Valmet Vihuri

Valmet Vihuri suunniteltiin 1950-luvun alussa korvaamaan vanhentuneet VL Pyry -harjoitushävittäjät. Kokometallisen Vihurin prototyypin (VH-1) ensilento oli 6.2.1951 Tampereen Härmälässä. Koelentojen perusteella ilmavoimat tilasi 30 konetta käsittäneen Vihurin II-sarjan. Myöhemmin tilattiin vielä 20 koneen III-sarja. Viimeinen III-sarjan kone luovutettiin ilmavoimille 1957. Kaikkiaan koneita valmistui 51 kappaletta (VH-1–VH-51).

Vihureilla lennettiin paljon. Koneille sattui runsaasti onnettomuuksia, myös lentäjien kuolemaan johtaneita.  Onnettomuuksien seurauksena kone asetettiin lentokieltoon 1959. Vihurin heikkoutena oli moottori. Moottoreina käytettiin sota-aikaisia, joskin peruskorjattuja Bristol Mercury -tähtimoottoreita, joiden pettämisistä osa onnettomuuksista aiheutui. Moottoriongelma ei kuitenkaan ole koko totuus Vihurin onnettomuuksien syistä. Moni kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli seurausta ohjaajan tekemästä virheestä. Vihurit romutettiin yhtä lukuun ottamatta.

Suomen Ilmavoimamuseossa on ainut säilynyt kokonainen Vihuri (VH-18). Tällä II-sarjan koneella lennettiin 802 tuntia, jonka jälkeen kone toimi opetusvälineenä Ilmasotakoulussa. Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho entisöi parhaillaan VH-25:n etu- ja takaohjaamon käsittävää kokonaisuutta Suomen Ilmailumuseolle. VH-25 on myös Vihurin II-sarjaa.

VH-25:n ohjaamokokonaisuuden entisöinti sai alkunsa, kun helsinkiläisestä romuliikkeestä löytyi 1970-luvulla VH-25:n rungon etuosa. Se käsitti ilman laiteita ja mittareita olevan etuohjaamon ja moottoripukin patalevyineen. Tämä Vihurin rungon torso hankittiin Suomen Ilmailumuseoon ajatellen etuohjaamon entisöimistä museoesineeksi. Etuohjaamoa alettiinkin varustaa mittareilla jo 1970-luvulla, mutta vasta 1990-luvun lopulta lähtien entisöintityö pääsi kunnolla vauhtiin.

Valmet_Vihuri_VH-25_ohjaamokokonaisuus.jpg

Nälkä kasvaa syödessä, sanotaan. Niin kävi tässäkin tapauksessa. Ajatus etuohjaamon varustamisesta alkuperäiseksi Vihurin ohjaamoksi laajeni. Päätettiin rakentaa etuohjaamon jatkoksi alkuperäisen mukainen takaohjaamo. Tämän seurauksena Vihurin runkoa rakennettiin piirustusten mukaisesti etuohjaamosta taaksepäin niin pitkälle, että teräsputkinen runkokehikko käsitti takaohjaamon ja takaohjaamon taakse tulevan matkatavarasäiliön tilan.

Vihuri on tyypillinen suomalainen ”köyhän maan kone”, sillä Vihurissa uusiokäytettiin aikaisempien ja romutettujen konetyyppien laitteistoja ja mittaristoa. Muun muassa ohjaussauvat ja happilaitteet olivat Messerschmitt -hävittäjästä, jalkaohjaimet Myrskystä, moottori Bristol Blenheim -pommikoneesta ja mittaristoa hyvin monesta eri konetyypistä.

Ohjaamojen varustamiseksi kerättiinkin ilmailumuseoiden varastoista Vihuriin sopivia laitteita ja mittareita. Lähes kaikki mittarit ja ohjaamon laitteet löytyivät VH-25:n ohjaamoihin asennettaviksi. Jotain saatiin myös keräilijöiltä. Kaikkea ei kuitenkaan löytynyt, jonka vuoksi laitteita jouduttiin myös rakentamaan. Niistä suurimpana takaohjaamon lentäjän istuin, ohjaamojen mittaritaulut sekä viimeisimpänä takaohjaamon taakse sijoittuva matkatavarasäiliö. Löydettyjä alkuperäislaitteita jouduttiin myös muokkaamaan Vihurin II-sarjan mukaisiksi ja mittaritauluissa on muutaman mittarin kohdalla valokuva aidon mittarin sijasta.

Nyt ollaan VH-25:n ohjaamokokonaisuuden entisöinnissä niin pitkällä, että ohjaamot laitteineen ovat lähes valmiit. Vielä on tekeillä etuohjaamon lattian läpi kiinnitettävä valopistoolin ampumaputki sekä tähtäimen pidike. No, voitaisiinhan sitä vielä rakentaa ohjaamon edessä olevan patalevyn ympärille siitä nyt puuttuva NACA-rengas. Tai, jos jostain löytyisi ilmainen tai edullinen Bristol Mercury VIII -moottori, niin olisihan se upeaa moottori VH-25:n ohjaamokokonaisuuden nokalle asentaa. Johonkin on kuitenkin vedettävä raja, miten pitkälle ohjaamokokonaisuus entisöidään.

Viimeisenä työnä ennen näytteille asettamista VH-25:n ohjaamojen kyljet verhoillaan pleksillä eikä kuten alkuperäisesti kuuluisi duralumiinilevyillä. Tämä siksi, että museossa kävijät pääsevät näkemään VH-25:n entisöidyt ohjaamot kaikkine laitteineen ja mittareineen. VH-25:n ohjaamokokonaisuus saataneen näytteille Suomen Ilmailumuseoon vuoden 2016 loppuun mennessä.