Tiistaikerhon blogi

Myrskyn NACA-renkaan kromatointi ja kiinnityskonsolien niittaaminen

Lauantai 1.7.2023 - Tiistaikerholainen

Entisöitävän VL Myrsky II:n (MY-14) NACA-renkaan koeasennus on saatu valmiiksi. Koeasennus tehtiin Suomen ilmailumuseon II hallista lainattuun Pratt &Whitney R-1830 Twin Wasp -moottoriin. NACA-rengas saatiin kiinnitettyä suunnitellusti moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Töitähän se kyllä vähän teetti ennen kuin NACA-renkaan sisäpinnalla olevat kiinnityskonsolit oli saatu kohdalleen ja lukittua yhdyskappaleiden avulla venttiilikopan korvakkeissa oleviin reikiin.

Blogi_2023-18-01.jpg

Kun koeasennus oli tehty, oltiin valmiit niittaamaan kiinnityskonsolit NACA-renkaaseen. Konsolithan olivat toistaiseksi olleet kiinnitettyinä pienillä pulteilla, joiden päät törröttivät renkaan ulkopinnalla.  Samalla niitataan NACA-renkaan helmaan niin ikään pikkupulteilla kiinnitetyt vahvikekehät. Pienten kiinnityspulttien tilalle tulee 3 mm uppokantaniitit.

Blogi_2023-18-02.jpg

Ennen niittauksia alumiinilevystä tehty NACA-rengas piti vielä kromatoida pinnoiltaan. Alumiiniosien kromatointi tehdään kromaatteja sisältävissä happamissa liuoksissa. Siinä alumiinin pinnalta liukeneva alumiini reagoi pinnoituskylvyn komponenttien kanssa muodostaen alumiinin pintaan ohuen epäorgaanisen pinnoitteen. Kromatoinnilla saadaan alumiinin pintaan hapettumiselta suojaava kalvo, johon myös maali tarttuu erinomaisesti. Kaikki Myrskyyn tulevat alumiiniosat kromatoidaan. Kromatoidut osat käsitellään tartuntapohjamaalilla, jonka jälkeen ne maalataan pintamaalilla Myrskyn maalauskaavion mukaisesti.

Blogi_2023-18-03-04.jpg

NACA-rengas vietiin kromatoitavaksi Patria Oyj:hin. Patriahan on merkittävä Myrskyn entisöintihankkeemme tukija. NACA-renkaan viemiseksi Patriaan rengas irrotettiin Pratt & Whitney-moottorista, jossa se on ollut koesovitettavana. Irrotuksen jälkeen NACA-renkaasta poistettiin kaikki siihen pienillä pulteilla kiinnitetyt ja jo kromatoidut osat, kuten edellä mainitut kiinnityskonsolit. Tämän jälkeen rengas lastattiin Suomen ilmailumuseon entisöintitilan edustalla henkilöauton katolle ja matka kohti Patriaa ja Hallia alkoi.

Blogi_2023-18-06.jpg

Patrialla NACA-rengas upotettiin kromatointiliuokseen, missä NACA-rengas sai kauniin kullanhohtoisen pinnan. Kromatoitu NACA-rengas auton katolle kiinnitettynä palattiin Suomen ilmailumuseolle. Nyt NACA-renkaaseen kiinnitettiin takaisin kaikki ennen kromatointia irrotetut osat ja rengas asennettiin takaisin Pratt &Whitney -moottoriin NACA-renkaan osien niittauksia varten.

Blogi_2023-18-07.jpg

Blogi_2023-18-09.jpg

Niittauksessa kaikkien pienten kiinnityspulttien tilalle vaihdetaan uppokantaniitit. Koska käyttämämme alumiininiitit olivat uppokantaniittejä, pulttien reiät senkattiin poraan kiinniteyllä senkkausterällä. Näin uppokantaniittien kannat saadaan niittauksessa painumaan alumiinilevyn pinnan tasalle.

Blogi_2023-18-08.jpg

Niittaukset tehtiin vaiheittain etenemällä. Pienten pulttien paikalle vaihdettiin ensin levykiinnittimiä eli ”satiaisia” eli ”clecoja”, joilla NACA-renkaan sisäpinnan konsolit saatiin pysymään paikallaan. Tämän jälkeen alumiininiitit niitattiin pultin reikiin reikä reiältä.

Blogi_2023-18-10.jpg

Blogi_2023-18-11.jpg

Niittauksessa käytimme paineilmakäyttöistä ”niittipyssyä”. Niittauksen tarpeellisena vastakappaleena käytimme rautaisia päästään muokattuja vastakappaleita. Oli vähän hankalaa saada vastakappale mahtumaan moottorissa kiinni olevan NACA-renkaan sisäpinnalle kunkin niitattavan niitin kohdalle.  

Blogi_2023-18-12.jpg

Blogi_2023-18-13.jpg

Kuvat: Jukka Köresaari

Nyt on saatu niitatuksi suurin piirtein puolet NACA-renkaan kiinnityskonsoleihin ja helman vahvikekehiin tulevista niiteistä. NACA-renkaan pinnassa on siten näkyvissä vielä sekä pulttien päitä, satiaisia ja valmiita niittauksia. Työtä on siis vielä edessä, ennen kuin kaikki NACA-renkaan niittaukset on tehty.

Blogi_2023-18-14-15.jpg

Blogi_2023-18-16.jpg

Loppuniittaukset saavat kuitenkin odottaa tovin, sillä Suomen ilmailumuseon entisöintitilaa alettiin raivata Myrskyn siiven koeasentamiseksi käytössämme olevaan MY-5:n runkokehikkoon. Ennen kuin siipien koeasentamiseen päästään, erilliset siipipuoliskot yhdistetään kokonaisuudeksi. Mehän rakensimme Myrskyn siiven kahtena tosiinsa lukittavana siipipuoliskona poiketen alkuperäisestä kokonaisen siiven rakennustavasta. Tavoitteemme on, että siiven koeasennukseen päästään elokuussa.

Kuvat Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho

Myrskyn entisöinnin vaiheesta

Maanantai 6.2.2023 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II (MY-14) hävittäjän entisöintityöt etenevät vakaasti kohti vaihetta, jolloin kone voidaan koota näytteille. Se tuskin tapahtuu vielä kuluvana vuonna. Töitä on silti tehty kovasti niin Suomen ilmailumuseon kuin Suomen ilmavoimamuseonkin verstaissa. Siivet ja runko ovat jo ulkonaisesti valmiin oloisia. Nyt ollaankin työvaiheessa, jossa ulkonaisesti merkittävästi uutta ei juuri ole havaittavissa. Syy on se, että meneillään on monen, monen pienen, mutta samalla merkityksellisen työvaiheen edistäminen.

Blogi_2023-04-01.jpg

Blogi_2023-04-02.jpg

Blogi_2023-04-03.jpg

Yksi sellainen on lukuisten Myrskyyn tulevien tarkistusluukkujen rakentaminen ja paikalleen asentaminen. Kaikki luukut on saatu rakennettua ja myös ne ovat saaneet pintaansa vihreän pohjamaalikerroksen. Samoin on pohjamaalattu vihreällä vasemman siiven paikallaan jo olevan laskutelineen peitelevyt. Tarkistusluukkuja on soviteltu paikalleen. Se on edellyttänyt koko lailla paljon säätämistä, ennen kuin luukut on saatu halutusti paikoilleen pikalukkoineen.

Blogi_2023-04-04.jpg

Blogi_2023-04-05.jpg

Blogi_2023-04-06.jpg

Käytössämme on alkuperäinen Myrskyn Pratt  Whitney R-1830 Twin Wasp moottorin öljynjäähdytin. Sen tarvitsemat ilmanotto- ja ilmanpoistotorvien osat sekä tuloilman säätöläpät on jo rakennettu. Parhaillaan rakennetaan tynnyrimäisen öljynjäähdyttimen kiinnitystelinettä, jonka sisään öljynjäähdytin kiristyspannoilla kiinnitetään. Öljynjäähdyttimen teline kiinnitetään kulmistaan neljällä pultilla siipisalon otsapintaan keskelle Myrskyn runkoa. Öljynjäähdyttimen kiinnittämisen telinemenettely poikkeaa alkuperäisistä Myrskyistä, joissa öljynjäähdytin kiinnitettiin pannoilla pysyvästi siipisalon otsaan.

Blogi_2023-04-07.jpg

Blogi_2023-04-08.jpg

Miksi tämä poikkeava menettely? Syynä on se, että entisöimässämme Myrskyssä eli MY-14:sta ei ole alkuperäisen mukaista yhtenäistä siipeä, vaan siipi on tehty kahdesta siipipuoliskosta. Tämän seurauksena öljynjäähdytin tulisi kiinnittää pannoistaan juuri siipipuoliskojen sauman päälle. Koska tarkoitus on, että entisöityä Myrskyä voidaan esitellä eri paikoissa, jolloin siipipuoliskot joudutaan irrottamaan toisistaan, on helpompaa, kun jäähdyttimen saa nopsasti irti telineineen siipisalosta.

