Tiistaikerhon blogi

Myrskyn siivekkeet ja korkeusvakaaja pohjamaalattu

Torstai 22.10.2020 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa entisöitävänä olevan VL Myrsky II:n (MY-14) korkeusvakaajan ja siivekkeiden pintakäsittelyä on jatkettu. Pintakäsittely tehdään kolmivaiheisesti. Ensin puhtaisiin ja hiottuihin vaneripintoihin vedetään välihionnoin alumiinihilealkydimaali. Tämän maalin tarkoituksena on täyttää korkeusvakaajan ja siivekkeiden vaneripinnassa oleva syyrakenne ja siten saada vanerinpinnasta tiivis ja sileä. Tähän pohjamaalaukseen käytettiin Tiistaikerhossa TEMALAC AB 70 alumiinihilealkydimaalia, jonka sävy on RAL 9006 eli white aluminium. Tästä pohjamaalauksesta olenkin kertonut aiemmassa blogissani.

Blogi_2020-20-01-02.jpg

Blogi_2020-20-03.jpg

Blogi_2020-20-04.jpg

Alumiinihilealkydimaalin päälle tulee toisella alkydimaalilla vedettävä pohjamaalikerros, joka toimii tartuntapintana varsinaiselle korkeusvakaajan ja siivekkeiden pintaan vedettävälle Myrskyn pintamaalille. Tähän tarkoitukseen käytettiin Tiistaikerhossa TEKNOKSEN tartuntapohjamaalia Futura 3 sävyltään RAL 7005 Mouse Grey. Käytetty Futura tartuntapohjamaali on sävyltään hieman tummempi, jotta TEMALAC -maalin päälle maalatessa havaittiin, missä edellistä pohjamaalipintaa on vielä näkyvissä. Maali vedettiin vakaajaan ja siivekkeisiin kahteen otteeseen välihionnoin. Maalaaminen tehtiin minitelalla, jossa oli polyesterirulla. Korkeusvakaaja ja siivekkeet ovat nyt pohjamaalattu.

Blogi_2020-20-05.jpg

Blogi_2020-20-06-07.jpg

Blogi_2020-20-08.jpg

Siivekkeet eivät kuitenkaan ole vielä valmiit lopulliseen pintamaalaukseen. Vielä pitää siivekkeiden johtoreunaan kiinnittää vahvikkeeksi pellavakangaskaistale. Vahvikekangas ulottuu johtoreunan ympäri siten, että se suojaa siivekkeen pintavanerin ja siivekkeen umpipuisen johtoreunan liitossauman. Pellavakangassuikale liimataan kiinni johtoreunaan tartuntapohjamaalilla.  Kankaan kiinnittämiseksi siivekkeen johtoreunaan, on johtoreunasta nyt hiottu maalia pois kangassuikaleen leveydeltä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Tiistaikerhon toiminta tauolla vuoden loppuun

Maanantai 19.10.2020 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon toiminta on ollut tauolla Covid 19 koronavirusepidemian vuoksi viime maaliskuusta lähtien. Tosin VL Myrsky II (MY-14) entisöintiä on ”pidetty elossa” pienellä miehityksellä turvataksemme projektin etenemisen.

Kun koronaepidemia osoitti kesää kohti mentäessä laantumisen merkkejä, ajattelimme voivamme käynnistää Tiistaikerhon toiminnan taas syksyllä. Silloin olisi viimeistään selvillä, olisiko epidemian myönteinen kehitys pysyvää eikä ns. toista aaltoa tulisikaan. Toisin kuitenkin kävi. Epidemia alkoi voimistua elokuussa ja syyskuussa oli jo ilmeistä, että epidemian toinen aalto on tosiasia.

Tämän seurauksena Suomen ilmailumuseon ja Ilmailumuseoyhdistyksen kesken tultiin johtopäätökseen, että riskiryhmäläisiin kuuluvien tiistaikerholaisten sairastumisriski on liian suuri toiminnan jatkumiseksi museon entisöintitilassa. Tiistaikerhon taukoa päätettiin jatkaa vuoden loppuun. Päätös oli luonnollisesti pettymys meille tiistaikerholaisille, mutta se oli ymmärrettävä ja oikea.

Blogi_2020-19-01.jpg

Suomen ilmailumuseo ja Ilmailumuseoyhdistys päätti kuitenkin, että VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintitoimia voidaan museolla Tiistaikerhon toimesta edelleen rajoitetusti jatkaa. Tällä tavoin pyritään mahdollistamaan Myrskyn entisöintiprojektin valmistuminen ensi vuonna. Rajoitetusti jatkaminen tarkoittaa, että entisöintitilassa voi samanaikaisesti olla Myrsky-töissä vain puolisen tusinaa kerholaista varustettuina kasvosuojaimin ja tarvittaessa muine suojavarustein.

Suomen ilmailumuseossa muukin vapaaehtoisten toiminta (mm. opastoiminta) on päätetty pitää tauolla vuoden loppuun. Perusteluna on erityisesti riskiryhmien suojelu yhteiskäytössä olevissa museon tiloissa. Monet museon vapaaehtoiset kuuluvatkin riskiryhmiin. OKM:n ja THL:n suosituksen (21.9.2020) mukaan riskiryhmään kuuluvia suositellaan epidemian aikana välttämään lähikontakteja eikä yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin tai julkisissa tiloissa järjestettävään toimintaan osallistumista voida siten suositella.

Kuva: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siiven sähkölaitteista

Maanantai 12.10.2020 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky -hävittäjässä on 24 voltin tasavirtasähköjärjestelmä. Siivissä sähköä tarvitsevat toimiakseen siiven kärjessä oleva purjehdusvalo, pitotputken eli nopeuden ilmaisimen lämmitys (vasemmassa siiivessä), lisäpolttoainesäiliön tai pommin irrottaminen ripustimestaan sekä lisäpolttoainesäiliön tai pommin irtoamisen ilmaisin. Näiden laitteiden käyttö tapahtuu koneen ohjaamossa olevista kytkimistä. Välillisesti sähkötoimisia ovat myös siivessä olevat laskuteline ja laskusiivekkeet. Niitä liikutetaan rungossa olevaan sähkömoottoriin yhdistettyjen käyttötankojen välityksellä. Siivekkeiden liikuttaminen tapahtuu mekaanisesti ohjaussauvasta.

Blogi_2020-18-01.jpg

Blogi_2020-18-02.jpg

Blogi_2020-18-03.jpg

Blogi_2020-18-04.jpg

Lisäpolttoainesäiliön tai pommin irrottaminen siivessä olevasta ripustimesta tapahtuu vapauttamalla ripustimen koukkumainen lukitus/irrotussalpa, johon säiliö tai pommi on korvakkeestaan kiinnitetty. Salvan vapauttaminen tehdään sähköisesti solenoidilla. Pommin tai lisäpolttoainesäiliön irtoamisen ilmaisin toimii puolestaan siten, että säiliön tai pommin ollessa ripustimessa ilmaisimen jousitettu tappi on sisään painuneena ilmaisimeen. Pommin tai säiliön irrottua tappi vapautuu aiheuttaen ilmaisimessa sähköisen impulssin ja tiedon ohjaamoon merkkivaloon.

Blogi_2020-18-05.jpg

Blogi_2020-18-06.jpg

Siivessä sähköjohdot kulkevat siiven sisään asennetuissa suojaputkissa. Rungosta yhteiset virtajohdot kulkevat lisäpolttoainetankin/pommin ripustimen viereiseen kaareen kiinnitettyyn jakorasiaan. Siitä virta johdetaan eteenpäin omiin laitteisiinsa. Ripustimen ja jakorasian huoltotoimenpiteitä varten siiven yläpinnassa on kaksi pyöreää luukkua.

Blogi_2020-18-07.jpg

Blogi_2020-18-08.jpg

Tiistaikerhossa ollaan asentamassa vasemman siiven sähköjohtoja. Johdot on jo vedetty suojusputkessa siiven tyvestä jakorasiaan. Jakorasiaan ollaan kiinnittämässä purjehdusvaloon, pitotputkeen ja lisäpolttoainesäiliön/pommin ripustimeen meneviä johtoja. Toistaiseksi ne vielä ”pursuavat” hajallaan jakorasian huoltoluukusta siiven pinnalle, mutta osa johdoista on jo vedetty omiin kohteisiinsa.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siiven tyven astuinvanerit

Lauantai 26.9.2020 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n siiven tyven yläpinnassa on rungon kummallakin puolella siiven vaneriverhousta vahvistava vanerikaistale. Se mahdollistaa kävelyn siiven päällä esimerkiksi tehtäessä koneen huoltotoimenpiteitä. Usein nämä siivelle astumisen sallimat vahvikkeet ovat erottuakseen muusta siiven pinnasta pinnoitettuina tai ainakin mustaksi maalattuina. Näin ei kuitenkaan ole Myrskyssä, vaan vanerilevyt on maalattu osaksi Myrskyn yläpinnan musta-vihreätä maastokuviota.

Blogi_2020-17-01-02.jpg

Ylempi kuva: Suomen Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.

Myrskyn piirustuksissa näitä vahvikevanereita kutsutaan astuinvanereiksi. Ne kiinnitetään siiven vaneripintaan liimalla ja ruuveilla. Rungon ja siiven saumakohtaa suojaavat alumiiniset ns. kainalolevyt kiinnittyvät astuinlevyn rungonpuoleiseen reunaan laippamuttereiden ja ruuvien avulla.

Blogi_2020-17-04-05.jpg

Myrskyn siiven pintaan tulevien astuinvanerien rakentaminen on käynnissä Tiistaikerhossa. Levyjen aihiot leikattiin piirustuksen mukaisesti 2 mm vanerista. Itse siiven verhoiluvaneri on tällä kohtaa 4 mm vahvuista. Vasempaan ja oikeaan siipeen tulevat astuinlevyt ovat toistensa pelikuvia. Toiseen astuinlevyyn piirrettiin piirustuksen mukaiset paikat levyn kiinnitysruuveille sekä kainalolevyn laippamuttereille. Lyijykynällä tehdyt jäljet vahvistettiin metallipuikolla eli tuurnalla. Tuurnan jälki helpottaa reikien poraamista täsmälleen oikeaan kohtaan.

Blogi_2020-17-07-08.jpg

Tämän jälkeen toistensa kanssa pelikuvina olevat levyt asetettiin tarkasti päällekkäin ja lukittiin toisiinsa kaksipuolisen teipin paloilla. Tämä siksi, että kiinnitysruuvien reiät voidaan näin menetellen porata samalla kertaa molempiin levyihin ja täsmälleen samoihin levyn kohtiin. Reiät astuinlevyn kiinnitysruuveille porattiin 3 mm terällä.

Blogi_2020-17-10-11.jpg

Blogi_2020-17-13-14.jpg

Kainalolevyjen laippamuttereita varten astuinlevyn reunaan piti tehdä laippamutterin muotoiset ja kokoiset soikeat reiät, koska laippamutteri upotetaan astuinlevyn läpi siiven pinnan tasoon. Laippamutterien reikien tekemiseksi porattiin vaneriin ensin 3 mm poralla kolme apureikää soikean muotoisen reiän tekemiseksi.

Blogi_2020-17-16-17.jpg

Apureikiä hyväksi käyttäen porattiin pylväsporalla kahdella erikokoisella poranterällä avarammat reiät, jonka jälkeen reikien tekemistä muotoonsa jatkettiin taltalla. Lopullinen laippamutterin reiän muoto saatiin viilaamalla.

Blogi_2020-17-19-20.jpg

Blogi_2020-17-21.jpg

Seuraava vaihe on astuinvanereiden sovittaminen paikoilleen vasemman ja oikean siiven tyven yläpintaan ja kiinnittäminen siihen liimalla ja ruuveilla. Astuinvanereita onkin jo soviteltu oikean siiven tyveen.

