Tiistaikerhossa meneillään olevat työtVL Myrsky II (MY-14) Lue lisää VL Myrskystä ja sen entisöinnistä. Caudron C.59 (CA-50) Ilmailuvoimille hankittiin 30 Caudron C.60 -alkeiskoulukonetta vuosina 1923-1924 ja lisenssin hankkimisen jälkeen niitä rakennettiin Ilmavoiluvoimien Lentokonetehtaalla vielä 34 koneyksilön verran siten, että 30 konetta luovutettiin vuosina 1927-1928 ja neljä varastoitiin. Ne luovutettiin vasta helmi-maaliskuussa 1930. Vuonna 1923 tilattiin Ranskasta kolme Caudron C.59-konetta, jotka saapuivat maahan saman vuoden lopulla. Caudron C.59 -konetta käytettiin Hävittäjäeskaaderissa ja hävittäjäkursseilla. CA-50:llä lennettiin konetyypin viimeinen lento Suomessa 1.10.1929. Caudron C.59 ja C.60 lensivät ensilentonsa molemmat vuonna 1921. Koneide suurin ero on moottorissa. Kun C.60:ssä on 130 hevosvoiman pyörivä Clerget-tähtimoottori, C.59:ssä on 180 hevosvoiman nestejäähdytteinen Hispano-Suiza 8 Ab -moottori, joka oli tyypiltään V8. C.59 oli tyhjäpainoltaan 105 kg painavampi (610 kg vs. 505 kg) ja 20 km/h nopeampi (170 km/h vs. 150 km/h). Caudron C.60 -koneita on säästynyt yksi (CA-84), joka on entisöity ja näytteillä Suomen Ilmailumuseossa. Caudron C.59 CA-50 entisöidään asetettavaksi näytteille Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon, missä se on ollut säilytettynä 1940-luvulta alkaen. Koneen pyrstön osat tuotiin Vesivehmaalt Vantaalle entisöitäväksi tai pikemminkin konservoitaviksi 12.3.2019. Lue lisää Caudron C.59:stä ja CA-50:n entisöinnistä. Valmet Tuuli III (TL-1, OH-XTL) Suomen Ilmavoimat alkoi jo vuonna 1941 etsiä seuraajaa kaksitasoisille VL Viima ja Focke-Wulf Fw 44J Stieglitz -koneille. VL Tuuli I suunniteltiin vuonna 1941 ja prototyyppikin tilattiin vuonna 1942. Projekti keskeytettiin syksyllä 1943. Suomalaiset olivat nähneet Bücker Bü 181 Bestmann -koneen Saksassa ja ajatus rinnakkainistuttavasta alkeiskoulukoneesta syntyi. Suunnittelua jatkettiin sodan päätyttyä tältä pohjalta. Rinnakkainistuttavan Valmet Tuuli II:n prototyyppi tilattiin toukokuussa 1950 ja lensi ensilentonsa 26.9.1951. Koneella oli ehditty lentää 14 lentoa, kun se tuhoutui 26.10.1951 valmistusvirheen vuoksi. Vuonna 1952 spesifikaatiota muutettiin jälleen ja koneesta piti tulla enemmän Saab Safirin kaltainen sisäänvedettävine laskutelineineen. Prototyyppi tilattiin 17.6.1955 ja kokometallirakenteinen kannuspyöräkone VL Tuuli III (TL-1) lensi ensilentonsa 31.5.1957. Seuraavana keväänä järjestetty vertailu Tuuli III:n, Saab 91D Safirin ja Piaggio P 149D:n kesken oli tasaväkinen, mutta kotimaista vaihtoehtoa suunniteltiin. Tästä huolimatta Yleisesikunnan päällikön johdolla toiminut lentokonetoimikunta päätyi Saab 91D Safiriin. TL-1 joutui onnettomuuteen 30.7.1959. Koneen jäännökset osti Aulis Vesa, joka korjasi koneen. Kone lensi tunnuksilla OH-XTL vuosina 1983-1984. Viimeinen lento tapahtui 25.8.1984 ja kokonaislentoajaksi muodostui 403 h 20 min. Lentokäytön jälkeen kone seisoi pitkään ulkosalla Malmin lentoasemalla ja sen ulkopinnat olivat joutuneet jo varsin huonoon kuntoon. Suomen Ilmailumuseo osti koneen 1996 ja se oli varastoituna, kunnes museo päätti entisöidä sen asuun, joka koneella oli Ilmavoimien palveluksessa vuosina 1957-1959. Entisöintiprojekti on Suomen Ilmailumuseon ja Ammattiopiston Tavastian välinen. Koneen rungon ja siipien pintakäsittelytyöt tehdään Ammattiopisto Tavastiassa Hämeenlinnassa oppilaistyönä. Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon rooli koneen entisöinnissä rajoittuu purku- ja kokoamisöihin sekä ohjaamon entisöintiin. Lue lisää VL Tuuli III:n entisöinnistä. |