Blogi_2023-04-09.jpg

Blogi_2023-04-10.jpg

Syyskauden lopulla saatiin jo asennettua NACA-rengas Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa pystysuorassa asennossa olevaan Myrskyn Pratt & Whitney -moottoriin. Parhaillaan moottoriin sovitellaan moottorin ympärille tulevia vaippalevyjä. Käyttämämme moottori on NACA-renkaan ja vaippalevyjen koeasennusta varten, sillä MY-14 rungossa Tikkakoskella on jo kiinni oma Pratt  Whitney R-1830 Twin Wasp -moottorinsa.  

Suomen ilmavoimamuseossa on saatu moottorin kiduslevyt valmiiksi niiden anodisointia varten. Kiduslevyjen rakentaminen on ollut iso urakka, mutta nyt ollaan sen osalta voiton puolella. Anodisoinnin jälkeen kiduslevyt asennetaan paikallaan.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho

Myrskyn NACA-renkaan koesovitus moottoriin

Sunnuntai 13.11.2022 - Tiistaikerholainen

Olemme saaneet VL Myrsky II:n (MY-14) NACA-renkaan siinä määrin valmiiksi, että sitä voitiin koesovittaa moottoriin. Emme kuitenkaan matkustaneet Suomen ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle sovittaaksemme NACA-rengasta siellä olevaan MY-14 runkoon jo kiinnitettyyn Pratt & Whitney R-1830 moottoriin. Meillä on täällä Suomen ilmailumuseossa vastaava Pratt & Whitney -moottori, jota käytämme NACA-renkaan koesovittamiseen.

Pelkkä moottori ei kuitenkaan koesovittamiseen riitä, vaan pitää myös olla Myrskyn moottoripukki, johon moottorin saa kiinnitettyä koesovituksen ajaksi. Onneksi meillä  on  käytössämme ylimääräinen Myrskyn moottoripukki. Se on Myrsky MY-5:n runkokehikosta irrotettu, jonka jälkeen ruosteesta puhtaaksi hiekkapuhallettu ja harmaaksi maalattu.

Blogi_2022-29-01_HK.jpg

Kuva: Heikki Kaakinen

Koska moottoripukki moottoreineen laitetaan NACA-renkaan koesovittamisessa käytännöllisistä syistä pystyasentoon, moottoripukin tueksi rakennettiin terästangoista pukkia tukevoittava neliönmuotoinen alusta. Se hitsattiin kiinni moottoripukkiin.

Blogi_2022-29-02-03.jpg

Blogi_2022-29-04_HK.jpg

Kuvat: Heikki Kaakinen

Suomen ilmailumuseon II hallissa näytteillä oleva Pratt & Whitney -moottori siirrettiin hallista museon pihalle pukkiin kiinnitettäväksi. Pukki tuotiin moottorin ääreen, jonka jälkeen moottori nostettiin pukin ylle kuorma-auton nosturiin kiinnitetyillä liinoilla. Liinoja varten potkurin akseliin oli laitettu nostoa varten tehty nostotanko. Käsillä ohjaten moottori laskettiin oikeassa asennossa pukin sisään ja lukittiin pulteilla paikalleen. Tämän jälkeen moottori pukkeineen nostettiin kuorma-auton lavalle ja siirrettiin museon entisöintitilan eteen, josta edelleen sisään entisöintitilaan.

Blogi_2022-29-05.jpg

Blogi_2022-29-08.jpg

Blogi_2022-29-07-09.jpg

Vasen kuva: Heikki Kaakinen.

Entisöintitilassa NACA-rengas nostettiin miehissä moottorin päälle. Siinä se kohdistettiin paikalleen teräslevystä rakennetun nelisakaraisen asemointilevyn/jigin avulla. Moottorin päähän kiinnitetyllä asemointijigillä varmistetaan, että NACA-rengas asettuu niin pysty- kuin vaakatasossa juuri linjaan moottorin kanssa. Tämä on edellytys, jotta NACA-renkaan kiinnityskonsolien päässä olevat liitoskappaleet asettuvat täsmälleen moottorin venttiilikopan korvakkeiden kohdalle ja voidaan kiinnittää pulteilla korvakkeissa olevaan kahteen reikään. NACA-renkaan kiinnitys liitoskappaleiden välityksellä venttiilikopan korvakkeisiin onnistui erinomaisesti. Tämä kaikki NACA-renkaan rakentamisessa tehdyn millitarkan työn ansiota.

Blogi_2022-29-10-11.jpg

Blogi_2022-29-12.jpg

Koska moottori pukkeineen oli nyt entisöintitilassa, siihen voidaan sovitella myös alumiinista valettua moottorin kaasuttajan imukomua sekä imukomun ja NACA-renkaan yläosassa olevan kaasuttajan ilmanottoaukon välille tulevaa yhdystorvea.

Blogi_2022-29-13.jpg

Kun on varmistettu, että kaikki on NACA-renkaan moottoriin kiinnityksessä niin kuin pitää, NACA-rengas irrotetaan moottorista seuraavaa työvaihetta varten. Renkaasta puretaan siinä toistaiseksi pienillä pulteilla kiinni olevat NACA-renkaan kiinnityskonsolit ja rengas viedään keltakromatoitavaksi. Kromatoinnin jälkeen alkaa kiinnityskonsolien lopullinen kiinnitys eli niittaaminen NACA-renkaan sisäpintaan ja toisaalta liitoskappaleiden teräshaarukoiden niittaaminen kiinnityskonsolien päihin.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho

Myrskyn NACA-renkaan korvakekaarien ja korvakkeiden asennus niitattaviksi

Tiistai 19.7.2022 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinnissä on jo muutaman vuoden rakennettu moottorinsuojuksen eli NACA-renkaan rakentamisen osalta vaativaa kiinteää etuosaa. Myrskyn moottorinsuojus koostuu moottoria peittävän NACA-renkaan kiinteästä etu- ja takaosasta sekä niiden välissä olevista avattavista vaippalevyistä. Tämä blogi käsittelee NACA-renkaan kiinteän etuosan korvakekaarien asennusta renkaaseen niitattaviksi. Yksikertaisuuden vuoksi käytän jatkossa tässä blogissa NACA-renkaan kiinteästä etuosasta termiä NACA-rengas.

Myrskyn NACA-renkaan tekeminen on osoittautunut hankalaksi eikä lisätöiltäkään ole säästytty. Tällaiseen johti muun muassa se, että viime vuoden lopussa löytyivät kateissa olleet Myrskyn suursarjan NACA-renkaan piirustukset. Ne poikkeavat renkaan yläosaltaan Myrskyn alkusarjan aikaisista NACA-renkaan piirustuksista, joiden perusteella olemme MY-14 Myrskyn NACA-rengasta rakentaneet.

Ero piirustusten välillä on, että suursarjan NACA-renkaan yläosassa renkaan kehä on alkusarjaan renkaan kehää laajempi. Tämän vuoksi tekemämme NACA-renkaan yläosan kehän kaarimuotoa jouduttiin suurentamaan, jotta se vastaisi MY-14 mukaista suursarjan muotoa. Laajentaminen onnistui takomalla alumiinista renkaan yläosaa suursarjan mittoihin.

Muutoksen tekemiseksi jouduttiin irrottamaan jo kertaalleen paikalleen asemoidut NACA-renkaan kymmenen korvakekaarta eli kiinnityskonsolia. NACA-rengas kiinnitetään näistä korvakekaarista moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Irrotetut korvakekaaret vietiin kromatoitaviksi, jolloin niiden pinta sai kullankiiltoinen sävyn.

NACA-renkaan korvakekaaria on kaikkiaan 14. Niistä kymmenen sijaitsee NACA-renkaan osassa, joka vastaa pyörähdyskappaletta. Neljä korvakekaarta sijaitsee pyörähdyskappaleesta poikkeavassa NACA-renkaan kehän laajentuvassa yläosassa. Tällä alueella sijaitsevat moottorin kaasuttimen imutorven aukko sekä neljän runkokonekiväärin lieskaputket.

Kromatoidut kymmenen korvakekaarta asennettiin uudestaan paikalleen. Imutorven ja konekiväärien lieskaputkien kohdalle tulevat neljä korvakekaarta ovat vielä muokkaus- ja sovitteluvaiheessa. Ennen korvakekaarten asennusta kiinnitettiin NACA-renkaan kehän ympärille 1 mm teräslevystä tehty tuki. Tuki varmistaa, että NACA-rengas pitää täsmälleen muotonsa korvakekaarten asentamisessa NACA-renkaaseen.