Kuvat, ellei erikseen toisin mainittu: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-5:n runkokehikko vietiin hiekkapuhallettavaksi ja maalattavaksi

Keskiviikko 16.9.2020 - Tiistaikerholainen

Kuten aiemmissa blogeissani olen kertonut, Myrsky MY-5:n ruosteinen runkokehikko oikaistaan, hiekkapuhalletaan ja maalataan, ennen kuin sitä käytetään entisöitävänä olevan Myrsky MY-14:sta siiven koeasennusrunkona.

Blogi_2020-16-01.jpg

Suomen Ilmailumuseon entisöintitilan ulkopuolella MY-5:n runko on ollut kiinnitettynä tukevaan metallikehikkoon eli jigiin, jossa sitä on oiottu ja siitä on irrotettu runkokehikossa vielä kiinni olleet osat. Niistä valtaosa on ollut erilaisia pantamaisia kiinnityskorvakkeita. Runkokehikko myös katkaistiin ohjaamon takaa, jotta se saatiin lyhyempänä helpommin käsiteltäväksi ja jotta se mahtuu museon entisöintitilaan MY-14 siiven koeasennusta varten. Runkokehikon osat hitsataan myöhemmin yhtenäiseksi Myrsky MY-5:n runkokehikoksi.

Blogi_2020-16-02-03.jpg

Ruostuneessa MY-5:n runkokehikossa vielä kiinni olleet kiinnityskorvakkeet ovat tärkeitä runkokehikon alkuperäisen maalin ja sen sävyn selvittämiseksi. Tämä siksi, että runkokehikosta irrotettujen korvakkeiden alta paljastui jokseenkin hyväkuntoista kehikon alkuperäistä maalipintaa. Maalipinta on säilynyt ruostumiselta ollessaan piilossa korvakkeiden alla.

Blogi_2020-16-04-05.jpg

Paljastunutta alkuperäistä maalipintaa puhdistettiin kevyesti hiomalla, jolloin maalin sävy tuli vielä korotetusti esille. Puhdistetun maalipinnan kummallekin puolelle tehtiin kahdella eri harmaasävyisellä Isotrol -maalilla (alkydi-pellavaöljyseosmaali) maalitesti runkokehikon uuden pohjamaalin sävyn valitsemiseksi. Käytetyt harmaat testisävyt ovat RAL 7005 ja RAL 7042.

Blogi_2020-16-07.jpg

Tiistaina 15. syyskuuta lyhennetty MY-5:n runkokehikko lastattiin pinoojan avulla henkilöauton peräkärryyn kuljetettavaksi vantaalaiseen Auto- ja Teollisuusmaalaamo Oy:hyn.  Samaan kyytiin oli tarkoitus laittaa ruosteinen moottoripukkikin, mutta sitä ei saatu mahtumaan runkokehikon kanssa samaan kuljetukseen. Sen vuoro tulee siten myöhemmin.

Blogi_2020-16-11.jpg

Auto- ja Teollisuusmaalaamossa kehikko hiekkapuhalletaan ja pohjamaalataan.  Kun kehikko on hiekkapuhallettu, sen puhtaat metallipinnat käsitellään heti ruostumista suojaavalla kirkkaalla lakalla. Kirkkaan lakan päälle tulee harmaa Isotrol pohjamaali. Pohjamaalattu MY-5:n runkokehikko saadaan takaisin Suomen Ilmailumuseolle muutaman viikon päästä.

Kuvat: Lassi Karivalo

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Vantaan poliitikkoja ilmailumuseolla entisöintitoimintaan tutustumassa

Maanantai 7.9.2020 - Tiistaikerholainen

Suomen Ilmailumuseossa vieraili ”työharjoittelussa” vantaalaisia poliitikkoja osana Suomen museoliiton Poliitikon museoharjoittelu -kampanjaa.  Museolla vierailivat kaupunginvaltuutettu Minna Räsänen (sd), kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen pj. Sari Multala (kok) sekä kansanedustaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Saramo (vas). Räsänen ja Multala olivat paikan päällä museolla ja Saramo etäyhteyden päässä.

Osana ”työharjoittelua” vieraamme tutustuivat myös museon ja Ilmailumuseoyhdistys ry:n yhteistyöhön eli Tiistaikerhon vapaaehtoisten toimintaan museon entisöintitilassa, vaikka Tiistaikerhon toiminta onkin varsinaisesti nyt koronavirusepidemian vuoksi tauolla.

Blogi_2020-15-01.jpg

Kuvassa vasemmalta: Pia Illikainen, Matias Laitinen, Minna Räsänen ja Matti Patteri.

Entisöintitilassa intendentti Matias Laitinen kertoi vapaaehtoistoiminnan roolista Ilmailumuseolla ja Tiistaikerhon projektipäällikkö Lassi Karivalo Tiistaikerhon lentokoneiden entisöintitoiminnasta. VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiprojektin projektipäällikkö Matti Patteri perehdytti vieraat museolentokoneiden ja etenkin Myrskyn entisöinnin käytäntöihin ja kotimaisen lentokonerakennuksen historiaan. Vuonna 2013 alkaneeseen Myrskyn entisöintiprojektiin on kulunut tähän mennessä noin 30 000 tuntia, josta suurin osa on tehty vapaaehtoistyönä. Myrskyn entisöinnissä on mukana myös mm. oppilaitosyhteistyötä Vantaan ammattioppilaitos Varian ja Hämeenlinnassa toimivat Ammattiopisto Tavastian kanssa ja Suomen Ilmailumuseon henkilökunnan panosta. Vierailijat saivat myös kuulla, että vapaaehtoisten toiminnan yhteisöllisyys, hyvä porukka ja mielenkiintoiset työtehtävät, ovat juuri sitä, mikä toimintaan osallistumiseen motivoi.

Blogi_2020-15-02.jpg

Kuvassa Sari Multala ja Matti Patteri.

Koronatilanteesta johtuen museon vapaaehtoistoimintaa on jouduttu pistämään tauolle ja miettimään uusiksi. Isolla porukalla ei voida kokoontua vielä aikoihin, ja väistämättä siinä sosiaalisuus kärsii. Ilmailumuseoyhdistys on järjestänyt korona-aikaan jäsenilleen ja osin myös kaikille kiinnostuneille ilmailuhistoriaan liittyviä esitelmiä etänä, ja museo on tuottanut videoita ja ääniopastuksia yhteistyökumppaniensa kanssa. Mutta kova on hinku jo palata museolle ns. naamatusten yhdessä työskentelemään! Tarkoitus olisi käynnistää Tiistaikerhon toimintaa rajoitetusti lokakuussa, mutta Suomen koronatilanne sanelee sen, onko se silloin jo mahdollista.

Kuvat: Mia Kunnaskari.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n korkeusvakaajan pohjamaalaus

Perjantai 28.8.2020 - Tiistaikerholainen

Pohjamaalausta varten VL Myrsky II:n (MY-14) korkeusvakaajan vasen ja oikea puolisko kiinnitettiin vakaajan pintakäsittelyä varten neliöteräsputkesta tehtyyn telineeseen eli jigiin. Jigissä vakaajaa voidaan käännellä eri pintakäsittelyvaiheiden tarpeiden mukaisesti.

Blogi_2020-14-01.jpg

Ennen pohjamaalausta vakaajan verhoiluvanerien saumakohdat oli paklattu ja hiottu sileiksi. Vakaajan vaneripinnat pestiin vesi-Sinol-seoksella, jossa oli puolet vettä ja puolet Sinolia. Vesi-Sinol-pesu on normaali maalausta edeltävä pintojen rasvanpoistotapa. Pesun jälkeen pinnat kuivattiin lämpöpuhaltimella ja hiottiin kolmeen kertaan 240 hiontapaperilla.

Blogi_2020-14-02.jpg

Kuva: Jouni Ripatti.

MY-14 korkeusvakaajan vaneripintojen maalaus tehdään useassa vaiheessa. Ensin vaneripintaan vedetään pohjamaali, jonka jälkeen varsinainen pintamaali. Molempia sivellään useampi kerta välihionnoin. Sekä pohja- että pintamaali ovat alkydimaaleja, kuten oli alun perinkin, kun Myrskyjä rakennettiin 1940-luvulla Valtion lentokonetehtaassa (VL) Tampereella.

Blogi_2020-14-03-04.jpg

Oikea kuva: Jouni Ripatti.

Entisöitävänä olevan MY-14 vaneripintojen pohjamaalina käytetään TEMALAC AB 70 alumiinihilealkydimaalia. Maalin sävy on RAL 90006 eli white aluminium. Maalin alumiinihile täyttää vanerin pinnan syyrakennetta, jolloin vaneripinnasta saadaan hiottuna tiivis ja tasainen.

Blogi_2020-14-05.jpg

Kuva: Heikki Kaakinen.

Nyt korkeusvakaajan ylä- ja alapinnat on maalattu kertaalleen alumiinihilepohjamaalilla.  Ensimmäiseen maalauskertaan maali ohennettiin Ruiskuohenne 1032:lla ja maalaus tehtiin minitelalla (polyesterirullalla). Telalla saatiin hyvin tasainen jälki. Maalin kuivuttua pinnat hiottiin sileiksi toista maalikerrosta varten. Seuraava pohjamaalikerros vedetään ohentamattomalla ja sävyltään ensimmäistä maalikertaa tummemmalla harmaalla maalilla. Tummempi sävy sen vuoksi, että se paljastaa vaaleampaan maalipintaan verrattuna, mikä alue on jo maalattu ja mikä vielä ei. Jos katsotaan tarpeelliseksi vielä kolmaskin pohjamaalikerros, niin sen sävy on taas vähän tummempi.

Blogi_2020-14-06.jpg

Meille tuli odottamaton tauko ennen toisen pohjamaalikerroksen sivelyä, kun kesälomien vuoksi joudumme odottamaan tarvitsemamme sävyltään tummemman TEAMLAC AB 70 pohjamaalin sekoittamista ja toimittamista. Kunhan tarvittavat maalipurkit saadaan, korkeusvakaajan pohjamaalaus jatkuu.

Blogi_2020-14-07.jpg

Todettakoon, että lopullisesti MY-14 korkeusvakaaja saa Ilmavoimien 1940-luvun tapaan yläpinnalleen vihreä-musta maalauskaavion ja alapinnalleen vaalean sinisen maalipinnan.

Kuvat, ellei toisin erikseen mainittu: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n öljynjäähdyttimestä, kainalolevyistä, laskutelineen luukuista ja MY-5:n runkokehikosta

Maanantai 24.8.2020 - Tiistaikerholainen

Samanaikaisesti, kun Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa viimeisteltiin VL Myrsky II:n (MY-14) vasemman siipipuoliskon verhoilua, ahkeroitiin muiden Myrsky-projektin työkohteiden parissa.

Blogi_2020-13-01.jpg

Ennen koronaviruksen aiheuttamaa taukoa oli saatu valmiiksi valtaosa moottorin öljynjäähdyttimen tulo- ja poistoilman kanavien (”torvien”) osista. Ne oli tehty millin vahvuisesta alumiinilevystä. Nyt ryhdyttiin rakentamaan piirustuksen mukaisesti tuloilman kanavaan asennettavaa ilmavirtauksen säädintä. Säädin koostuu alumiinisesta vannekehästä, jonka sisäpuolella on kolme akseleissaan kääntyvää säätöläppää. Näillä läpillä jäähdyttimeen tuleva ilmavirta säätyy portaattomasti. Säätö tapahtuu koneen ohjaamosta käsin.

Blogi_2020-13-02-03.jpg

Ilmavirtauksen säätimeen tarvittavat osat leikattiin millimetrin vahvuisesta alumiinilevystä laserilla ProLaser Oy:ssä. Säätimen aihioihin porattiin samalla säätimen kokoamiseksi tarvittavat niitinreiät. Säätimen osat myös kromatoitiin korroosiota vastaan.

Blogi_2020-13-04.jpg

Öljynjäähdyttimen säätimen kokoaminen aloitettiin sen kehästä. Kun vannemainen kehä oli muodossaan, niitattiin kehään kiinni kolmen kääntyvän säädinläpän akselien päät. Akselin päissä on hahlo, johon alumiinisen säädinläpän reuna uppoaa. Kokeiltaessa todettiin, että säätimen kolme läppälevyä sopi hyvin akseliensa hahloihin. Seuraavaksi läppien pintaan niitataan akselin päät yhdistävä alumiiniprofiili, jolla läpät lukitaan akseleihinsa.

