä 2021.

Asko Nieminen kertoo kokemuksiinsa nojaten Speyerin ja Sinsheimin tekniikan museoista, joissa esillä on paljon ilmailuun liittyvää.

80 vuotta sitten talvisota opetti Suomelle ilmasodan merkityksen maamme itsenäisyydelle.
Paljon saatiin aikaan huolimatta lentokaluston ja ilmatorjunnan puutteellisuudesta. Illan esitelmän pitää Aarno Liusvaara.

Janne Pauni kertoo vierailuistaan Prahan ja Krakovan ilmailumuseoihin. Kuvassa Krakovan "MiG Alley".

Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto / Veikko Kajamäki.



Kuvassa Ju 20 -koneen siivellä istuvat suomalaiset punalentäjät (vasemmalta): Walter Bergström, Werner Lehtimäki, Jalmar Lehtimäki, Kaarlo Neronen, Edward Valtonen, Kaarlo Renkas ja Mauno Lindell. Gutujevskij ostrov, Leningrad 1925.

Parikymmentä Neuvostovenäjälle Suomen sisällissodan jälkeen Neuvostovenäjälle paennutta punakaartilaista sai uudessa kotimaassaan lentokoulutusta. Useimmat suomalaiset punalentäjät palvelivat aluksi Itämeren laivaston lentojoukoisssa, myöhemmin myös Neuvostoliiton arktisilla alueilla toimineessa Avia-arktika lentoyhtiössä. Useimpien suomalaislentäjien lentoura päättyi 1930-luvulla, joko kohtalokkaissa lento-onnettomuuksissa tai myös 1930-luvun lopun puoluepuhdistuksissa, jolloin suomalaistausta ei ollut mikään myönteinen meriitti…

Niinpä divisioonankomentaja Walter Bergström, joka vuodesta 1935 toimi Punalaivaston lentojoukkojen komentajana, teloitettiin 28.7.1938 syytettynä vastavallankumouksellisesta tominnasta.

Suomalaisista punalentäjistä Neuvostoliitosta kertoo Ilmailumuseoyhdistyksen kunniajäsen Carl-fredrik Geust.

Tapahtuman kotisivut

Tapahtuman kotisivut

Auditoriojäseniltaan otetaan 50 nopeinta, etäosallistumismahdollisuutta Microsoft Teamsilla ei ole. Väliaikakahvit (kahvi ja pulla) 4 € ennakkoon kahvit varanneille.

Varaa pullakahvit ja auditoriopaikka tästä.

Tapahtuman kotisivut

Air Navigation Services Finland Oy (ANS Finland) vastaa Suomen ilmatilan käytön hallinnasta sekä lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista 22 lentoasemalla Suomessa. Lentoreittipalvelut sisältävät Suomen aluelennonjohdon, ilmatilan hallinnan, lentopelastuksen sekä lentoliikennevirtojen säätelyn. Lisäksi vastaamme lennonvarmistustekniikan palveluiden tuottamisesta.

Miehittämättömien ilma-alusten yleistyminen edellyttää innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja, jotta voimme varmistaa turvallisen lentoliikenteen ilmatilassamme. Siksi on luontevaa, että kehitämme uusia digitaalisia palveluita juuri tähän tarpeeseen.  Esitelmän pitää TMF-konsernissa lennonvarmistuspalveluita tuottavan ANS Finlandin markkinoinnista ja asiakkuuksista vastaava johtaja Pasi Nikama.

Esitys piti pitää alun perin 10.11.2020, mutta siirtyi keväälle 2021.

Tapahtuman kotisivut

Rakentajat kertovat 50 vuotta sitten (1.3.1971) alkaneesta projektista joka ei ole vieläkään päättynyt.

Tapahtuman kotisivut

Folland FO.141 Gnat valittiin Ilmavoimille suihkuhävittäjäksi vuonna 1956 olosuhteissa, joissa taloudelliset ja ulkopoliittiset mahdollisuudet olivat rajatut. Konevertailujen jälkeen tilattiin Englannista 12 kevyttä Gnatia, joka hankittavissa olevista koneista oli edullisin ja suorituskykyisin. Kone oli kuitenkin vielä kehitysvaiheessa, jonka vuoksi toimitukset viivästyivät ja ensimmäiset koneet saatiin Suomeen kesällä 1958.

Gnatissa ilmeni käytössä jatkuvasti teknisiä puutteita ja vikoja, jotka aiheuttivat tekniselle henkilökunnalle paljon ylimääräistä työtä. Gnat oli ominaisuuksiensa vuoksi jonkin verran vaativa lennettävä, mutta suorituskyvyltään se oli kuitenkin nopea ja ketterä ja sillä oli hyvä nousukyky. Gnatin palvelusaika (1958–1972) jäi lyhyeksi, mutta sillä oli tärkeä osuus Ilmavoimien suihkuhävittäjätoiminnan kehittämisessä.

Luennoi ins.ev.luutn. Jyrki Laukkanen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyrki_Laukkanen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Folland_Gnat

http://www.koalakustannus.fi/kirjat/kirja.php?id_prd=245

Esitys piti olla 13.10.2020, mutta siirtyi keväälle 2021.

Tapahtuman kotisivut