Blogi_2022-20-01.jpg

Blogi_2022-20-02.jpg

Samalla asetettiin paikalleen teräslevystä tehty korvakekaaria paikalleen kohdistava jigi. Teräslevyistä tehdyllä ja asennuspöydässä olevaan ”keskusnapaan” lukitulla asennusjigillä voidaan asemoida paikalleen kerrallaan kaksi korvakekaarta. Sen jälkeen jigiä siirrettään eteenpäin seuraavien korvakekaarten paikalleen asemoimiseksi ja kiinnittämiseksi. Kohdalleen saadut korvakekaaret kiinnitettiin NACA-renkaaseen muutamalla pienellä pultilla. Lopullinen kiinnitys tehdään niittaamalla.

Blogi_2022-20-03.jpg

Blogi_2022-20-04.jpg

Kun kromatoidut kymmenen korvakekaarta oli saatu paikallaan, niiden päihin kiinnitettiin varsinaiset kiinnityskorvakkeet, joista NACA-rengas lukitaan liitoskappaleiden avulla moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Korvakekaaren korvake on 1 mm teräslevystä taivutettu aisamainen kappale, jonka päähän on hitsattu holkki liitoskappaleen kiinnityspultille.

Blogi_2022-20-05.jpg

Blogi_2022-20-06.jpg

Kunkin korvakekaaren päähän kiinnitettävän korvakkeen asemoinnissa käytettiin apuna kaksihaaraista asennuspöydän keskusnapaan lukittua teräsputkijigiä. Jigin avulla voitiin määrittää korvakkeen tarkka sijainti sekä korvakkeen asennon kulma kunkin korvakekaaren päässä. Korvakkeet kiinnitettiin korvakekaariin alustavasti pienillä pulteilla. Varsinainen kiinnitys tehdään niittaamalla.

Blogi_2022-20-07.jpg

Blogi_2022-20-08.jpg

Korvakkeet on asennettu korvakekaaren päihin 7,5 asteen kulmassa. Näin ne kohtaavat oikeassa asennossa moottorin venttiilikopan korvakkeet NACA-renkaan kiinnittämiseksi moottoriin. Korvakekaarten korvakkeet ja venttiilikopan korvakkeet lukitaan toisiinsa liitoskappaleiden avulla. Liitoskappale kiinnitettään pultilla korvakekaaressa olevaan holkkiin ja kahdella pultilla venttiilikopan korvakkeessa oleviin reikiin.

Blogi_2022-20-09.jpg

Blogi_2022-20-10.jpg

Blogi_2022-20-11.jpg

Kun kakki kymmenen kromatoitua korvakekaarta korvakkeineen oli saatu asennettua paikalleen, aloitettiin NACA-renkaan yläosan neljän korvakekaaren sekä niihin asennettavien kiinnityskorvakkeiden muokkaus paikalleen asennettaviksi. Ulompien lieskaputkien kohdalle tulevat korvakekaaret ovat muodoltaan muita V-muotoisia korvakekaaria selvästi kulmaltaan avonaisemmat, jotta tuliputki mahtuisi V-muotoisen korvakekaaren sisään. Imukomun kummakin puolen kylkeen kiinnitettävät korvakekaaret poikkeavat myös muodoltaan selvästi muista korvakekaarista. Ne ovat tavallaan vain puolikkaita V-muotoisiin korvakekaariin verrattuina. 

Blogi_2022-20-12.jpg

Blogi_2022-20-13.jpg

Blogi_2022-20-14.jpg

Muokattiin ensin lieskaputkien kohdalle tulevat laajakulmaiset korvakekaaret asennettaviksi. Ne kiinnitettiin alustavasti paikalleen näitä kahta korvakekaarta varten erikseen tehtyä asennusjigiä apuna käyttäen. Tämän jälkeen aloitettiin muokata korvakekaarten päihin kiinnitettävien holkillisten kiinnityskorvakkeiden ”aisoja”, jotta ne saadaan muokattua muita korvakekaaria avonaisempien korvakekaarien muotoon. Näiden korvakkeiden sijainti poikkeaa muista korvakekaarista siinä, että korvake tulee aivan korvakekaaren kärkeen. NACA-renkaan yläosan korvakekaarten asennus on edelleen kesken.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn koesiipi näytteillä Suomen ilmailumuseon I hallissa

Sunnuntai 26.6.2022 - Tiistaikerholainen

Suomen ilmailumuseon välihallissa oli kevään ajan VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiä esitellyt näyttely. Se purettiin touko-kesäkuun vaihteessa. Näyttelyn keskeisin esine - Myrskyn entisöinnin yhteydessä tehty koesiipi - sai kuitenkin uuden näkyvän esittelypaikan museon I-hallista. Siinä se saa toistaiseksi olla museossa kävijöiden tarkasteltavana.

Blogi_2022-18-1.jpg

Koesiiven esillepano on nyt myös parempi kuin välihallin näyttelyssä, sillä siipi on asennettu kävijään nähden kaltevaan asentoon, jolloin yläpinnaltaan läpinäkyvällä pleksillä verhoillun siiven sisällä oleva rakenne ja erilaiset laitteet ovat nyt erittäin hyvin näkyvissä. Laitteista mainittakoon siivekkeiden, lisäpolttoainesäiliön ja laskutelineiden käyttöön liittyvät laitteet. Siiven näyttelyasennon vuoksi koesiivessä kiinni jo ollut laskutelinen piti irrottaa. Se on laitettu esille lattialle siiven eteen.

Blogi_2022-18-2.jpg

Näyttelyä täydentävät koesiiven viereen laitetut näytöt, jossa esitellään hyvin havainnollisesti VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinnin etenemistä.

Myrskyn koesiiven rakentamisella testattiin Myrskyn varsin monimutkaisen siiven tyviosan rakentamista ennen varsinaisen siiven rakentamiseen ryhtymistä. Varsinainen koesiipi on 2,5 metrin mittainen Myrskyn oikean siipipuoliskon tyviosa. Tyviosa käsittää koko laskutelinealueen ja siipeä polttoaine/pommiripustimen jälkeiseen kaareen saakka.

Koesiiven rakentaminen osoittautuikin erittäin hyödylliseksi, sillä sen yhteydessä tuli vastaan tilanteita, joissa jo rakennettua jouduttiin purkamaan ja uudelleen rakentamaan joko puutteellisten tai keskenään ristiriitaisten piirustusten vuoksi. Varsinaisen siiven rakentamisessa ei sitten enää suurempia ongelmia vastaan tullutkaan.

Kun koesiipi oli tehnyt tehtävänsä, sille päätettiin rakentaa vastinpariksi metrin mittainen vasemman siiven tyviosa. Tämä siiven tyviosa kattaa kokonaan laskutelineen pyöräkammion alueen.

Koesiipi ja sen vastinpari liitettiin toisiinsa kokonaisuudeksi teräslevyliitoksella. Suunnitelmissa on joskus tulevaisuudessa liittää tämä kokonaisuus käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n teräsputkista tehtyyn runkokehikkoon. Näin museossa kävijöille olisi esiteltävissä sekarakenteisen Myrsky-hävittäjän (metalli runko/puusiipi) rakenteellinen perusratkaisu.

Suosittelen lämpimästi vierailua Suomen ilmailumuseoon Myrskyn rakenteellisesti mielenkiintoiseen siipeen tutustumiseksi.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Tule tutustumaan VL Myrsky II -entisöintiprojektista kertovaan näyttelyyn

Lauantai 19.3.2022 - Tiistaikerholainen

Suomen ilmailumuseon vaihtuvien näyttelyiden hallissa on avattu VL Myrsky II -hävittäjän eli MY-14-koneyksilön entisöintiprojektin nykyvaiheesta kertova näyttely. Näyttelyn pystyttämisestä vastasi Ilmailumuseoyhdistys ry. Myrskyn entisöintiprojekti alkoi vuonna 2013 ja MY-14:n entisöinti valmistunee parin vuoden kuluttua. Myrsky-projektin päätekijät ovat Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho sekä Suomen ilmavoimamuseo.

Blogi_2022-07-01.jpg

Pohjakuva: Kari Vertasen maalaus. Mainoksen suunnittelu: Kai Asplund.

Tiistaikerho toi näyttelyyn Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa valmistuksen kohteena olevia Myrsky MY-14:n osia. Suurin yksitäinen entisöintitilasta näyttelyn siirretty osa on Myrskyn siiven rakentamisen testaamiseksi tehty siiven tyviosa.  Sen sijaan Tiistaikerhon tekemät lähes valmiit Myrsky MY-14:n siipipuoliskot olivat liian suuria entisöintitilasta näyttelyyn tuotaviksi.