Blogi_2020-13-05.jpg

Blogi_2020-13-06.jpg

Metallityötä on tarvittu myös Myrskyn rungon ja siiven yhtymäkohtaa peittävien alumiinisten suojuslevyjen tekemiseen. Suojuslevyjen tekeminen aloitettiin siiven johtoreunan ja rungon yhtymäkohdan suojuslevystä. Monimuotoinen suojuslevy rakennetaan kolmesta alumiinilevyn kappaleesta, jotka hitsataan yhteen. Millin vahvuisesta alumiinilevystä leikattujen suojuslevyn aihioiden muokkaamiseksi haluttuun muotoon rakennettiin puinen muokkauslesti. Lestejä rakennettiin kaksi, toinen siiven tyven oikeaa ja toinen siiven vasenta puolta varten. Alumiinilevystä leikatut suojuslevyn aihiot muokattiin muotoonsa Flanco Oy:ssä muokkauslestiä hyväksi käyttäen. Muokatut suojuslevyt hitsataan yhteen puolestaan GA Telesis Engine Services Oy:ssä.

Blogi_2020-13-08.jpg

Blogi_2020-13-10-11.jpg

Jatkettiin koesiiven pyöränapaan ja joustintukeen kiinnitettävien laskutelineaukon luukkujen rakentamista. Ne oli saatu maaliskuussa jo lähes valmiiksi. Luukkujen sisäpintaan niitattiin nyt loputkin alumiiniprofiilijäykisteet. Luukut ovat valmiit paikalleen asennettaviksi. Joustintukeen kiinnittyvän luukun ulkopintaan tulevat ulkonemat eli ”patit” on myös hitsattu paikoilleen.  Patit tarvitaan joustintukeen kiinnittyvän laskutelineen ylösvetohaarukan muodon vuoksi. Nämä patit on hitsattu paikoilleen myös Myrskyn varsinaisen siiven laskutelineen joustintukeen kiinnitettäviin luukun aihioihin, mutta aihiot ovat vielä kromatoimatta ja ilman jäykisteitä.

Blogi_2020-13-13.jpg

Tikkakoskelta tuodusta Myrsky MY-5:n runkokehikosta on irrotettu siinä vielä kiinni olleet koneen osat, jotta kehikko saadaan ”puhtaaksi” hiekkapuhallusta varten.  Runkokehikko hiekkapuhalletaan Auto- ja Teollisuusmaalaamo Oy:ssä, jossa runkokehikko saa myös harmaan maalipinnan.

Blogi_2020-13-14.jpg

Aikamoinen kasa erilaisia korvakkeita ja osia irtosikin MY-5:n runkokehikosta. Jotkut osat jouduttiin irrottamaan vähän väkivaltaisesti ”rälläkällä”, kun osien pahasti ruostuneita kiinnityspultteja ei saatu auki. Irrotut osat puhdistetaan ruosteesta sekä maalataan. Osat tullaan käyttämään, kun MY-5:n runkokehikosta tehdään aikanaan Myrsky-hävittäjän rakennetta esittelevä esittelyrunko. Runkoon kiinnitetään Myrsky -projektissa siiven rakentamisen testaamiseksi tehty kaksi ja puolimetrinen siiven tyviosa.

Mutta sitä ennen MY-5:n runkokehikkoa käytetään Myrsky MY-14 siipien koesovituksessa. Siipien koesovituksessa MY-5:n runkokehikko lasketaan Tiistaikerhon rakentaman MY-14 siiven päälle ja lukitaan siihen neljästä siiven kiinnityskorvakkeesta eli pankosta. Teräslevyillä yhtenäiseksi Myrskyn siiveksi liitettyjen siipipuoliskojen koesovitukseen päästäneen kuukauden kuluttua.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Myrskyn vasen siipipuolisko vanerointu

Sunnuntai 9.8.2020 - Tiistaikerholainen

Kuten edellisessä blogissani kerroin, VL Myrsky II:n (MY-14) rakentaminen on päässyt jatkumaan Tiistaikerhossa, tosin ei vielä täystehoisesti. Töitä on tehty mm. oikean siiven johtoreunan, jättöreunan sekä siiveketilan reunojen vaneroimiseksi, moottorin ilmanottotorven sovittamiseksi NACA-renkaan aukkoon, moottorin alapuolisen suojuksen tekemiseksi ja öljynjäähdyttimen ilmanottotorven ilmavirtauksen säätelykidusten rakentamiseksi. Päätyönä on kuitenkin saada vasen siipipuolisko kokonaan vaneroitua eli samaan työvaiheeseen oikean siipipuoliskon kanssa.

Blogi_2020-12-01-02.jpg

Siiven johtoreunan vaneroimisesi johtoreunaan kiinnitettävät vanerit liotettiin vedessä, jotta ne saatiin taipumaan murtumatta suipon johtoreunan päälle. Muotoonsa kuivuneet vanerit liimattiin sitten kiinni johtoreunaan. Johtoreunan verholuvanerien saumakohdat paklattiin ja hiottiin tasaisiksi. Vasemman siiven johtoreunassa olevaa pitotputken kohta on vielä verhoilematta. Sitä ei kuitenkaan verhoilla vanerilla. Pitotputken kohdalla johtoreunan kaarien väli oli Myrskyissä verhoiltu ohuella ja irrotettavalla alumiinilevyllä. Näin pitotputken huolto- ja korjaus on tarvittaessa helppo suorittaa. Nyt on pohdinnassa, verhoillaanko MY-14 osalta tämä alue alumiini- vai pleksilevyllä.

Blogi_2020-12-03-04.jpg

Blogi_2020-12-06-07.jpg

Oikeanpuoleinen valokuva: Heikki Kaakinen.

Siiven yläpinnan jättöreuna-alue takasalon ja jättöreunan väliltä on myös saanut vanerikatteen. Ensin sovitettiin paikalleen määrämittaan leikatut verhoiluvanerit, joiden sisäpinnat oli jo suojalakattu. Kun jättöreuna-alueen verhoiluvanerit oli saatu asettumaan paikoilleen ja vanerit toisiinsa yhdistävät viistesaumat kohdalleen, vanerit liimattiin kiinni. Ennen kuin vanerit lopullisesti peittivät siiven sisäosat näkyvistä, vaneroinnin suorittaneet tiistaikerholaiset kirjoittivat nimensä muistoksi siiven sisäpintaan.

Blogi_2020-12-08-10.jpg

Vasemmanpuoleinen kuva: Heikki Kaakinen.

Blogi_2020-12-09.jpg

Siiven jättöreunan yläpinnan verhoiluvanerien liimautuminen vasten siipikaaria sekä niiden
välisiä tukilistoja varmistettiin kaarien ja tukilistojen kohtiin nitojalla kiinnitetyillä vanerilapuilla. Vanerin liimautuminen jättöreunalistaan varmistettiin puolestaan pitkällä puristinrivillä. Liiman kuivuttua puristimet sekä vanerilaput poistettiin. Vanerin pintaan jääneet nitojan niittien jäljet sekä vanerien liitossaumat paklattiin umpeen tasoitteella ja hiottiin tasaisiksi.

Blogi_2020-12-11.jpg

Oma työnsä oli kiinnittää vasemman siiven siivekeaukon yläreunaan noin 10 cm levyinen vaneriuloke. Vastaavanlainen vaneriuloke, mutta kapeampi on jo siivekeaukon alareunassa. Nämä vaneriulokkeet muodostavat siiveketilan etuosaan aerodynaamisen kotelon, jonka sisään siivekkeen johtoreuna uppoaa.

Blogi_2020-12-12.jpg

Blogi_2020-12-13-14.jpg

Kuvat: Heikki Kaakinen.

Blogi_2020-12-15-16.jpg

Vasen siipi on nyt saatu saamaan työvaiheeseen oikean siipipuoliskon kanssa eli voidaan sanoa, että siipi on ”puuvalmis”.  Se merkitsee, että voidaan aloittaa siiven vaneripintojen maalausta edeltävä pintakäsittely tasoitteineen ja hiomisineen. Tosin maaliakin on jo ehditty vähän sivellä, kun sekä vasemman että oikean siipipuoliskon tyviosan yläpinnaltaan avoimet sisäosat maalattiin harmaalla TEMALAC FD 50 alkydimaalilla.  Näitä siiven tyven avoimia alueita ei verhoilla umpeen, sillä siiven tyviosa jää siiven päälle asennettavan Myrskyn rungon sekä rungon ja siiven saumakohdan peittävien alumiinisten kainalolevyjen alle.

Blogi_2020-12-17.jpg

Valokuvat, ellei toisin erikseen mainittu: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-5:n runkokehikosta

Tiistai 4.8.2020 - Tiistaikerholainen

VL Myrskyn entisöintiprojektin käynnistyessä projektille oli tarjolla Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella kolme Myrskyn rikkonaista runkokehikkoa (MY-5, MY-9 ja MY-14), joista jokaisen perärunko oli vaurioitunut. Runkokehikoista valittiin Myrskyn entisöinnin kohteeksi vähiten vaurioitunut MY-14 runkokehikko. Tämän seurauksena hankkeesta tuli VL Myrsky MY-14 -hävittäjän entisöinti. Koska MY-14 runkokehikosta katkaistu takarunko on kadonnut, otettiin MY-14 runkokehikkoon liitettäväksi MY-9:n takarunko. Todettakoon, että yksityisomistuksessa on vielä neljäskin Myrskyn runkokehikko (MY-10), jonka hankkimisesta projektin käyttöön on neuvoteltu.

Blogi_2020-11-01.jpg

MY-14 runko moottoreineen ja hallintalaitteineen entisöidään pääosin Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella. Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerhon päätyönä on rakentaa Vantaalla yhteistyössä Suomen Ilmailumuseon kanssa koneen muut osat kuten siivet kaikkine laitteineen, pyrstön osat sekä rakentaa mm. koneen nokkaan tulevat patalevy, NACA-rengas sekä moottorin suojuspellit.

Blogi_2020-11-02.jpg

Kuva: Jorma Laakkonen.

Entisöintiprojekti käynnistyi toden teolla vuonna 2013 ja projektin edistymistä on koko ajan seurattu mm. Ilmailumuseoyhdistyksen ja Myrsky-projektin omilla kotisivuilla sekä vuosijulkaisuin. MY-14 rungon entisöinti Tikkakoskella on jo pitkällä. Vantaalla Tiistaikerho on jo saanut pyrstön osat sekä myös siivet vaiheeseen, jossa päästään pian aloittamaan niiden pintojen hionta ja maalaus. Tavoite on, että entisöity - mutta staattinen - MY-14 valmistuu näytteille vuoden 2021 aikana.

Blogi_2020-11-03-04.jpg

Myrskyn entisöintiprojektiin otettiin mukaan myös Tikkakosken toiseksi paras eli MY-5:n runkokehikko irrallaan olevine perärunkoineen ja moottoripukkeineen. MY-5 runkokehikolla on oma tärkeä roolinsa Myrskyn entisöintiprojektissa. Yhtäältä runkokehikosta on Tikkakoskella irrotettu ja jo kunnostettu MY-14 rungon entisöinnin tarpeisiin kehikossa vielä kiinni olleita käyttökelpoisia osia. Toisaalta MY-5:n runkokehikkoa tullaan Tiistaikerhossa käyttämään valmistuneiden Myrskyn siipien sovitusrunkona, jossa siiven kiinnitys ja asemointi runkokehikkoon testataan ennen siiven asentamista Tikkakoskella entisöitävänä olevaan MY-14 runkoon.

