Tiistaikerhon blogi
OH-XEA Ressun runkokehikon laitteiden irrottaminenMaanantai 20.5.2024 - Tiistaikerholainen Kun Ressun siipien sekä korkeusvakaajan ja korkeusperäsimen vaneriverhoilussa olleet vauriot oli korjattu, voitiin huomio kohdistaa Ressun runkokehikon entisöintiin. Ressu on sekarakenteinen kone, jonka runkona on kangasverhoiltu hitsattu teräsputkikehikko, kun taas siivet ovat puurakenteiset ja vaneriverhoillut. Runkokehikko on ruostunut, mutta kun ruostetta poistettiin kokeeksi teräsputkien pinnasta, esille tuli paikoin hyväkuntoinenkin punainen maalipinta. Otaksummekin, että runkoputket on aikanaan suojamaalattu 1960-luvulla yleisesti käytössä olleella punaisella Ferrexillä. Sen sijaan koneen laskuteline ja rungon etuosa rakenteineen on maalattu mustalla maalilla. Ohjaamossa on jäljellä istuimen selkänoja, polkimet, ohjaussauva, ilman mittareita oleva mittaritaulu, kaasuvipu ja muutama moottorin säädin. Pyrstöön menevistä ohjausvaijereista on jäljellä puolet. Ennen ruosteessa olevan runkokehikon käsittelyn aloittamista, siitä irrotettiin kaikki vielä rungosta kiinni olleet osat, laitteet ja vaijerit erikseen puhdistettaviksi. Ohjaussauvan mekanismi oli hitsattu kiinni runkoon, joten vain itse sauvan saimme irrotetuksi kunnostettavaksi. Mustaksi maalattu sauva on yksinkertainen ja todennäköisesti purjekoneen peruja. Sauvasta pyrstöön meneviä korkeusperäsimen vaijereita ei ole säilynyt ja myös vaijereiden runkokehikossa kiinni olevat kehräpyörät ovat kadonneet. Sauva entisöidään sen pintojen puhdistuksen jälkeen alkuperäiseksi. Alun perin mustaksi maalatut metalliputkirakenteiset polkimet saatiin hyvin irrotettua samoin kuin polkimista sivuperäsimeen sekä kannukseen menevät käyttövaijerit kehräpyörineen. Ressussa pyörällinen kannus on kääntyvä. Polkimista kannukseen ja sivuperäsimeen menevä vasen ja oikea vaijeri haarautuu rungon loppupäässä kahdeksi vaijeriksi. Niistä toinen kiinnittyy sivuperäsimeen ja toinen kannukseen. Sivuperäsimen vaijereiden pyrstössä olevat kehräpyörät puuttuvat. Alumiinista tehty ja mustaksi maalattu mittaritaulu irrotettiin. Taulu on ilman mittareita, mutta siinä oli vielä kiinni kaksi sähkökytkintä sekä moottorin polttoaineseoksen säädön säätönuppi. Ne irrotettiin taulusta kunnostettavaksi. Ohjaamon vasemmalla puolella on runkokehikon pystyputkeen kiinnitetty moottorin kaasuvipu. Vivussa on vielä kiinni suojaputken sisällä kulkeva moottoriin kaasuttimeen menevä vaijeri. Irrotettiin kaasuvipu ja siinä kiinni ollut vaijeri alkuperäisen mukaiseksi kunnostettaviksi. Lentäjän istuimen istuinalustana on ollut pehmustettu vanerilevy. Sitä ei enää ole. Sen sijaan istuimen alumiinilevystä tehty selkänoja on säilynyt. Se on niitattu tukevasti runkoon kiinnitettyyn selkänojan putkirakenteiseen kehikkoon. Selkänoja on selvästikin tarkoitettu selkävarjolle, sillä siinä on varjolle kuppimainen syvennys. Selkänojan takapuolelle on niitattu kotelo koneen asiakirjoja varten. Alumiinisen selkänojan saimme irrotettua porattuamme pois kaikki selkänojaa kehikossa kiinni pitävät niitit. Siinä yhteydessä selvisi, että selkänoja koostuukin kaikkiaan seitsemästä osasta; selkänojan telineestä, varsinaisesta selkälevystä, selkälevyn kummallakin sivuilla olevista apulevyistä, kahdesta selkälevyn alapuolisesta muotolevystä sekä tavarakotelosta. Irrotimme myös selkänojan putkirakenteisen telineen. Sen irrottamiseksi saimmekin tovin ahertaa, ennen kuin putkirakenteisen telineen holkkimaiset päät saatiin vedettyä ulos koneen runkoon hitsatun istuimen alarakenteen putkien päistä. Rungon peräpäässä on raudasta tehty T-muotoinen osa. Siihen on hitsattu kiinni kannukseen menevien vaijereiden kehräpyörien kiinnikkeet. Teetti työtä saada pahoin ruosteessa oleva osa irti pyrstön tukirakenteesta. Ressun sivuvakaaja on metallirakenteinen ja kiinteä osa koneen runkoa. Sen suippo yläosa on verhoiltu ohuella alumiinilevyllä. Irrotimme alumiinisuojuksen puhdistettavaksi. Runkokehikon mukana tuli moottorin suojuspeltien teline. Moottoriin kiinnitettävä teline on hitsattu ohuesta metalliputkesta ja on niin ikään ruosteessa. Teline kunnostetaan ja maalataan alkuperäisen mukaisesti mustaksi. Ressun runkokehikko on nyt ”puhdas” siinä kiinni olleista laitteista, joten voidaan aloitta sekä itse runkokehikon että rungosta irrotettujen osien puhdistaminen maalattaviksi ja niiden kunnostaminen toimiviksi. Kuvat: Lassi Karivalo. |
Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Hietanen HEA-23B, OH-XEA, Ressu, Tiistaikerho |