Blogi_2022-07-03-04.jpg

Blogi_2022-07-05-06.jpg

Tiistaikerhossa rakennettu Myrskyn siiven tyviosa koostuu siiven oikeanpuoleisesta 2,5 metrin ja vasemmanpuoleisesta metrin mittaisesta siiven tyvestä. Siiven tyvisosat siirrettiin erikseen näyttelytilaan, jossa ne yhdistettiin toisiinsa ja asetettiin pukkien päälle näyttelytilan keskelle näyttelykävijöiden katsottavaksi. Nyt tämä siiven tyviosa toimii näyttelyesineenä, josta käy ilmi, millainen on rakenteeltaan ja myös laitteiltaan Myrsky-hävittäjän siipi.

Blogi_2022-07-07.jpg

Blogi_2022-07-09.jpg

Blogi_2022-07-11.jpg

Näyttelyyn yhteen nurkkaan koottiin Myrskyn pyrstökokonaisuus sivu- ja korkeusvakaajineen sekä sivu- ja korkeusperäsimineen. Näyttelypöydälle koottiin moottorin öljynjäähdyttimen jäähdytysilman tulo- ja poistoilman torvia sekä niiden tekemisessä käytettyjä muokkauslestejä. Pöydällä on myös moottorin kaasuttimen ilmanoton torvia muokkauslesteineen ja alumiinista valettu kaasuttimeen kiinnitettävä imukomu.

Blogi_2022-07-12.jpg

Blogi_2022-07-13.jpg

Blogi_2022-07-14.jpg

Vitriiniin on koottu erilaisia pienosia, kuten sellaisia, joilla NACA-rengas kiinnitetään moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Näyttelyyn on myös tuotu Myrskyissä käytetty Pratt Whitney R-1830 Twin Wasp -moottori. Tämä moottori on tuttu DC-3 -koneista.

Blogi_2022-07-15.jpg

Blogi_2022-07-16.jpg

Näyttelytilan seinälle on ripustettu 1:1 oleva kuva Suomen ilmavoimamuseossa entisöinnin kohteena olevasta Myrskyn rungosta. Tämä kuva on todella näyttävä ja siitä näkyy hyvin vielä verhoilemattoman rungon rakenne kuin myös moottoriin liittyvät yksityiskohdat.

Blogi_2022-07-17.jpg

Näyttelyssä olevalla näytöllä pyörii kuvakavalkadi Myrskyn entisöintiin liittyvistä työvaiheista.
Suosittelen lämpimästi VL Myrsky II -entisöintiprojektista kertovaa näyttelyä. Näyttelyyn voi tutustua Suomen ilmailumuseolla Vantaalla aina toukokuun loppuun saakka. Tutustuminen edellyttää museon pääsylipun ostamista, jolla voi samalla tutustua koko museon tarjontaan.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Myrskyn demosiipi siirrettiin Suomen Ilmailumuseon välihalliin

Tiistai 22.2.2022 - Tiistaikerholainen

Kun VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiprojektin demosiiven alapinta oli saatu maalatuksi Futura 3 tartuntapohjamaalilla, demosiipi oli valmis siirrettäväksi Suomen ilmailumuseon entisöintitilasta museon välihalliin pystytettävään VL Myrsky II:n entisöintiprojektista kertovaan näyttelyyn.

VL Myrsky II - entisöintiprojektista kertovassa näyttelyssä museossa kävijöille esitellään demosiiven avulla, minkälainen oli rakenteeltaan ja myös laitteiltaan suomalaisen II maailmasodan aikaisen VL Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Demosiipeen on asennettu kaikki Myrskyn siiven sisään tulevat laitteet kuten laskuteline, siivekkeiden käyttölaitteistot sekä lisäpolttoainetankin/pommin ripustin. Asian havainnollistamiseksi demosiiven yläpintaa on jätetty verhoilematta.

Blogi_2022-03-01.jpg

Demosiipi käsittää Myrskyn 2,5 metriä pitkän oikeanpuoleisen siiven ja metrin mittaisen vasemmanpuolisen siiven tyviosan. Demosiiven rakentamisessa testattiin Myrskyn siiven tyviosan rakentamista ennen ryhtymistä Myrsky MY-14 varsinaisten siipien rakentamiseen. Nyt demosiipeä hyödynnetään siis näyttelyesineenä.

Blogi_2022-03-02.jpg

Näyttelyyn siirtämistä varten lähes parisataakiloisen demosiiven oikean siiven kumpaankin päähän kiinnitettiin pyörillä varustetut siirtolavat. Lavoihin kiinnitettyjen teräs- ja vaneritelineiden tukemana demosiipi lukittiin pystyasentoon siiven johtoreuna alaspäin.

Blogi_2022-03-03.jpg

Pystyasento on ainoa tapa, jolla demosiipi on mahdollista pujottaa Suomen ilmailumuseon välihallissa olevan lentosimulaattorien tilan läpi Myrskylle välihallissa varattuun näyttelytilaan. Silloinkin siiven pujottelu määränpäähänsä on senteistä kiinni.

Blogi_2022-03-04.jpg

Siiven siirto museon entisöintitilasta välihallin ulko-ovelle toteutettiin nosturilla varustetulla kuorma-autolla. Koska siirtopäiväksi sattui kovin sateinen päivä, siipi suojattiin sateelta paketoimalla se muoviin.

Blogi_2022-03-08.jpg

Valmis paketti työnnettiin pyörillä varustettujen siirtolavojen avulla ulos entisöintitilasta, jonka jälkeen siihen kiinnitettiin nosturin liinat. Nosturilla koko komeus kohosi ilmaan ja siirrettiin auton lavalle. Auto kuljetti demosiiven museon välihallin ulko-ovelle. Siinä siipi laskettiin nosturilla välihallin oven eteen, josta se saatiin helposti työnnettyä pyörälavojen avulla välihallin simulaattoritilaan. Samalla kuljetuksella tuotiin entisöintitilasta myös demosiiven vasemmanpuoleinen metrin mittainen siiven tyviosa. 

Blogi_2022-03-13.jpg

Blogi_2022-03-15.jpg

Simulaattoritilassa noin neljä metriä pitkää demosiipeä siirtolavoineen ”venkslattiin” simulaattorien välissä, kunnes siipi saatiin kohtisuoraan välihallin näyttelytilaan johtavaa oviaukkoa. Siitä demosiipi työnnettiin varovasti sisään Myrsky-näyttelylle varattuun tilaan. Tiukalla se oli, sillä siirtolavojen ja ovenkarmien väliin jäi vain muutama sentti.  Kun demosiipi oli saatu onnellisesti perille, voitiin riisua demosiipeä sateelta suojanneet muovit.

Blogi_2022-03-17.jpg

Nyt on edessä demosiiven laittaminen näyttelykuntoon purkamalla ensin kuljetuksessa tarvitut siirtolavat. Sitten demosiiven oikean- ja vasemmanpuoleinen siipipuolisko liitettään toisiinsa ja oikeanpuoleiseen siipipuoliskoon tehty laskuteline asennetaan paikalleen. Näyttelyyn tulee myös myrskyn perärunko, johon on kiinnitetty MY-14 entisöintiprojektissa rakennetut puurakenteiset sivu- ja korkeusvakaaja sekä Myrskyn alkuperäiset metallirakenteisen korkeusperäsimet.

Myrskyn entisöintiprojektissa Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho on keskittynyt mm. siipiin, pyrstöön, laskutelineisiin, öljyn jäähdyttäjään sekä moottorinsuojuksiin ja Suomen ilmavoimamuseo Myrskyn rungon entisöintiin. Toivottavasti MY-14:n entisöinti saadaan valmiiksi ensi vuonna. Silloin yleisö pääsisi tutustumaan aitoon suomalaiseen II maailmansodan Myrsky-hävittäjään.

Blogi_2022-03-19.jpg

VL Myrsky II - entisöintiprojektinäyttelyyn voi tutustua Suomen ilmailumuseolla Vantaalla 5.3. -31.5.2022 museon aukioloaikoina. Näyttely sijaitsee vaihtuvien näyttelyiden välihallissa ja edellyttää pääsylipun 12/6/0 € ostoa. (Aikuiset 12,-, alennusryhmät 6,- ja alle 7 v sekä Museokortti 0 €.)

Blogi_2022-03-20.jpg

Suosittelen lämpimästi vierailua maaliskuussa avautuvassa Myrsky-näyttelyssä. Näyttelyssä saa Myrsky MY-14 entisöinnin lisäksi tietoa Valtion lentokonetehtaan (VL) ainoasta sarjatuotantoon ehtineestä II maailmasodan aikaisesta VL Myrsky II -hävittäjästä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Myrskyn demosiipi näytteille Suomen Ilmailumuseoon

Torstai 10.2.2022 - Tiistaikerholainen

Myrskyn koesiipeä on viime ajat rakennettu aktiivisesti näytteille pantavaksi. Tai puhumme nykyisin koesiiven sijasta demosiivestä, sillä 2,5 metrin mittaisen Myrskyn siiven tyviosan koerooli on Myrskyn varsinaisen siiven rakentamisen osalta ohi.