Blogi_2020-11-05.jpg

MY-5:n runkokehikolle on suunnitelmissa isompikin roolinsa. Siitä on tarkoitus tehdä Myrsky -hävittäjän esittely- eli ”demorunko”, jonka avulla esitellään sekarunkoisen eli metalli- ja puurakenteisen Myrsky-hävittäjän rakennetta. Runkokehikkoon tullaan kiinnittämään Tiistaikerhossa rakennetut 2,5 metrinen pätkä oikeanpuoleista ja metrin pituinen pätkä vasemmanpuoleista ns. koesiipeä. Näillä rakennetuilla koesiivillä on testattu ennen varsinaisten siipien rakentamista Myrskyn siiven monimutkaisen tyviosan rakentamista laskutelineineen sekä siipipuoliskojen lukitsemista toisiinsa teräslevyillä.

Blogi_2020-11-06.jpg

Suomen Ilmailumuseolle Vantaalle aiemmin jo tuotua MY-5:n perärunkoa on jo hyödynnetty Myrsky-projektissa. Sitä ennen pahasti ruosteessa ollut perärungon kehikko oikaistiin varta vasten tehdyssä mittatarkassa telineessä ja perärunko hiekkapuhallettiin sekä maalattiin ns. koneharmaalla alkydimaalilla. Tämän jälkeen perärunkoa käytettiin Tiistaikerhossa MY-14 pyrstön osien kuten korkeusvakaajien sekä sivuvakaajan rakentamisen tuki- sekä sovituskehikkona.

Blogi_2020-11-08.jpg

Tikkakoskella oleva MY-5:n kunnostamaton runkokehikko sekä moottoripukki tuotiin 21. heinäkuuta Suomen Ilmailumuseolle Vantaalle. MY-5:n rungon toi projektin tiedottaja lomamatkallaan Keski-Pohjanmaalle. Menomatkalla perjantaina 10.7. hän vei runkokehikon kuljettamiseksi peräkärryn sekä ”Myrsky-tavaraa” Tikkakoskelle. Tiistaina 14.7. Tiistaikerhon ryhmä kävi Tikkakoskella Ilmavoimamuseon avustuksella nostamassa MY-5:n runkokehikon sekä moottoripukin kuljetusta varten valmiiksi peräkärrylle. Erikoinen kuorma saapui Tikkakoskelta onnellisesti Suomen Ilmailumuseon pihaan 21. heinäkuuta. Onneksi oli hiljainen liikenne, eikä satanut.

Blogi_2020-11-10.jpg

Blogi_2020-11-12.jpg

Kun runkokehikko oli saatu perille museon pihalle, irrotettiin ensin kuormausliinat. Sen jälkeen MY-5:n runko nostettiin trukilla peräkärryn lavalta ja siirrettiin trukin piikeissä Suomen Ilmailumuseon pihalle odottamaan huonokuntoisen runkokehikon kunnostusta. Pahasti ruosteessa oleva ja osin vääntynyt sekä vaurioitunut runkokehikko tullaan puhdistamaan ruosteesta hiekkapuhaltamalla, oikaisemaan, korjaamaan sekä maalaamaan koneharmaaksi. Ohjaamon takana runkoputkia on vääntynyt ja joitain runkoputkia on myös poissa.

Blogi_2020-11-21.jpg

Blogi_2020-11-16-19.jpg

Vasen kuva: Heikki Kaakinen.

MY-5:n runkokehikon oikaisemista varten koottiin ja muokattiin MY-14:n runkokehikkoa varten neliöteräsputkesta tehty rungon oikaisu/linjausjigi. Se kiinnitettiin MY-5:n rungossa ohjaamon kohdalla olevaan neljään korvakkeeseen, joihin siipi kiinnitetään siivessä olevan neljän kiinnityspankon avulla.

Blogi_2020-11-17.jpg

Kuva: Heikki Kaakinen.

Blogi_2020-11-18.jpg

Jigiin kiinnitetty MY-5:n runkokehikko mitataan tarkkaan ja oikaistaan. Runkokehikossa vielä kiinni olevien osien tai niiden kiinnityskorvakkeiden paikat määritetään sekä kuvataan ennen niiden irrottamista puhdistettaviksi. Myös Tikkakoskelta tuotu ruosteessa oleva moottoripukki puhdistetaan hiekkapuhaltamalla ja maalataan.

Blogi_2020-11-20.jpg

Kun runkokehikko on puhdistettu ja maalattu, hitsataan siihen kiinni aiemmin jo kunnostettu perärunko. MY-5:n runkokehikko on silloin valmis toimimaan MY-14 siipien sovitusrunkona eli asennustelineenä ja myöhemmin ns. Myrskyn demorungon ytimenä. MY-5 demorunko tullaan entisöimään siten, että rungon rakenteita jää näkyville, kuten rakenteita jätettiin jo näkyville demorunkoon kiinnitettäviä lyhyitä koesiipiä rakennettaessa. No, tämän demorungon entisöinti ei ole vielä ensisijainen tehtävämme. Siihen paneudutaan kunnolla, kunhan MY-14 entisöinti on saatu kunnialla päätökseen.

Kuvat, ellei erikseen toisin mainittu: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Myrskyn entisöinti pääsi jatkumaan Tiistaikerhossa juhannukselta

Tiistai 14.7.2020 - Tiistaikerholainen

Koronavirusepidemian vuoksi Tiistaikerhossa keskeytyksissä ollut VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinti pääsi jatkumaan juhannukselta. Tosin pienmuotoisesti projektia oli edistetty koronankin aikana projektin vetäjän Matti Patterin ja muutaman muun kerholaisen toimesta. Kohteena on ollut mm. NACA-renkaan monimuotoisen yläosan muokkaaminen valmiiksi ja renkaan osien hitsaaminen yhteen kokonaisuudeksi. Renkaan yläosassahan sijaitsevat moottorin ilmanottoaukko sekä konekiväärien tuliputkien aukot. NACA-rengas on nyt ehjä kokonaisuus.

Blogi_2020-10-01.jpg

Blogi_2020-10-02.jpg

Kuva: Lassi Karivalo.

Lisäksi aloitettiin alumiinilevystä taivutettavan kaksiosaisen moottorinsuojuksen tekeminen. Moottorisuojuksen alaosaa varten rakennettiin puinen muokkauslesti, jota vasten alumiinilevy on jo alustavasti pakotettu alasuojuksen kaarevaan muotoonsa. Moottorin öljynjäähdyttimeen kuuluvat niin ikään alumiinilevystä tehdyt ilman sisäänoton ja ulosviennin torviosat saatiin kokolailla valmiiksi.

Blogi_2020-10-03.jpg

Vaikka juhannuksesta Myrsky-työt pääsivätkin jatkumaan, täyteen vauhtiinsa Myrskyn entisöinnissä ei kuitenkaan vielä päästä. Toistaiseksi Myrskyn kimpussa olevien tiistaikerholaisten lukumäärä Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa saa olla kerrallaan enintään kymmenen. Myrsky-projektin, puhumattakaan koko Tiistaikerhon toiminnan täydestä uudelleen käynnistymisestä ei siten vielä ole kyse. Tiistaikerhon toiminnan käynnistymistä arvioidaan Suomen Ilmailumuseon kanssa elokuun alussa.

Blogi_2020-10-04.jpg

Kuva: Lassi Karivalo.

Myrskyn siipien rakentamista jatkettiin siitä, mihin jäätiin toiminnan keskeytyessä maaliskuussa. Tuolloin oikea siipi oli saatu kokonaan vaneriverhoiltua. Vasemman siiven jättöreunasta puuttui vielä yläpinnan vanerikate ja siiven johtoreuna oli kokonaan vailla vaneriverhoilua.

Blogi_2020-10-05.jpg

Blogi_2020-10-06.jpg

Töiden uudelleen käynnistyttyä tarmo kohdistaankin nyt vasemman siiven saamiseksi oikean siiven kanssa samaan työvaiheeseen eli kokonaan verhoilluksi. Tämän vuoksi entisöintitilassa vierekkäin olevien siipien paikat piti vaihtaa, jotta entisöintitilassa seinän vieressä ahtaasti oleva vasen siipi saadaan paremmin käsiteltäväksi keskemmälle entisöintitilaa.

Blogi_2020-10-07.jpg

Blogi_2020-10-08.jpg

Siipien paikkojen vaihto tehtiin niin, että seinän vieressä oleva vasen siipi nostettiin pinoojalla ylös työtasoltaan ja oikea siipi ujutettiin vasemman siiven alle työtason päälle. Tämän jälkeen vasen siipi siirrettiin oikean siiven yli viereiselle entiselle oikean siiven työtasolle. Samalla vasen siipi käännettiin pituusakselinsa ympäri, jotta siipi saatiin työtason päälle siiven yläpinta ylöspäin. Nyt voitin aloittaa vasemman siiven jättöreunan yläpinnan sekä johtoreunan vanerointi sekä muutkin siipeen liittyvät työt.

Blogi_2020-10-09.jpg

Blogi_2020-10-10.jpg

Kuva: Lassi Karivalo.

Vasemman siiven johtoreunan vanerointi toteutetaan samoin, kuin oli jo toimittu oikean siiven johtoreunan vaneroinnissa. Johtoreunaan tulevat vanerit painetaan ensin kostutettuna teräsvanteiden avulla johtoreunan kaaria vasten. Muotoonsa kuivuttuaan vanerit liimataan paikalleen vanteilla johtoreunan kaaria vasten kiristettyinä.

Blogi_2020-10-11.jpg

Kuva: Lassi Karivalo.

Blogi_2020-10-12.jpg

Vasemman siiven johtoreunan vaneroinnin ensimmäinen vaihe oli kiinnittää johtoreunan jokaisen kaaren kohdalle määrämittaiset metallivanteet vanerien kiristämiseksi johtoreunaa vasten. Vanteen yläpäässä on vanteen varsinainen kiristin. Vanteiden kiinnittäminen paikoilleen edellytti välillä erikoisiakin työasentoja.

Blogi_2020-10-13.jpg

Blogi_2020-10-14-15.jpg

Oikea kuva: Lassi Karivalo

Kun vanteet olivat asennettu johtoreunan kunkin kaaren kohdalle, voitiin aloittaa sisäpinnaltaan kasteltujen vanerivuotien kiinnittäminen paikoilleen vielä ilman liimaa. Metallipantojen avulla kiristettiin ensin siiven tyvestä laskien ensimmäinen vanerivuota johtoreunan kaaria vasten. Seuraavalla työkerralla vaneri tullaa kiinnittämään liimalla lopullisesti johtoreunaan. Samalla tavalla menetellään muidenkin siiven johtoreunaan kiinnitettävien vanerien osalta. Rinnan johtoreunan vanerointia on valmisteltu siiven jättöreunan yläpinnan vanerointia, jättöreunan työstämistä muotoonsa siivekkeen kohdalla sekä asennettu siipeen kuparilankaisia maadoitusjohtoja.

Kuvat, ellei toisin erikseen mainittu: Jorma Laakkonen.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Tiistaikerho keskeytyksissä koronan vuoksi

Tiistai 26.5.2020 - Tiistaikerholainen

Kun koronavirusepidemia alkoi maaliskuussa toden teolla levitä Suomessa, museotkin joutuivat sulkemaan ovensa. Näin myös Suomen Ilmailumuseon ovet pantiin säppiin ja samalla keskeytettiin museon vapaaehtoistoiminta, Tiistaikerho mukaan lukien. Kesäkuun alussa museoilla on taas lupa avata ovensa noudattamalla toiminnassaan koronaviruksen vuoksi annettuja viranomaisohjeita ja -suosituksia, joten täyteen vauhtiin toiminta ei Suomen Ilmailumuseossa kuitenkaan vielä pääse. Ilmailumuseon vapaaehtoistoiminta Tiistaikerhon töineen pysyy edelleen tauolla. Vapaaehtoistoiminnan käynnistämismahdollisuuksia museo arvioi syksyn kynnyksellä.