Pitkän aikavälin tavoite on asettaa demosiipi näytteille käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon asennettuna. Lyhyellä aikavälillä demosiipi laitetaan pian esille Suomen ilmailumuseon välihalliin avattavaan Myrsky-näyttelyyn. Näyttelyyn tulee esille myös Myrskyn pyrstöosa. Välihallin näyttelytila vapautuu, kun sieltä puretaan Saab JAS 35 Gripeniä esitellyt näyttely. Myrsky -näyttelyn pystyttää Ilmailumuseoyhdistys ja näyttely on välihallissa koko kevätkauden.

Blogi_2022-02-01.jpg

Myrsky-näyttelyssä esitellään demosiiven avulla, millainen on rakenteeltaan II maailmansodan aikaisen suomalaisen Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Tätä tehtävää varten demosiiven yläpinta on jätetty suurelta osin vaneroimatta. Näin siiven sisärakenteet moninaisine laitteineen ovat hyvin näkyvissä.

Blogi_2022-02-02.jpg

Samalla nähdään myös, että siiven sisäpinnat on suojalakattu punaiseksi sävytetyllä lakalla. Lakka on sävytetty punaiseksi, jotta siiven sisärakenteita lakattaessa nähdään, mikä alue on jo lakattu ja mistä lakkaa vielä puuttuu. Käyttämämme lakka on Unica Super 90 Gloss -lakkaa ja se on sävytetty Avatit 857-00MG-00-10 sävytyspastalla.

Blogi_2022-02-03.jpg

Syyskauden 2021 lopulla rakennettiin demosiiven jättöreunaan tulevaa laskusiivekkeen koteloa ja verhoiltiin johtoreunaa vanerilla. Laskusiivekkeen tila saatiin valmiiksi ja siihen koeasennettiin käytössämme oleva Myrskyn alkuperäinen laskusiiveke. Siiveke asettui hyvin sille tehtyyn tilaan.

Blogi_2022-02-04.jpg

Blogi_2022-02-05.jpg

Blogi_2022-02-06.jpg

Johtoreuna vaneroitiin 1,5 mm vahvuisella vanerilla. Liimana käytettiin kosteudenkestävää Erikeeper Plus -liimaa. Liimauksessa vaneri kiristettiin metallivanteiden avulla johtoreunan kaaria vasten. Liiman kuivuttua vanteet irrotettiin. Demosiipi saatiin rakenteiltaan valmiiksi Tiistaikerhon vuoden 2021 syyskauden päättyessä joulukuussa.

Blogi_2022-02-07.jpg

Poiketen muusta Tiistaikerhon toiminnasta Myrsky-projekti sai museolta luvan jatkaa töitä vuodenvaihteen jälkeen jo tammikuussa. Muut Tiistaikerhon entisöintiprojektit käynnistyvät koronapandemian vuoksi vasta helmikuun lopussa.

Blogi_2022-02-08.jpg

Blogi_2022-02-09.jpg

Blogi_2022-02-10.jpg

Niinpä tammikuussa aloitettiin demosiiven vanerilla verhoillun alapinnan pohjamaalaus. Ensin paklattiin ja hiottiin sileiksi vanerin pinnassa olevia epätasaisuuksia tai ruuvien kohdat. Tämän jälkeen kaikki vaneripinnat hiottiin sileiksi, imuroitiin ja pyyhittiin puhtaiksi Sinolin ja veden (50 %/50 %) sekoituksella.

Blogi_2022-02-11.jpg

Blogi_2022-02-12.jpg

Siiven ensimmäiseen pohjamaalaukseen käytettiin harmaata Temalac FD 80 (RAL 9006) alumiinihilemaalia. Se on puolikiiltävä yksikomponenttinen alkydimaali. Pohjamaalauksessa maalia ohennettiin 10 prosenttiseksi. Ohenteena oli lakkabensiini 1050. Maalaus tehtiin superlontelalla ja vaneripinta pohjamaalattiin välihionnoin kahteen kertaan. Useat pohjamaalikerrokset välihionnoin takaavat sen, että vaneripinnasta saadaan pois nukka sekä epätasaisuudet ja pinnasta tulee todella sileä lopullista pintamaalausta varten.

Blogi_2022-02-13_JR.jpg

Kuva: Jouni Ripatti

Blogi_2022-02-14_JR.jpg

Kuva: Jouni Ripatti

Temalac-pohjamaalauksen kuivuttua siiven ja laskutelineen aukon reunoihin liimattiin kangasvahvikkeet. Vahvikkeet liimattiin paikoilleen pohjamaalia tummemman harmaalla ohentamattomalla Futura 3 (RAL 7005) -tartuntapohjamaalilla.

Seuraavaksi työvaihe on maalata hiotun Temalac-maalin päälle alkydipohjainen Futura 3 tartuntapohjamaali. Ensimmäinen maalauskerta tullaan tekemään lakkabensiinillä ohennettuna. Temalac-maalia tummemmalla Futura 3 -maalilla maalatessa nähdään hyvin, miten Futura peittää alleen vaaleampaa Temalac-maalipintaa.

Maalin kuivuttua demosiiven alapinta hiotaan taas sileäksi. Samalla vielä tarkistetaan Futura -maalipinnan peittävyys. Jos peittävyys ei ole riittävä, maalataan vaneripinta ohennetulla Futura 3:lla toisen kertaan. Jos taas peittävyys on ensimmäisen maalauskerran jälkeen riittävä, toinen tartuntapohjamalikerta tehdään ohentamattomalla Futura 3 -tartuntapohjamaalilla. Aikanaan demosiiven alapinta maalataan Myrskyn siiven alapinnan varsinaisella vaalean sinisellä pintamaalilla.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Myrskyn siivekkeen torsioon vahvikekangas

Tiistai 3.11.2020 - Tiistaikerholainen

Myrsky -hävittäjän (VL Myrsky II) vaneriverhoillun siivekkeen johtoreunassa on pellavakankainen vahvike. Sen tarkoitus on suojata siivekkeen johtoreunalistan ja listaan kiinnittyvien verhoiluvanerien saumaa.  Kangas kiinnitetään torsion eli johtoreunan pintaan maalilla siivekkeen pohjamaalauksen yhteydessä. Siivekkeen johtoreuna ei ole yhtenäinen, vaan siinä on kaksi koloa siivekkeen saranakiinnitystä varten. Todettakoon, että siivessä olevien laskutelineaukkojen reunoihin tulee myös pellavakankainen vahvike.

Blogi_2020-21-01.jpg

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerossa entisöitävänä olevan MY-14 -hävittäjän siivekkeiden johtoreunat ovat saaneet nyt kangasvahvikkeen. Kankaiden kiinnittämisessä kävi kuitenkin ensin niin, että kumpikin siiveke ehdittiin jo käsitellä kokonaan vaneripintoja tasoittavalla ensimmäisellä pohjamaalilla, kunnes muistettiin vahvikekankaan laittaminen. Tämän vuoksi erittäin sileäksi jo hiottu siivekkeen pohjamaali jouduttiin poistamaan johtoreunasta vahvikekankaan tarvitsemalta leveydeltä. Vanerin pintaa vielä karhennettiin, jotta saatiin hyvä tarttumapinta pellavakankaan kiinnittämiseksi johtoreunaan tartuntapohjamaalilla.

Blogi_2020-21-02.jpg

Neliöpainoltaan 105 g/m2 olevasta lekopellavasta leikattiin siivekkeen johtoreunakangasta varten 15 cm levyinen kangaskaistale. Kankaan reunaan leikattiin sik-sak saksilla sahalaita. Näin kankaan reunaan saadaan parempi tartuntapinta verrattuna kankaan suoraan reunaan. Vielä 1920-luvulla lentokoneiden verhoilukankaissa käytettiin tässä tarkoituksessa hapsutettuja kankaan reunoja. Hapsutuksessa kankaan loimea purettiin auki parin sentin matkalta. Sahalaitamalli tuli käytännöksi 1930 -luvulla.

Blogi_2020-21-03.jpg

Blogi_2020-21-04.jpg

Blogi_2020-21-07-11.jpg

Johtoreunakankaan kiinnittämiseksi siiveke laitettiin pystyasentoon tukien varaan. Sitten johtoreunaan siveltiin pienellä superlon-telalla runsas maalikerros kiinnitettävän johtoreunakankaan leveydeltä. Tämän jälkeen kangas aseteltiin tarkasti johtoreunan päälle ja painettiin käsin mahdollisimman tiiviisti märkää maalia vasten.