Meitä tiistaikerholaisia tietystikin askarruttaa kysymys, olisiko siis syksyllä mahdollista päästä jatkamaan lentokoneiden entisöintejä Suomen Ilmailumuseon entisöintiverstaassa? Kaikki riippuu kuitenkin COVID-19-virusepidemian tilannekuvasta Suomessa. Vaikkakin tätä blogia kirjoittaessani epidemia on selvästi laatumaan päin, olen silti epäleväinen, että Tiistaikerho pääsisi, ainakaan täysimääräisesti, jatkumaan syyskauden alkaessa.

Epäilyni Tiistaikerhon toiminnan pääsemisestä vauhtiin syksyllä perustuvat tosiasiaan, että tiistaikerholaisista 80 % kuluu viranomaisten määrittämään yli 70-vuotiaiden riskiryhmään. Heitähän koskee tälläkin hetkellä viranomaisten ohjeistus pysyttäytyä kotona ja välttää kontakteja muihin ihmiseen. Viranomaiset ovat myös esittäneet arvioita, joiden mukaan ihmiset 70+ saattaisivat joutua elämään karanteenimaisissa olosuhteissa aina vuoden 2021 puolelle asti. Jos näin kävisi, se tekisi Tiistaikerhon toiminnan käynnistämisen vuoden 2020 puolella ongelmalliseksi. Mutta toisaalta normaalia elämistä koskevat rajoitukset ovat ymmärrettäviä ikäihmisten henkeä uhkaavan vakavan koronaepidemian vuoksi.

Osaratkaisuna olisi, että alle tuon maagisen 70-vuoden ikärajan olevat tiistaikerholaiset jatkaisivat syksyllä niin Caudron C.59 ja VL Myrsky II:n (MY-14) -lentokoneiden kuin WSK SM-1SZ (HK-1) -helikopterin roottorinlapojen entisöintejä ja vanhemmat kerholaiset liittyisivät mukaan, kun se olisi koronavirusepidemian osalta turvallista. Tällainen kahtiajako vaan ei tunnu miellyttävältä.

No, tilanne on nyt se, mikä on. Siksi palautettakoon mieliin, mihin vaiheeseen Tiistaikerhossa jäätiin maaliskuun alussa, kun kerhon toiminta koronavirusepidemian vuoksi keskeytettiin.

Caudronin entisöinti

Maaliskuun alussa oli Caudron C 59. (CA-50) vasemman alasiiven kangasverhoilun reiät paikattu, joten voitiin ryhtyä korjaamaan koneen oikeaa alasiipeä. Siipi oli ollut jo syksystä lähtien odottamassa korjaustoimenpiteitä Suomen Ilmailumuseoon varastoituna.  Oikean alasiiven pääasiallisena työnämme olisi kangasverhoilussa olevien reikien paikkaus eli samaa hommaa, mitä tehtiin vasemman siiven kanssa.

Blogi_2020-09-01.jpg

Blogi_2020-09-02.jpg

Oikean siiven kangasverhoilussa on puolensataa repeämää tai reikää. Ennen niiden korjaamista siiven kangaspinnat pestiin huolellisesti ja siivestä irrotettiin siivekkeen vaijeri.  Verhoilukankaan suurempien repeämien liepeet ommeltiin kiinni toisiinsa. Korjatut repeämät ja muut kangasverhoilussa olevat reiät peitetään kangaspaikoilla. Paikkoihin käytetään lentokoneiden verhoiluun tarkoitettua pellavakangasta eli ns. lekopellavaa.

Blogi_2020-09-03.jpg

Kankaasta leikattiin tarvittavat puolensataa kangaspaikkaa niin isoja kuin pieniä rekiä peittämään. Paikkalappujen reunat hapsutettiin, jotta niiden reunat liimautuisivat hyvin verhoilukankaan pintaan. Paikat kiinnitetään reikien päälle perinteisellä tavalla eli kiristyslakalla. Viimeisenä tiistaina 10. maaliskuuta ennen Tiistaikerhon toiminnan keskeytymistä, oli kaikki reikiä varten tehdyt paikat reikien vieressä valmiiksi numeroituna kiinni liimaamistaan odottamassa.

Blogi_2020-09-04-05.jpg

Oikean alasiiven verhoilukankaan reikien paikkauksen ohessa puhdistettiin hiekkapuhalluksella siivekkeen pahoin ruostuneet vaijerit. Siinä yhteydessä huomattiin vaijerissa kiinni oleva upea lyijyinen hakaristitunnuksella vaijerin tarkastussinetti.

Blogi_2020-09-06.jpg

Osiinsa purettu Caudronin korkeusvakaaja saatiin helmikuun loppuun mennessä kunnostettua ja koottua. Voitiin aloittaa rankona olevan korkeusvakaajan verhoilun valmistelut. Vakaaja verhoillaan kankaalla. Verhoilun esivalmistelu tarkoittaa vakaajan kaarien ja johtoreunan kietomista kangasnauhalla. Verhoilukangas tullaan ompelemaan kiinni näihin nauhoituksiin.  Kaarien nauhoittamisen olen jo tarkemmin kuvannut aiemmassa blogissani.

Blogi_2020-09-07.jpg

Todettakoon kuitenkin vielä kertauksena, että kaaret nauhoitettiin, kuten ne oli 1920-luvullakn nauhoitettu. Menettely selvisi, kun korkeusvakaajaa purettiin osiinsa.  Kaaret nauhoitettiin 20 mm levyisellä kangasnauhalla, jossa nauhaa kierrettiin kaaren ympäri noin 2-3 cm välein. Kaarien nauhoittamisen jälkeen kaaret sidottiin vielä toisiinsa vakaajan poikki vedetyllä nauhaparilla. Seuraava työvaihe olisi ollut vakaajan johtoreunan nauhoittaminen 50 mm levyisellä kangasnauhalla, mutta sitä emme ehtineet tehdä, koska koronavirusepidemia keskeytti työmme.

Myrskyn tilanne

Blogi_2020-09-08-09.jpg

Maaliskuun alussa etenimme vauhdilla sekä VL Myrsky II:n (MY-14) oikean että vasemman siipipuoliskon rakentamisessa. Oikea siipipuolisko saatiin vaneroitua kokonaan umpeen, jonka jälkeen aloitimme siiven vaneripintojen paklauksen ja hionnan siiven pintojen pohjamaalausta ennakoiden.

Blogi_2020-09-10.jpg

Blogi_2020-09-11-12.jpg

Blogi_2020-09-13.jpg

Vasemmassa siivessä rakennettiin jättöreunaa, jossa keskeistä oli kiinnittää ensin jättöreunan kaaret. Sen jälkeen voitiin aloittaa siiven sisässä pitkin takasalkoa kulkevien laskutelineen, laskusiivekkeen sekä siivekkeen käyttötankojen ja mekanismien asennukset sekä laskusiivekkeentilan rakentaminen. Maaliskuun alussa koko jättöreunan alue oli 80% prosenttisesti saatu valmiiksi. Laskusiivekkeen tila oli vaneroitu ja käyttötangot ja -mekanismit olivat paikoillaan siiven sisällä. Jättöreunan verhoiluvanerissa on hyvin näkyvillä siiven sisällä olevien laitteiden tarkistusluukkuja varten tehdyt aukot.  Vasemman siiven johtoreunan vanerointia ei ehditty vielä aloittaa.

Blogi_2020-09-14-15.jpg

Blogi_2020-09-16.jpg

Koko alkuvuoden oli rakennettu alumiinilevystä koesiiven pyöräaukon luukkuja, josta olen kirjoittanut viimeisimmissä blogeissani. Pyöräaukon sisempi luukku oli jo helmikuun lopussa valmis ja asennettu paikalleen aukon sisäreunaan. Pyöräaukon sisemmän luukun vastinpariksi rakennettiin pyöränapaan kiinnitettävää ulompaa pyöräaukon luukkua.  Samanaikaisesti alumiinilevystä rakennettiin joustintukeen kiinnitettävää joustintuen aukon peittävää luukkua. Koesiiven laskutelineen luukut ehdittiin saada pääosin valmiiksi ennen Tiistaikerhon toiminnan keskeytymistä.

Blogi_2020-09-17.jpg

Maaliskuussa oli meneillään myös mm. öljynjäähdyttimeen kiinnitettävien tulo- ja poistoilman kanavien tekeminen valmiiksi sekä moottorinsuojukseen eli NACA -renkaaseen liittyvät työt.  Näiden tekemistä on jossain määrin jatkettu koronavirusepidemiankin aikana Myrsky -projektin vetäjän Matti Patterin kotiverstaassa.

SM-1 helikopterin lavat

Blogi_2020-09-18.jpg

WSK SM-1SZ (HK-1) helikopterin lavat oli saatu helmikuun lopussa korjattua sekä korjattujen kohtien uudet verhoilukankaat jo lakalla kiristettyä. Seuraava vaihe olisi ollut roottorinlapojen korjattujen alueiden maalaus, mutta se saa nyt odottaa Tiistaikerhon toiminnan uudelleen käynnistystä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Caudron C.59, CA-50, WSK SM-1SZ, HK-1

Myrskyn pyörän ja joustintuen luukkujen jäykisteiden kiinnitys

Tiistai 14.4.2020 - Tiistaikerholainen

Kun entisöitävänä olevan VL Myrskyn (MY-14) koesiiven pyöräaukon ulompi luukku ja joustintuen aukon luukku sekä luukkuihin kiinnitettävät jäykisteet olivat tulleet takaisin kromatoinnista, voitiin käynnistää jäykisteiden niittaaminen luukkuihin. Kromatoinnissa alumiini käsitellään kromaatteja sisältävissä happamissa liuoksissa, joissa alumiinin pintaan muodostuu pinnoituskylvyn komponenttien kanssa ohut epäorgaaninen pinnoite suojaten alumiinia hapettumiselta. Kromatoinnissa Myrskyn laskutelineen aukkojen luukut ja niiden osat saivat kauniin kullanhohtoisen pinnan.

Blogi_2020-08-01-02.jpg

Alettiin kiinnittää ensin laskutelineen joustintuen aukon luukun jäykistelistoja. Listat ovat ”hattuprofiililistoja”.  Se tarkoittaa, että neliölista on alaosastaan auki ja sillä on alareunassa kummallekin sivulle taitetut liepeet, joihin tehdyistä rei’istä jäykistelista niitataan luukkuun reunoihin.

Blogi_2020-08-03-04.jpg

Blogi_2020-08-05.jpg

Joustintuen aukon luukkuun oli jo aiemmin porattu reiät niiteille ja samoin niitinreiät myös jäykistelistoihin. Luukun reunoissa olevat niitinreiät oli myös senkattu uppokantaniittejä varten. Aloitettiin jäykistelistojen niittaus luukun alapintaan. Niittausta varten listat lukittiin paikoilleen niitin rei’istä laitetulla muutamalla sokalla. Ennen listojen kiinniniittausta joustintuen aukon luukku laitettiin vielä paikoilleen varmistaen, että luukku ”istui” aukossa oikein jäykistelistojen myös kanssa.

Blogi_2020-08-06-07.jpg

Sitten listat niitattiin niitti niitiltä niittipyssyllä luukun sisäpuolen reunaan. Niittipyssyllä niittaus saadaan tehtyä kätevämmin kuin käyttäen vasaraa. Kun koesiiven joustintuen aukon luukun kaikki tukilistat oli niitattu kiinni, siirryttiin työskentelemään pyöränapaan kiinnittävän luukun jäykisteiden kiinnittämiseksi.

Blogi_2020-08-08-09.jpg

Pyöräaukon ulomman luukun ulkopintaan tuleva soikea jäykistelevy kiinnitettiin paikoilleen pyöränapaan neljällä koneruuvilla. Tämän jälkeen jäykistelevyn reunoihin voitiin merkata paikat niitinrei’ille. Soikea jäykistelevy kiinnitetään luukun pintaan varsinaisesti niiteillä. Reikien paikat merkattiin piikillä. Jäykisteen kumpaankin päähän laitettiin väliaikainen kiristysruuvi, jotta jäykiste saatiin painumaan tiiviisti profiililtaan hieman kuperan luukun pintaa vasten ja jotta jäykistelevy pysyy niitinreikien porauksen ajan paikoillaan luukun pinnassa.