Blogi_2020-21-15-16.jpg

Nyt voitiin maaliin jo tarrautuneen kankaan päälle sivellä tartuntapohjamaalia samalla varmistaen, että kangas on saanut kauttaaltaan riittävän maalikerroksen ja että etenkin kankaan sahalaitainen reuna on kiinnittynyt tiiviisti johtoreunan pintaa vasten.

Blogi_2020-21-18-20.jpg

Blogi_2020-21-21.jpg

Näin menetellen käsiteltiin kumpikin Myrskyn siivekkeistä. Maalin kuivuttua kankaan maalipinta hiotaan sileäksi samalla varoen, ettei hionta puhkaise vahvikekankaan pintaa. Tarvittaessa kankaan pintaan vedetään uusi maalikerros hiontoineen ennen siivekkeen saamaa lopullista vihreä-musta maastokuviollista pintamaalia.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn pyörän ja joustintuen luukkujen jäykisteiden kiinnitys

Tiistai 14.4.2020 - Tiistaikerholainen

Kun entisöitävänä olevan VL Myrskyn (MY-14) koesiiven pyöräaukon ulompi luukku ja joustintuen aukon luukku sekä luukkuihin kiinnitettävät jäykisteet olivat tulleet takaisin kromatoinnista, voitiin käynnistää jäykisteiden niittaaminen luukkuihin. Kromatoinnissa alumiini käsitellään kromaatteja sisältävissä happamissa liuoksissa, joissa alumiinin pintaan muodostuu pinnoituskylvyn komponenttien kanssa ohut epäorgaaninen pinnoite suojaten alumiinia hapettumiselta. Kromatoinnissa Myrskyn laskutelineen aukkojen luukut ja niiden osat saivat kauniin kullanhohtoisen pinnan.

Blogi_2020-08-01-02.jpg

Alettiin kiinnittää ensin laskutelineen joustintuen aukon luukun jäykistelistoja. Listat ovat ”hattuprofiililistoja”.  Se tarkoittaa, että neliölista on alaosastaan auki ja sillä on alareunassa kummallekin sivulle taitetut liepeet, joihin tehdyistä rei’istä jäykistelista niitataan luukkuun reunoihin.

Blogi_2020-08-03-04.jpg

Blogi_2020-08-05.jpg

Joustintuen aukon luukkuun oli jo aiemmin porattu reiät niiteille ja samoin niitinreiät myös jäykistelistoihin. Luukun reunoissa olevat niitinreiät oli myös senkattu uppokantaniittejä varten. Aloitettiin jäykistelistojen niittaus luukun alapintaan. Niittausta varten listat lukittiin paikoilleen niitin rei’istä laitetulla muutamalla sokalla. Ennen listojen kiinniniittausta joustintuen aukon luukku laitettiin vielä paikoilleen varmistaen, että luukku ”istui” aukossa oikein jäykistelistojen myös kanssa.

Blogi_2020-08-06-07.jpg

Sitten listat niitattiin niitti niitiltä niittipyssyllä luukun sisäpuolen reunaan. Niittipyssyllä niittaus saadaan tehtyä kätevämmin kuin käyttäen vasaraa. Kun koesiiven joustintuen aukon luukun kaikki tukilistat oli niitattu kiinni, siirryttiin työskentelemään pyöränapaan kiinnittävän luukun jäykisteiden kiinnittämiseksi.

Blogi_2020-08-08-09.jpg

Pyöräaukon ulomman luukun ulkopintaan tuleva soikea jäykistelevy kiinnitettiin paikoilleen pyöränapaan neljällä koneruuvilla. Tämän jälkeen jäykistelevyn reunoihin voitiin merkata paikat niitinrei’ille. Soikea jäykistelevy kiinnitetään luukun pintaan varsinaisesti niiteillä. Reikien paikat merkattiin piikillä. Jäykisteen kumpaankin päähän laitettiin väliaikainen kiristysruuvi, jotta jäykiste saatiin painumaan tiiviisti profiililtaan hieman kuperan luukun pintaa vasten ja jotta jäykistelevy pysyy niitinreikien porauksen ajan paikoillaan luukun pinnassa.

Blogi_2020-08-10-11.jpg

Blogi_2020-08-12-13.jpg

Reiät porattiin pylväsporalla, jonka jälkeen reiät senkattiin rajoittimella varustetulla senkkausterällä. Rajoitin estää liian syvälle menevän senkkauksen. Tämän jälkeen jäykistelevy niitattiin niittipyssyllä luukun sisäpinnan puolelta.

Blogi_2020-08-14.jpg

Blogi_2020-08-15.jpg

Seuraavaksi aloitettiin asemoida alumiinilevystä tehtyjä kotelomaisia jäykisteitä niitattavaksi luukun sisäpintaan. Kotelomaisia jäykisteitä tulee yksi luukun kummallekin sivulle sekä yksi luukun alareunaan. Jäykisteet niitataan ulkoreunastaan luukun sisäreunaa kiertävään neliöputkesta hitsattuun tukikehään sekä liepeistään luukun pintaan. Teräksinen tukikehikko ei käynyt kromatoitavana, vaan se maalattiin harmaalla ruostumista estävällä Isotrol -maalilla.

Blogi_2020-08-16-17.jpg

Blogi_2020-08-18.jpg

Kotelomaisten jäykisteiden niittaamista ei ehditty aloittaa ennen kuin Tiistaikerhon toiminta keskeytettiin koronavirusepidemian seurauksena. Jäykisteet ehdittiin siis niitata kiinni joustintuen luukuun, mutta pyöräaukon ulomman luukun sisäpintaan tulevat kotelomaiset jäykisteet jäivät kiinnittämättä. Koesiiven laskuteline saa siten odottaa kotelossaan töiden jatkumista virusepidemian päätyttyä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn pyörän ja joustintuen luukkujen rakentaminen

Tiistai 7.4.2020 - Tiistaikerholainen

Sisään vedettävät laskutelineet olivat jo vakioina II maailmasodan aikaisissa hävittäjissä eikä VL Myrsky tee siinä poikkeusta. Myrskyn siiven tyvessä on kotelo laskutelineen sisään vetämiseksi. Kotelo käsittää pyöräkotelon sekä joustintuen tarvitseman kotelon. Puolet pyöräkotelon aukosta peittää alumiinilevyistä tehty sisempi luukku eli ns. enkelinsiipi. Luukku on saranoilla kiinni kotelon sisäreunassa. Tämä luukku avautuu jousivivun avulla automaattisesti, kun laskuteline otetaan ulos ja sulkeutuu laskutelineen pyörän painamana, kun teline otetaan sisään.

Blogi_2020-07-00.jpg

Toisen puolen pyöräaukosta peittää laskutelineen pyörän napaan kiinnitetty alumiinilevystä tehty ulompi luukku - siis vastinpari ”enkelinsiivelle”. Laskutelineen joustintuen kotelon luukkuna on puolestaan joustintukeen kiinnitetty alumiinilevy. Nämä kaksi laskutelineeseen kiinnitettyä luukkua ovat noin 20 cm matkalta päällekkäin toisiaan vasten muodostaen samalla liukupinnan laskutelineen pyörän joustamisen mukaan. Pyörähän on akselistaan liitoskappaleella kiinni joustintuen sisällä liikkuvassa "männänvarressa". Laskutelineessä ei siten voi olla yhtenäistä pyöränapaan ja joustintukeen kiinnitettyä luukkua, koska se estäisi pyörän jouston.

Kun Tiistaikerhossa oli saatu valmiiksi MY-14 pyöräaukkojen sisemmät luukut koesiipeä ja varsinaista siipeä varten, voitiin aloittaa pyöräaukon ulompien luukkujen sekä joustintuen aukon luukkujen rakentaminen. Päätettiin rakentaa ensin luukut koesiipeä varten.

Blogi_2020-07-01.jpg

Leikattiin laserilla 1,5 mm alumiinilevystä Myrskyn piirustusten mukainen joustintukeen kiinnitettävän luukun aihio. Samalla levyyn leikattiin aukko joustintuen ja laskutelineen sisäänvetohaarukan liitoksen kohdalle. Luukun reunoihin porattiin reiät luukkuun niitattavia jäykistelistoja varten.

Blogi_2020-07-02.jpg

Blogi_2020-07-03-04.jpg

Blogi_2020-07-06.jpg

Sisäänvetohaarukan liitoskohdan aukkoa peittämään tarvittiin kupu. Sitä varten tehtiin metallinen lesti, jota vasten alumiinilevystä prässättiin kupu ja samalla kuvut myös varsinaisen siipeen. Kupu hitsattiin kiinni aukon reunoihin. Tämän jälkeen luukun aihio sovitettiin paikalleen joustintuen aukkoon ja kiinnitettiin joustintuessa oleviin väliaikaisiin vanerisiin pidikkeisiin. Lopullisesti luukku niitataan joustintukeen hitsattaviin pidikkeisiin.