Blogi_2020-08-10-11.jpg

Blogi_2020-08-12-13.jpg

Reiät porattiin pylväsporalla, jonka jälkeen reiät senkattiin rajoittimella varustetulla senkkausterällä. Rajoitin estää liian syvälle menevän senkkauksen. Tämän jälkeen jäykistelevy niitattiin niittipyssyllä luukun sisäpinnan puolelta.

Blogi_2020-08-14.jpg

Blogi_2020-08-15.jpg

Seuraavaksi aloitettiin asemoida alumiinilevystä tehtyjä kotelomaisia jäykisteitä niitattavaksi luukun sisäpintaan. Kotelomaisia jäykisteitä tulee yksi luukun kummallekin sivulle sekä yksi luukun alareunaan. Jäykisteet niitataan ulkoreunastaan luukun sisäreunaa kiertävään neliöputkesta hitsattuun tukikehään sekä liepeistään luukun pintaan. Teräksinen tukikehikko ei käynyt kromatoitavana, vaan se maalattiin harmaalla ruostumista estävällä Isotrol -maalilla.

Blogi_2020-08-16-17.jpg

Blogi_2020-08-18.jpg

Kotelomaisten jäykisteiden niittaamista ei ehditty aloittaa ennen kuin Tiistaikerhon toiminta keskeytettiin koronavirusepidemian seurauksena. Jäykisteet ehdittiin siis niitata kiinni joustintuen luukuun, mutta pyöräaukon ulomman luukun sisäpintaan tulevat kotelomaiset jäykisteet jäivät kiinnittämättä. Koesiiven laskuteline saa siten odottaa kotelossaan töiden jatkumista virusepidemian päätyttyä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn pyörän ja joustintuen luukkujen rakentaminen

Tiistai 7.4.2020 - Tiistaikerholainen

Sisään vedettävät laskutelineet olivat jo vakioina II maailmasodan aikaisissa hävittäjissä eikä VL Myrsky tee siinä poikkeusta. Myrskyn siiven tyvessä on kotelo laskutelineen sisään vetämiseksi. Kotelo käsittää pyöräkotelon sekä joustintuen tarvitseman kotelon. Puolet pyöräkotelon aukosta peittää alumiinilevyistä tehty sisempi luukku eli ns. enkelinsiipi. Luukku on saranoilla kiinni kotelon sisäreunassa. Tämä luukku avautuu jousivivun avulla automaattisesti, kun laskuteline otetaan ulos ja sulkeutuu laskutelineen pyörän painamana, kun teline otetaan sisään.

Blogi_2020-07-00.jpg

Toisen puolen pyöräaukosta peittää laskutelineen pyörän napaan kiinnitetty alumiinilevystä tehty ulompi luukku - siis vastinpari ”enkelinsiivelle”. Laskutelineen joustintuen kotelon luukkuna on puolestaan joustintukeen kiinnitetty alumiinilevy. Nämä kaksi laskutelineeseen kiinnitettyä luukkua ovat noin 20 cm matkalta päällekkäin toisiaan vasten muodostaen samalla liukupinnan laskutelineen pyörän joustamisen mukaan. Pyörähän on akselistaan liitoskappaleella kiinni joustintuen sisällä liikkuvassa "männänvarressa". Laskutelineessä ei siten voi olla yhtenäistä pyöränapaan ja joustintukeen kiinnitettyä luukkua, koska se estäisi pyörän jouston.

Kun Tiistaikerhossa oli saatu valmiiksi MY-14 pyöräaukkojen sisemmät luukut koesiipeä ja varsinaista siipeä varten, voitiin aloittaa pyöräaukon ulompien luukkujen sekä joustintuen aukon luukkujen rakentaminen. Päätettiin rakentaa ensin luukut koesiipeä varten.

Blogi_2020-07-01.jpg

Leikattiin laserilla 1,5 mm alumiinilevystä Myrskyn piirustusten mukainen joustintukeen kiinnitettävän luukun aihio. Samalla levyyn leikattiin aukko joustintuen ja laskutelineen sisäänvetohaarukan liitoksen kohdalle. Luukun reunoihin porattiin reiät luukkuun niitattavia jäykistelistoja varten.

Blogi_2020-07-02.jpg

Blogi_2020-07-03-04.jpg

Blogi_2020-07-06.jpg

Sisäänvetohaarukan liitoskohdan aukkoa peittämään tarvittiin kupu. Sitä varten tehtiin metallinen lesti, jota vasten alumiinilevystä prässättiin kupu ja samalla kuvut myös varsinaisen siipeen. Kupu hitsattiin kiinni aukon reunoihin. Tämän jälkeen luukun aihio sovitettiin paikalleen joustintuen aukkoon ja kiinnitettiin joustintuessa oleviin väliaikaisiin vanerisiin pidikkeisiin. Lopullisesti luukku niitataan joustintukeen hitsattaviin pidikkeisiin.

Blogi_2020-07-07.jpg

Blogi_2020-07-08-09.jpg

Blogi_2020-07-10-11.jpg

Vastaavasti leikattiin laserilla 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä aihio pyöräaukon ulompaa luukkua varten. Luukku kiinnitetään pyöränapaan neljällä uppokantaisella 6 mm vahvuisella koneruuvilla. Tämän vuoksi luukkuun piti tehdä ruuveille reiät täsmälleen navassa olevien neljän kierrereiän kohdalle. Kohdistus tehtiin laittamalla pyöränapaan kohdistuslevy teräväkärkisine merkkaajineen. Merkkaaja laitettiin myös navan keskelle. Tämän jälkeen luukku asemoitiin täsmällisesti pyöräaukkoon ja levyn pintaa naputeltiin vasaralla merkkaajien kohdalta. Näin levyn alapintaan saatiin merkit ruuvinreikien poraamisille. Merkkaajien jälkiä vielä vahvistettiin piikillä ennen kuin reiät porattiin levyyn pylväsporalla.

Blogi_2020-07-12-13.jpg

Blogi_2020-07-14.jpg

Blogi_2020-07-15-16.jpg

Pyöränapaan kiinnitettävän luukun ulkopintaan kuuluu soikea jäykistelevy. Sellainen leikattiin alumiinilevystä. Jäykistelevy kiinnitetään luukun pintaan samoilla neljällä koneruuvilla, joilla luukku kiinnitetään pyöränapaan. Ruuveja varten jäykistelevyyn porattiin reiät, jotka myös senkattiin. Jäykistelevy tullaan lisäksi niittaamaan reunoistaan luukun pintaan. Pyöräaukon ulompi luukku jäykistelevyineen kiinnitettiin ruuveilla pakoilleen pyöränapaan. Nyt koesiiven laskutelineessä oli ensi kertaa alustavasti kiinni molemmat laskutelineessä olevat luukut. Ne ovat hyvin esillä koesiiven ulos otetussa laskutelineessä.

Blogi_2020-07-17.jpg

Pyöräaukon ulomman luukun sisäpintaan tulee myös tukia ja jäykisteitä. Luukun reunaan kiinnitetään teräksisestä neliöputkesta tukikehikko ja luukun alaosaan alumiinilevystä muotoillut kotelorakenteiset jäykisteet.  20 mm neliöputkesta leikattiin palat luukun sisäreunaan kiinnitettäväksi tukikehikoksi. Palat muotoiltiin piirustuksen mukaan ja hitsattiin yhteen kehikoksi.

Blogi_2020-07-18.jpg

Laserilla oli leikattu alumiinilevystä valmiit aihiot ulomman pyöräaukon luukun alapintaan tuleville jäykisteille. Niitä muokattiin paikalleen sovitettavaksi ja kiinnitettäväksi. Niin ikään ovat nyt valmiina joustintuen aukon luukkuun kiinnitettävät jäykisteet.

Jäykisteitä ei kuitenkaan niitata paikalleen luukkuihin ennen kuin puolivalmiit luukut sekä niihin kiinnitettävät jäykisteet on kromatoitu. Kromatoinnilla estetään alumiinia hapettumiselta. Kromatointi teetetään ostopalveluna.

Kuvat: Lassi Karivalo, paitsi historiallinen kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Tiistaikerhon 31. toimintavuosi päässyt hyvään vauhtiin

Maanantai 10.2.2020 - Tiistaikerholainen

Blogi_2020-01-01.jpg

Uuden toimintavuoden alussa on syytä lyhyesti kerrata Tiistaikerhon menneen vuoden saavutukset. Kesän kynnyksellä saatiin valmiiksi kolme vuotta kestänyt I.V.L. K.1. Kurki -koneen kunnostus. Kurki koottiin näytteille Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon Vesivehmaalle.  Kurki-hankkeen päätyttyä voitiin ottaa uudeksi projektiksi Caudron C.59 (CA-50) koneen korjaaminen näyttelykuntoon. Koko vuoden 2019 jatkui kuusi vuotta sitten alkanut VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinti. Vuoden neljäs ilma-alukseen liittyvä Tiistaikerhon hanke oli SM-1 -helikopterin kahden rikkoutuneen roottorinlavan korjaaminen. Tiistaikerholaiset tekivät myös pienempiä toimeksi annettuja tehtäviä. Vuosi olikin sangen työntäyteinen.  Työtunteja kertyi yli 7000. Vuoden 2020 alusta on jatkettu käynnissä olevia hankkeita.

Caudronin siipien kangasverhoilun korjaus

Blogi_2020-01-02-03.jpg

Caudronin hankkeessa päätyönä ovat tällä hetkellä Caudron C.59 jatkokoulutuskoneen alasiipien kangasverhoillussa olleiden reikien ja repeämien korjaus. Reikien korjaus ja paikkaus eivät olekaan ihan pikku homma. Vasemmassa alasiivessä oli paikattavaksi peräti 66 reikää ja oikeassa siivessäkin puolisen sataa. Onkin tosi surullista, kuinka kaltoin kohdelluiksi Caudronin siivet ovat joutuneet koneen yli 90-vuotisen varastoinnin aikana.

Blogi_2020-01-04-05.jpg

Blogi_2020-01-06.jpg

Vasemman alasiiven kangasverhoilussa olleet reiät ja repeämät on jo korjattu. Reikien liepeet ommeltiin kiinni toisiinsa ja ommellun alueen päälle liimattiin reunoistaan hapsutettu kangaspaikka. Paikat liimattiin nitroselluloosalakalla, joka samalla kiristi paikat sileiksi. Caudronin siivessä olevien lukuisten reikien korjauksessa on kyse museaalisista lähtökohdista tehtävästä reikien paikkauksesta. Jos koneen käytön aikana olisi siiven kangasverhoiluun tullut jostain syystä yli puolensataa reikää, siipi olisi verhoiltu kokonaan uudestaan. Tällä hetkellä ahkeroidaan oikean alasiiven kanssa. Siiven kangasverhoillut pinnat pestiin puhtaaksi ja aloitettiin verhoilussa olevien reikien paikkaus. Siipien korjauksen rinnalla on meneillään kokonaan osiinsa puretun ja vaurioistaan korjatun korkeusvakaajan kokoaminen uudelleen verhoiltavaksi.

SM-1 helikopterin roottorinlavat ehjiksi

Blogi_2020-01-07.jpg

Vuosi sitten aloitettu PZL SM-1SZ (HK-1) helikopterin lapojen korjaus on saatu vaiheeseen, jossa kaikki vauriokohdat on korjattu eli uudelleen verhoiltu ja kiristyslakattu. Vauriokohdat sijaitsevat lapojen kangasverhoilluilla osilla. Vauriokohtien uudet verhoilukankaat kiristettiin ”rumpumaisiksi” nitroselluloosalakalla ja ovat nyt valmiit maalattaviksi. Kunhan lapojen maalauksessa aikanaan käytetty maalityyppi ja värisävyt saadaan selvitettyä, päästään uudelleen verhoiltujen alueiden maalaamiseen. Lavan yläpintaan tulee tumman vihreä ja alapinta vaalean sininen väri.

Blogi_2020-01-08.jpg

Reilu vuosi jäljellä Myrskyn entisöintiä

Tavoitteena on, että Myrsky MY-14 entisöinti on valmis maaliskuussa 2021, jolloin kone tulee julkisesti nähtäville. Aikataulu on kova, mutta sitä kohti kovasti mennään niin Tiistaikerhossa kuin Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella.

Blogi_2020-01-09.jpg

Blogi_2020-01-10.jpg

Blogi_2020-01-11.jpg

Tiistaikerhossa Myrsky-töiden keskiössä ovat parhaillaan kumpaankin siipipuoliskoon liittyvät työt. Siipiä rakennetaan Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa rinnakkain. Oikean siipipuoliskon johtoreuna on saatu lähes kokonaan vaneroitua ja siiven yläpinnan jättöreunan alue saa vanerikatteen tuota pikaa. Lähestytäänkin hetkeä, jossa voidaan sanoa oikean siipipuoliskon olevan valmis siiven maalausta edeltävien pintakäsittelytoimien käynnistämiseksi. Vasemman siipipuoliskon työt ovat kuukauden päivät jäljessä oikeasta siipipuoliskosta. Vasemmassa siivessä tehtävää vielä riittää jättöreunan laskusiivekkeen tilan rakentamiseksi, siivekkeen tekemiseksi valmiiksi sekä johtoreunan vaneroimiseksi.

Blogi_2020-01-12.jpg

Blogi_2020-01-13.jpg

Jos Myrskyn siipipuoliskojen rakentaminen on pääasiassa puutöitä, niin samalla Tiistaikerhossa rakennetaan metallista - lähinnä alumiinilevystä - runsaasti erilaisia Myrskyn osia. Parhaillaan Tiistaikerhossa tehdään koesiiven laskutelineen joustintukeen ja pyöränapaan kiinnitettäviä peitelevyjä, NACA-renkaan Myrskyn moottoriin kiinnittäviä pidikkeitä, öljynjäähdyttimen tulo- ja poisto-ilman torvia sekä lukuisia tarkistusluukkuja.  Myrskyn alkuperäisiä laskusiivekkeitä eli laippoja kunnostetaan paikalleen asennettaviksi.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Caudron C.59, CA-50, VL Myrsky, MY-1, SM-1

Myrskyn NACA-renkaan etuosan kiinnitys

Keskiviikko 18.12.2019 - Tiistaikerholainen

Myrskyn NACA -rengas eli moottorinsuojus muodostuu kolmesta osasta; renkaan etuosasta, takaosasta ja vaippalevyistä. Alumiinilevystä muotoiltu renkaan etuosa on kiinnitettynä 14 alumiinilevystä tehdyllä pidikkeellä moottorin sylinterien venttiilikopan korvakkeisiin. NACA-renkaan rengasmainen takaosa on myös kiinnitetty moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. NACA-renkaan etu- ja takaosan väliin sijoittuvat avattavat vaippalevyt eli moottorinsuojukset moottorin huoltotoimenpiteitä varten.

Blogi_2019-31-0.jpg

Blogi_2019-31-1.jpg

Tiistaikerhossa on käynnissä NACA-renkaan etuosan pidikkeiden valmistus. Pidikkeiden tekemisen ensimmäinen vaihe oli tehdä Myrskyn piirustusten mukaan leikkaustiedosto laserleikkainta varten. Tehdyn tiedoston mukaisesti laserleikkaimella leikattiin 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä tarvittavat 14 kappaletta pidikkeiden levymäistä aihiota. Aihioihin tehtiin laserleikkaimella myös kevennysreiät.

Blogi_2019-31-02-03.jpg

Tämän jälkeen levymäiset pidikeaihiot taitettiin ruuvipenkissä avoimen kotelon muotoon. Tämän ”kotelon” selkämys on 10 mm leveä ja alareunan pituus 200 mm. Aihion kummankin kyljen yläreunaan piirrettiin 18 mm levyinen vyöhyke reunojen taittamiseksi 90 asteen kulmaan pidikkeen niittauspinnoiksi. Pidikkeet niitataan NACA-renkaan sisäpintaan.

Blogi_2019-31-04-05.jpg

Blogi_2019-31-06-07.jpg

Pidikkeen kylkien yläreunan taittamiseksi valmistettiin pidikkeen kaarevaa muotoa vastaava useampiosainen koottava lesti, jota vasten kylkien yläreuna taivutettaisiin. Lesti tehtiin paksusta vanerista ja tukevasta alumiinilevystä. Pidikkeen kylkien yläreunan taittamiseksi pidike lukittiin koottavan lestin sisään siten, että kyljet jäivät 18 mm lestin pinnan ulkopuolelle. Tämän jälkeen lestin ulkopuolelle jääneet reunat leikattiin pystysuorilla viilloilla seitsemään osaan. Tämä siksi, että1,5 vahvuista alumiinilevyn reunaa on vaikea taivuttaa yhtenäisenä kaarevaa lestiprofiilia vasten.

Blogi_2019-31-08-09.jpg

Blogi_2019-31-10-11.jpg

Kun pidike oli tiukasti lukittuna lestin sisällä, aloitettiin pidikkeen kylkien taivuttaminen ”kieleke” kielekkeeltä lestiä vasten. Taivuttaminen tehtiin vasaran ja puupalikan avulla. Kun kaikki kielekkeet tai taitteet oli saatu taottua lestin pinnan tasoon, lesti avattiin ja sen sisältä saatiin niitin reikiä vaille valmis NACA-renkaan etuosan kiinnityspidike. Näin tullaan menettelemään kaikkien 14 pidikeaihion osalta.

Blogi_2019-31-12-14.jpg

Blogi_2019-31-17.jpg

Pidikkeiden kylkien taitteisiin pitää vielä porata niitinreiät pidikkeen niittaamiseksi NACA-renkaan etuosa sisäpintaan. Pidikkeiden niittaaminen tapahtuu kuitenkin vasta, kun NACA-renkaan etuosa on saatu hitsattua yhtenäiseksi kokonaiseksi. On myös vielä tehtävä omat pidikkeet, joilla NACA -renkaaseen niitatut 14 pidikettä yhdistetään sylinterien venttiilikopan korvakkeisiin.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn oikean siiven johtoreunan vanerointi

Tiistai 10.12.2019 - Tiistaikerholainen

Entisöitävänä olevan VL Myrsky II:n (MY-14) oikea siipi saatiin syksyn aikana vaneriverhoiltua siiven johtoreunaa lukuun ottamatta. Johtoreunan vanerointi on saanut odottaa, että vieressä rakennettava vasen siipi saadaan jättöreunan osalta rakentamisvaiheeseen ja että vierekkäin Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa rakentuvat siivet vaihdetaan ristiin toistensa rakennusalustoille. Ristiin vaihtaminen tarvitaan, jotta saadaan riittävästi tilaa sekä vasemman siiven jättöreunan rakentamiseen että oikean siiven johtoreunan vaneroimiseen.

Blogi_2019-30-01.jpg

Blogi_2019-30-02.jpg

Myrskyn siiven johtoreuna muodostuu vanerikaarista ja niiden välisistä tukirimoista. Johtoreuna verhoillaan 1,5 mm vahvuisella vanerilla. Yksi vanerivuota kattaa neljän kaariväin matkan, joten noin viiden metrin pituisen johtoreunan vaneroimiseksi tarvitaan neljä peräkkäistä vanerivuotaa. Peräkkäin asennettavat vanerit liitetään toisiinsa kaaren kohdalla viisteliitoksin.

Blogi_2019-30-03.jpg

Johtoreunan vaneroinnissa on haasteena vanerin taivuttaminen profiililtaan suipon johtoreunan ympäri. Varsinkin, jos johtoreunan profiili on terävä, vanerin taivuttaminen kuivana johtoreunan ympäri aiheuttaa vanerin ulkopintaan repeämiä. Repeilyn estämiseksi vaneri on tapana ensin kastella tai jopa sitoa märkänä kuivumaan johtoreunaa mallintavan lestin ympärille. Vaneri kuivuu lestissä kouruksi ja on sen jälkeen helpommin asennettavissa johtoreunan päälle.

Blogi_2019-30-04-05.jpg

Myrskyn oikean siiven johtoreunan vaneroinnissa haluttiin kuitenkin kokeilla ohuen 1,5 mm vahvuisen vanerin taivuttamista pakalleen kuivana. Myrskyn siiven johtoreunan profiilihan ei ole kovin terävä. Kokeilua varten tehtiin 1 mm vahvuisesta teräslevystä 10 mm levyisiä metallipantoja, joilla vaneri taivutetaan tasaisesti johtoreunan kaaria vasten. Kutakin johtoreunan kaarta varten tehtiin oma johtoreunan profiilin pituutta vastaava panta ja pannat asennettiin alustavasti kunkin kaaren kohdalle.

Blogi_2019-30-06-07.jpg

Pannan yläpäähän tehtiin siipimutterillinen kiristin pannan kiristämiseksi vaneria vasten. Kiristimessä pannan päät on käännetty 90 asteen kulmaan siipimutteriliitosta varten. Pannan alapää kiinnitetään ruuvilla kunkin kaaren kohdalla siiven alapintaan etusalon kohdalle. Pannan kiristysliitoksellinen yläpää kiinnitetään puolestaan siiven yläpintaan siipisalon kohdalle.

Blogi_2019-30-08-09.jpg

Verhoiluvanerin kuivakiinnitystä kokeiltiin, ja vielä ilman liimaa, neljän kaarivälin matkalta. Tätä varten pannat kiinnitettiin valmiiksi kunkin viiden kaaren kohdalle kiristimet vielä aukinaisena. 1,5 mm vahvuisesta vanerista leikattiin johtoreunan neljän kaarivälin mittainen vanerivuota. Vanerin reunat viistettiin vanerin liittämiseksi viisteliitoksin viereisiin johtoreunan vanereihin.

Blogi_2019-30-10-11.jpg

Blogi_2019-30-12-13.jpg

Blogi_2019-30-14-15.jpg

Kun kaikki oli kokeilua varten valmista, vaneri pujotettiin alareuna edellä johtoreunan kaarien ja kiristyspantojen välissä aina johtoreunan alapinnan etusalkoon asti. Sen jälkeen vaneri painettiin pantojen avulla kaari vasten ja pantojen kiristysliitokset lukittiin siipimutterilla. Siipimuttereita kiertämällä vaneri puristettiin tiukasti kiinni kaariin.

Blogi_2019-30-17.jpg

Blogi_2019-30-18.jpg

Harmiksemme todettiin, että johtoreunan kärjessä vanerin pintaviiluun syntyi yksi murtuma. Se tarkoittaa, ettei Myrskyn siiven johtoreunaa kannata vaneroida kuivana. Käytettävä 1,5 mm vahvuinen vaneri on kostutettava ensin ulkopinnaltaan ennen kuin se painetaan ja kiristetään vanteilla epoksihartsiliiman kanssa johtoreunan kaaria vasten.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn vasemman siiven alapinnan verhoilu valmistui

Torstai 19.9.2019 - Tiistaikerholainen

Myrskyn (VL Myrsky II, MY-14) vasemman siiven alapinta on nyt verhoiltu umpeen siipisalkojen väliseltä alueelta, kun siiven kärjestä laskien kolmas vanerivuota sekä laskutelinealueen vanerointi saatiin valmiiksi. Koska vasemman siiven yläpinta on jo aiemmin verhoiltu, seuraava työvaihe on siiven jättöreunaan tulevan laskusiivekkeen tilan rakentaminen sekä johtoreunan vanerointi.

Blogi_2019-25-01.jpg

Kolmen millimetrin vahvuisesta vanerista leikattiin palat siiven alapinnan viimeisiä verhoiluvanereita varten. Lisäpolttoainesäiliön/pommiripustimen kohdalle tulevaan vaneriin tehtiin poraamalla lukuisia pienempiä ja isompia aukkoja ripustimen laitteita ja käyttöluukkuja varten. Laskutelinealueen pienialaiset vanerit muotoiltiin vastaamaan laskutelineen tukivarsien aukkojen ja pyöräaukon muotoja.