Blogi_2020-07-07.jpg

Blogi_2020-07-08-09.jpg

Blogi_2020-07-10-11.jpg

Vastaavasti leikattiin laserilla 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä aihio pyöräaukon ulompaa luukkua varten. Luukku kiinnitetään pyöränapaan neljällä uppokantaisella 6 mm vahvuisella koneruuvilla. Tämän vuoksi luukkuun piti tehdä ruuveille reiät täsmälleen navassa olevien neljän kierrereiän kohdalle. Kohdistus tehtiin laittamalla pyöränapaan kohdistuslevy teräväkärkisine merkkaajineen. Merkkaaja laitettiin myös navan keskelle. Tämän jälkeen luukku asemoitiin täsmällisesti pyöräaukkoon ja levyn pintaa naputeltiin vasaralla merkkaajien kohdalta. Näin levyn alapintaan saatiin merkit ruuvinreikien poraamisille. Merkkaajien jälkiä vielä vahvistettiin piikillä ennen kuin reiät porattiin levyyn pylväsporalla.

Blogi_2020-07-12-13.jpg

Blogi_2020-07-14.jpg

Blogi_2020-07-15-16.jpg

Pyöränapaan kiinnitettävän luukun ulkopintaan kuuluu soikea jäykistelevy. Sellainen leikattiin alumiinilevystä. Jäykistelevy kiinnitetään luukun pintaan samoilla neljällä koneruuvilla, joilla luukku kiinnitetään pyöränapaan. Ruuveja varten jäykistelevyyn porattiin reiät, jotka myös senkattiin. Jäykistelevy tullaan lisäksi niittaamaan reunoistaan luukun pintaan. Pyöräaukon ulompi luukku jäykistelevyineen kiinnitettiin ruuveilla pakoilleen pyöränapaan. Nyt koesiiven laskutelineessä oli ensi kertaa alustavasti kiinni molemmat laskutelineessä olevat luukut. Ne ovat hyvin esillä koesiiven ulos otetussa laskutelineessä.

Blogi_2020-07-17.jpg

Pyöräaukon ulomman luukun sisäpintaan tulee myös tukia ja jäykisteitä. Luukun reunaan kiinnitetään teräksisestä neliöputkesta tukikehikko ja luukun alaosaan alumiinilevystä muotoillut kotelorakenteiset jäykisteet.  20 mm neliöputkesta leikattiin palat luukun sisäreunaan kiinnitettäväksi tukikehikoksi. Palat muotoiltiin piirustuksen mukaan ja hitsattiin yhteen kehikoksi.

Blogi_2020-07-18.jpg

Laserilla oli leikattu alumiinilevystä valmiit aihiot ulomman pyöräaukon luukun alapintaan tuleville jäykisteille. Niitä muokattiin paikalleen sovitettavaksi ja kiinnitettäväksi. Niin ikään ovat nyt valmiina joustintuen aukon luukkuun kiinnitettävät jäykisteet.

Jäykisteitä ei kuitenkaan niitata paikalleen luukkuihin ennen kuin puolivalmiit luukut sekä niihin kiinnitettävät jäykisteet on kromatoitu. Kromatoinnilla estetään alumiinia hapettumiselta. Kromatointi teetetään ostopalveluna.

Kuvat: Lassi Karivalo, paitsi historiallinen kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn NACA-renkaan etuosan kiinnitys

Keskiviikko 18.12.2019 - Tiistaikerholainen

Myrskyn NACA -rengas eli moottorinsuojus muodostuu kolmesta osasta; renkaan etuosasta, takaosasta ja vaippalevyistä. Alumiinilevystä muotoiltu renkaan etuosa on kiinnitettynä 14 alumiinilevystä tehdyllä pidikkeellä moottorin sylinterien venttiilikopan korvakkeisiin. NACA-renkaan rengasmainen takaosa on myös kiinnitetty moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. NACA-renkaan etu- ja takaosan väliin sijoittuvat avattavat vaippalevyt eli moottorinsuojukset moottorin huoltotoimenpiteitä varten.

Blogi_2019-31-0.jpg

Blogi_2019-31-1.jpg

Tiistaikerhossa on käynnissä NACA-renkaan etuosan pidikkeiden valmistus. Pidikkeiden tekemisen ensimmäinen vaihe oli tehdä Myrskyn piirustusten mukaan leikkaustiedosto laserleikkainta varten. Tehdyn tiedoston mukaisesti laserleikkaimella leikattiin 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä tarvittavat 14 kappaletta pidikkeiden levymäistä aihiota. Aihioihin tehtiin laserleikkaimella myös kevennysreiät.

Blogi_2019-31-02-03.jpg

Tämän jälkeen levymäiset pidikeaihiot taitettiin ruuvipenkissä avoimen kotelon muotoon. Tämän ”kotelon” selkämys on 10 mm leveä ja alareunan pituus 200 mm. Aihion kummankin kyljen yläreunaan piirrettiin 18 mm levyinen vyöhyke reunojen taittamiseksi 90 asteen kulmaan pidikkeen niittauspinnoiksi. Pidikkeet niitataan NACA-renkaan sisäpintaan.

Blogi_2019-31-04-05.jpg

Blogi_2019-31-06-07.jpg

Pidikkeen kylkien yläreunan taittamiseksi valmistettiin pidikkeen kaarevaa muotoa vastaava useampiosainen koottava lesti, jota vasten kylkien yläreuna taivutettaisiin. Lesti tehtiin paksusta vanerista ja tukevasta alumiinilevystä. Pidikkeen kylkien yläreunan taittamiseksi pidike lukittiin koottavan lestin sisään siten, että kyljet jäivät 18 mm lestin pinnan ulkopuolelle. Tämän jälkeen lestin ulkopuolelle jääneet reunat leikattiin pystysuorilla viilloilla seitsemään osaan. Tämä siksi, että1,5 vahvuista alumiinilevyn reunaa on vaikea taivuttaa yhtenäisenä kaarevaa lestiprofiilia vasten.

Blogi_2019-31-08-09.jpg

Blogi_2019-31-10-11.jpg

Kun pidike oli tiukasti lukittuna lestin sisällä, aloitettiin pidikkeen kylkien taivuttaminen ”kieleke” kielekkeeltä lestiä vasten. Taivuttaminen tehtiin vasaran ja puupalikan avulla. Kun kaikki kielekkeet tai taitteet oli saatu taottua lestin pinnan tasoon, lesti avattiin ja sen sisältä saatiin niitin reikiä vaille valmis NACA-renkaan etuosan kiinnityspidike. Näin tullaan menettelemään kaikkien 14 pidikeaihion osalta.

Blogi_2019-31-12-14.jpg

Blogi_2019-31-17.jpg

Pidikkeiden kylkien taitteisiin pitää vielä porata niitinreiät pidikkeen niittaamiseksi NACA-renkaan etuosa sisäpintaan. Pidikkeiden niittaaminen tapahtuu kuitenkin vasta, kun NACA-renkaan etuosa on saatu hitsattua yhtenäiseksi kokonaiseksi. On myös vielä tehtävä omat pidikkeet, joilla NACA -renkaaseen niitatut 14 pidikettä yhdistetään sylinterien venttiilikopan korvakkeisiin.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn oikean siiven johtoreunan vanerointi

Tiistai 10.12.2019 - Tiistaikerholainen

Entisöitävänä olevan VL Myrsky II:n (MY-14) oikea siipi saatiin syksyn aikana vaneriverhoiltua siiven johtoreunaa lukuun ottamatta. Johtoreunan vanerointi on saanut odottaa, että vieressä rakennettava vasen siipi saadaan jättöreunan osalta rakentamisvaiheeseen ja että vierekkäin Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa rakentuvat siivet vaihdetaan ristiin toistensa rakennusalustoille. Ristiin vaihtaminen tarvitaan, jotta saadaan riittävästi tilaa sekä vasemman siiven jättöreunan rakentamiseen että oikean siiven johtoreunan vaneroimiseen.

Blogi_2019-30-01.jpg

Blogi_2019-30-02.jpg

Myrskyn siiven johtoreuna muodostuu vanerikaarista ja niiden välisistä tukirimoista. Johtoreuna verhoillaan 1,5 mm vahvuisella vanerilla. Yksi vanerivuota kattaa neljän kaariväin matkan, joten noin viiden metrin pituisen johtoreunan vaneroimiseksi tarvitaan neljä peräkkäistä vanerivuotaa. Peräkkäin asennettavat vanerit liitetään toisiinsa kaaren kohdalla viisteliitoksin.