Blogi_2019-25-02.jpg

Kun siiven alapinta vaneroidaan kokonaan umpeen vastaten alkuperäistä Myrskyn siipeä, peittyy vaneroinnin alle samalla siiven rakenne sekä siiven sisään asennetut laitteet kuten lisäpolttoainesäiliön/pommin ripustin sekä siivekkeiden että laskutelineen käyttölaitteistoja. On tavallaan harmi, että siiven rakenne ja nuo mielenkiintoiset laitteistot katoavat näkyvistä tulevien museokävijöiden katseilta. Tätä ”murhetta” helpottaa se, että projektin yhteydessä niin ikään museoesineeksi rakentuva Myrskyn 2,5 pitkä siivenpätkä verhoillaan osittain läpinäkyvällä pleksillä. Tallöin siiven rakenteet laskutelineineen, pommiripustimineen ja muine laitteineen jäävät näkyviin.

Blogi_2019-25-04-05.jpg

Kun asennetavat verhoiluvanerit oli työstetty muotoonsa ja niitä soviteltu paikoilleen, vanerien alapinnat suojalakattiin punaiseksi sävytetyllä polyuretaanilakalla. Tämän jälkeen vanerin reunat hiottiin viistoiksi viistehiontakoneella limisaumaisia liitoksia varten.

Blogi_2019-25-06-07.jpg

Aloitettiin pommiripustimen alueen vanerivuodan kiinnittäminen. Ennen vanerin liimausta siihen tehtiin aiemmin siipeen jo kiinnitettyjen vanerien tapaan reiät vanerien liimauksen varmistaville ruuveille. Ruuvinreiät senkattiin ruuvinkantojen upottamiseksi vaneriin. Tämän jälkeen levitettiin liima.

Blogi_2019-25-08-09.jpg

Liimana käytettiin sekä epoksiliimaa että Erikeeper Plus -liimaa. Epoksiliimaa käytettiin vanerin liimaamiseksi siipisalkoihin ja Erikeeperiä kaarien välisiin tukilistoihin. Liiman levityksen jälkeen vaneri painettiin liimapintoja vasten. Kohdistusnauloilla varmistettiin, että vaneri oli täsmälleen oikeassa asennossa.

Blogi_2019-25-11-12.jpg

Kun liimauksen varmistavat ruuvit oli väännetty paikoilleen, vanerin liimautuminen etu- ja takasalkoon varmistettiin tällä kertaa niittien sijasta 10 mm pituisilla nauloilla. Lopuksi vanerin liitossaumojen päälle pingotettiin tukevat listat varmistamaan limisaumaliitosten liimautumisen.

Blogi_2019-25-14.jpg

Tämän siiven alapinnan kolmannen vanerivuodan liimauksen jälkeen liimattiin vielä paikolleen laskutelinealueelle tukevat pari pienempialaista vaneria. Näin Myrskyn vasemman siiven alapinta oli saatu kokonaan verhoiltua siipisalkojen väliseltä alueelta. Siipi näyttääkin nyt jo ihan siiveltä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn vasemman siiven alapinnan vanerointi vauhdissa

Torstai 12.9.2019 - Tiistaikerholainen

Kun VL Myrskyn (MY-14) oikean siiven alapinta saatiin syksyn kynnyksellä vaneroitua, voitiin aloittaa vasemman siiven alapinnan verhoilu. Se tarkoittaa alapinnan verhoilua siipisalkojen väliseltä alueelta. Siiven takasalon jättöreunan puolelle tulevat sekä siiveke että laskusiiveke.  Etusalon etupuolelle rakennettu johtoreuna verhoillaan myöhemmin.

Blogi_2019-24-01.jpg

Leikattiin diagonaalisesti kolmen millimetrin vahvuisesta vanerista palat siiven kärjestä lukien kahden vanerin kiinnittämiseksi. Nämä vanerit kattavat siipisalkojen välisen alueen kymmenen kaarivälin matkalta siiven kärjestä lukien. Jäljelle jää vielä yhden vanerin verran siiven alapintaa verhoiltavaksi. Muotoonsa työstettyjen verhoiluvanerien reunat hiottiin viistoiksi vanerien limisaumaisia liitoksia varten ja vanerien alapinnat suojalakattiin punaiseksi sävytetyllä polyuretaanilakalla.

Blogi_2019-24-02.jpg

Blogi_2019-24-03-04.jpg

Vanereihin porattiin valmiiksi reiät ruuveille, joilla varmistetaan vanerin painautuminen tiiviisti kaariin ja kaarten välisiin tukirimoihin. Ruuveja tulee aina kolme kutakin kaaren välistä tukirimaa kohden. Ruuvikantojen upottamiseksi vaneripinnan tasalle, ruuvinreiät senkattiin eli tehtiin upotukset ruuvikantoja varten. Upotukset tehtiin tarkoitusta varten tehdyllä senkkausterällä. Terässä oli rajoitin estämään liian syvää senkkausta. Ennen liiman levittämistä, tarkistettiin vielä kertaalleen, että vanerit asettuivat hyvin paikoillaan.

Blogi_2019-24-05.jpg

Blogi_2019-24-06-07.jpg

Vanerin liimaamisessa käytettiin sekä epoksiliimaa että Erikeeper Plus -puulimaa. Epoksiliima levitettiin kaariin, etu- ja takasalkoon sekä vanerien väliseen liitoskohtaan. Erikeeperiä levitettiin kaarien välisiin tukilistoihin. Kun liima oli levitetty, vaneri aseteltiin huolellisesti liimatavan alueen päälle ja paineltiin käsin liimapintoja vasten. Vaneri lukittiin kulmistaan kohdistusnauloilla, jotta se ei pääse liikkumaan liimauksen aikana.

Blogi_2019-24-08.jpg

Blogi_2019-24-09-10.jpg

Aloitettiin ruuvien kiinnittäminen vaneriin. Ruuvit pantiin käsin valmiiksi kuhunkin ruuvinreikään, jonka jälkeen ruuvit väännettiin ruuvinvääntimellä vanerin läpi kaarien välisiin tukilistoihin. Ruuvit tiukattiin vielä käsimeisselillä siten, että ruuvin kannat painuivat millin verran vanerin pintaa alemmaksi. Vanerissa olevat ruuvin kantojen kolot paklataan myöhemmin umpeen.

Blogi_2019-24-11-12.jpg

Vanerin reunojen liimautumista etu- ja takasalon pintaan ei varmistettu ruuveilla, vaan nitojan niiteillä. Niitit ”ammuttiin” nitojalla verhoiluvaneriin vanerin pintaa suojaavien vanerilappujen läpi. Tämä siksi, ettei vaneripintaa haluttu vaurioittaa, kun niittien uppoaminen vanerin läpi salkoihin asti varmistettiin vasaralla. Liiman kuivuttua niitit suojalappuineen poistetaan.

Blogi_2019-24-13.jpg

Blogi_2019-24-14.jpg

Viimeiseksi jännitettiin paksu vanerilista vanereiden välisen liitossauman päälle. Lista kiinnitettiin paikoilleen puristimilla ja listan päälle laitettiin vielä metallipaino. Vasemman siiven

alapinta on nyt saanut yhtenäisen vaneriverhoilun siiven kärjestä lisäpolttoainetankin/pommiripustimen alueeseen asti. Tämän alueen kattavaa vaneria työstetään jo paikalleen asennettavaksi.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn öljynjäähdyttimen torvet rakenteilla

Lauantai 7.9.2019 - Tiistaikerholainen

Myrskyn Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -tähtimoottorissa on tynnyrimäinen öljynjäähdytin, kuten DC-3:ssa käytetyissä Twin Wasp -moottoreissakin.  Moottoriöljy viilennetään jäähdyttimen läpi virtaavalla ilmalla. Jäähdyttimen toisessa päässä on kiinni tuloilman torvi ja toisessa päässä poistoilman torvi. Kumpikin torvi on monimutkainen. Jäähdyttävä ilma otetaan vasemman siiven tyven johtoreunassa olevasta aukosta. Jäähdyttimen poistoilma johdetaan puolestaan ulos siiven ja rungon liitoskohdan etumuotolevyssä olevan aukon kautta rungon alapuolelle.

Blogi_2019-23-1b.jpg

Öljynjäähdyttimeen tulevaa ilmavirtaa säädellään tuloilmatorven sisällä olevalla kolmella vierekkäisellä säätöläpällä. Kiinni olleessaan läpät sulkevat öljynjäähdyttimeen menevän ilmavirran. Läppien asentoja säätämällä lentäjä kontrolloi ilmavirtausta öljynjäähdyttimeen ja samalla moottorin öljyn lämpötilaa.

Blogi_2019-23-1a.jpg

Suomen Ilmailumuseon entisöintitilan hyllystä löytyi yllättäen Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp tähtimoottoriin kuuluva öljynjäähdytin. Museo antoi sen asennettavaksi MY-14 moottorin, josta suurkiitos Suomen Ilmailumuseolle! Kun Myrskyn moottoria varten on nyt käytössämme öljynjäähdytin, tuli ajankohtaiseksi jäähdyttimeen kuuluvien tulo- ja poistoilman torvien rakentaminen.

Blogi_2019-23-02-03.jpg

Kuten olettaa sopiikin, yhtään alkuperäistä Myrskyn moottorin öljynjäähdyttimen torviosaa ei ole säilynyt. Torvien rakentaminen aloitettiin jäähdyttimen vasempaan päätyyn kiinnitettävästä tuloilman torven osasta. Ensin tehtiin puusta Myrskyn piirustusten mukaisesti torven muotoinen lesti. Lestin toinen pää on halkaisijaltaan pyöreä vastaten tynnyrimäisen öljynjäähdyttimen muotoa ja toinen on neliömäinen vastaten puolestaan tuloilmatorven toista päätä.

Blogi_2019-23-04-05.jpg

Tuloilmatorven lestin ympärille kiedottiin ensin pahvi, jotta saadaan pahvimalli torveen tarvittavan palan leikkaamiseksi 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Pahvimallin mukaan pala leikattiin ja se pakotettiin vuorostaan lestin ympärille siihen tiukasti kiristysliinoilla sitoen. Tällä tavoin pelti saatiin taivutettua haluttuun torven muotoon.  Kun torven aihio irrotettiin lestistä, sen liepeet kiinnitettiin toisiinsa niittaamalla. Sitten torven kummankin pään reunat leikattiin puisen lestin päiden tasoon ja hiottiin vielä tasaisiksi. Ensimmäinen tuloilman torven osa oli saatu tehdyksi.

Blogi_2019-23-06-07.jpg

Blogi_2019-23-08-10.jpg

Öljynjäähdyttimen tuloilmantorven ensimmäisen osan valmistuttua tehtiin vielä toinen samanlainen ajatellen MY-5 koneyksilön runkokehikon varaan rakennettavaa näyttelyesinettä. MY-5:n runkokehikkoon tullaan kiinnittämään entisöinnin yhteydessä rakentuva noin nelimetrinen koesiipi. Pääasiassa vain runkokehikkona esille pantavaksi kunnostettavan MY-5:n tarkoituksena on esitellä, minkälainen sekarakenteinen Myrsky on sisärakenteiltaan. Tämän vuoksi MY-5 runkokehikko jätetään pääosin verhoilematta ja siihen kiinnitettävä Myrskyn koesiipi verhoillaan osittain läpinäkyvällä pleksillä.

Blogi_2019-23-11.jpg

Samanaikaisesti öljynjäähdyttimen tuloilmatorvien rakentamisen kanssa aloitettiin jo tuloilman säätöläppien tekeminen. Sitä varten Myrsky -projektin vetäjä Matti Patteri teki Myrskyn piirustusten mukaan tietokoneohjelman säätöläppien leikkaamiseksi laserleikkaimelle. Läpät laserleikattiin ProLaser oy:ssä ja ne on saatu jo Tiistaikerhoon odottamaan jatkokäsittelyä.

Kuvat: Lassi Karivalo, paitsi historiallinen kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Vanhemmat kirjoitukset »