Blogi_2019-30-03.jpg

Johtoreunan vaneroinnissa on haasteena vanerin taivuttaminen profiililtaan suipon johtoreunan ympäri. Varsinkin, jos johtoreunan profiili on terävä, vanerin taivuttaminen kuivana johtoreunan ympäri aiheuttaa vanerin ulkopintaan repeämiä. Repeilyn estämiseksi vaneri on tapana ensin kastella tai jopa sitoa märkänä kuivumaan johtoreunaa mallintavan lestin ympärille. Vaneri kuivuu lestissä kouruksi ja on sen jälkeen helpommin asennettavissa johtoreunan päälle.

Blogi_2019-30-04-05.jpg

Myrskyn oikean siiven johtoreunan vaneroinnissa haluttiin kuitenkin kokeilla ohuen 1,5 mm vahvuisen vanerin taivuttamista pakalleen kuivana. Myrskyn siiven johtoreunan profiilihan ei ole kovin terävä. Kokeilua varten tehtiin 1 mm vahvuisesta teräslevystä 10 mm levyisiä metallipantoja, joilla vaneri taivutetaan tasaisesti johtoreunan kaaria vasten. Kutakin johtoreunan kaarta varten tehtiin oma johtoreunan profiilin pituutta vastaava panta ja pannat asennettiin alustavasti kunkin kaaren kohdalle.

Blogi_2019-30-06-07.jpg

Pannan yläpäähän tehtiin siipimutterillinen kiristin pannan kiristämiseksi vaneria vasten. Kiristimessä pannan päät on käännetty 90 asteen kulmaan siipimutteriliitosta varten. Pannan alapää kiinnitetään ruuvilla kunkin kaaren kohdalla siiven alapintaan etusalon kohdalle. Pannan kiristysliitoksellinen yläpää kiinnitetään puolestaan siiven yläpintaan siipisalon kohdalle.

Blogi_2019-30-08-09.jpg

Verhoiluvanerin kuivakiinnitystä kokeiltiin, ja vielä ilman liimaa, neljän kaarivälin matkalta. Tätä varten pannat kiinnitettiin valmiiksi kunkin viiden kaaren kohdalle kiristimet vielä aukinaisena. 1,5 mm vahvuisesta vanerista leikattiin johtoreunan neljän kaarivälin mittainen vanerivuota. Vanerin reunat viistettiin vanerin liittämiseksi viisteliitoksin viereisiin johtoreunan vanereihin.

Blogi_2019-30-10-11.jpg

Blogi_2019-30-12-13.jpg

Blogi_2019-30-14-15.jpg

Kun kaikki oli kokeilua varten valmista, vaneri pujotettiin alareuna edellä johtoreunan kaarien ja kiristyspantojen välissä aina johtoreunan alapinnan etusalkoon asti. Sen jälkeen vaneri painettiin pantojen avulla kaari vasten ja pantojen kiristysliitokset lukittiin siipimutterilla. Siipimuttereita kiertämällä vaneri puristettiin tiukasti kiinni kaariin.

Blogi_2019-30-17.jpg

Blogi_2019-30-18.jpg

Harmiksemme todettiin, että johtoreunan kärjessä vanerin pintaviiluun syntyi yksi murtuma. Se tarkoittaa, ettei Myrskyn siiven johtoreunaa kannata vaneroida kuivana. Käytettävä 1,5 mm vahvuinen vaneri on kostutettava ensin ulkopinnaltaan ennen kuin se painetaan ja kiristetään vanteilla epoksihartsiliiman kanssa johtoreunan kaaria vasten.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn vasemman siiven alapinnan verhoilu valmistui

Torstai 19.9.2019 - Tiistaikerholainen

Myrskyn (VL Myrsky II, MY-14) vasemman siiven alapinta on nyt verhoiltu umpeen siipisalkojen väliseltä alueelta, kun siiven kärjestä laskien kolmas vanerivuota sekä laskutelinealueen vanerointi saatiin valmiiksi. Koska vasemman siiven yläpinta on jo aiemmin verhoiltu, seuraava työvaihe on siiven jättöreunaan tulevan laskusiivekkeen tilan rakentaminen sekä johtoreunan vanerointi.

Blogi_2019-25-01.jpg

Kolmen millimetrin vahvuisesta vanerista leikattiin palat siiven alapinnan viimeisiä verhoiluvanereita varten. Lisäpolttoainesäiliön/pommiripustimen kohdalle tulevaan vaneriin tehtiin poraamalla lukuisia pienempiä ja isompia aukkoja ripustimen laitteita ja käyttöluukkuja varten. Laskutelinealueen pienialaiset vanerit muotoiltiin vastaamaan laskutelineen tukivarsien aukkojen ja pyöräaukon muotoja.

Blogi_2019-25-02.jpg

Kun siiven alapinta vaneroidaan kokonaan umpeen vastaten alkuperäistä Myrskyn siipeä, peittyy vaneroinnin alle samalla siiven rakenne sekä siiven sisään asennetut laitteet kuten lisäpolttoainesäiliön/pommin ripustin sekä siivekkeiden että laskutelineen käyttölaitteistoja. On tavallaan harmi, että siiven rakenne ja nuo mielenkiintoiset laitteistot katoavat näkyvistä tulevien museokävijöiden katseilta. Tätä ”murhetta” helpottaa se, että projektin yhteydessä niin ikään museoesineeksi rakentuva Myrskyn 2,5 pitkä siivenpätkä verhoillaan osittain läpinäkyvällä pleksillä. Tallöin siiven rakenteet laskutelineineen, pommiripustimineen ja muine laitteineen jäävät näkyviin.

Blogi_2019-25-04-05.jpg

Kun asennetavat verhoiluvanerit oli työstetty muotoonsa ja niitä soviteltu paikoilleen, vanerien alapinnat suojalakattiin punaiseksi sävytetyllä polyuretaanilakalla. Tämän jälkeen vanerin reunat hiottiin viistoiksi viistehiontakoneella limisaumaisia liitoksia varten.

Blogi_2019-25-06-07.jpg

Aloitettiin pommiripustimen alueen vanerivuodan kiinnittäminen. Ennen vanerin liimausta siihen tehtiin aiemmin siipeen jo kiinnitettyjen vanerien tapaan reiät vanerien liimauksen varmistaville ruuveille. Ruuvinreiät senkattiin ruuvinkantojen upottamiseksi vaneriin. Tämän jälkeen levitettiin liima.

Blogi_2019-25-08-09.jpg

Liimana käytettiin sekä epoksiliimaa että Erikeeper Plus -liimaa. Epoksiliimaa käytettiin vanerin liimaamiseksi siipisalkoihin ja Erikeeperiä kaarien välisiin tukilistoihin. Liiman levityksen jälkeen vaneri painettiin liimapintoja vasten. Kohdistusnauloilla varmistettiin, että vaneri oli täsmälleen oikeassa asennossa.

Blogi_2019-25-11-12.jpg

Kun liimauksen varmistavat ruuvit oli väännetty paikoilleen, vanerin liimautuminen etu- ja takasalkoon varmistettiin tällä kertaa niittien sijasta 10 mm pituisilla nauloilla. Lopuksi vanerin liitossaumojen päälle pingotettiin tukevat listat varmistamaan limisaumaliitosten liimautumisen.

Blogi_2019-25-14.jpg

Tämän siiven alapinnan kolmannen vanerivuodan liimauksen jälkeen liimattiin vielä paikolleen laskutelinealueelle tukevat pari pienempialaista vaneria. Näin Myrskyn vasemman siiven alapinta oli saatu kokonaan verhoiltua siipisalkojen väliseltä alueelta. Siipi näyttääkin nyt jo ihan siiveltä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn vasemman siiven alapinnan vanerointi vauhdissa

Torstai 12.9.2019 - Tiistaikerholainen

Kun VL Myrskyn (MY-14) oikean siiven alapinta saatiin syksyn kynnyksellä vaneroitua, voitiin aloittaa vasemman siiven alapinnan verhoilu. Se tarkoittaa alapinnan verhoilua siipisalkojen väliseltä alueelta. Siiven takasalon jättöreunan puolelle tulevat sekä siiveke että laskusiiveke.  Etusalon etupuolelle rakennettu johtoreuna verhoillaan myöhemmin.

Blogi_2019-24-01.jpg

Leikattiin diagonaalisesti kolmen millimetrin vahvuisesta vanerista palat siiven kärjestä lukien kahden vanerin kiinnittämiseksi. Nämä vanerit kattavat siipisalkojen välisen alueen kymmenen kaarivälin matkalta siiven kärjestä lukien. Jäljelle jää vielä yhden vanerin verran siiven alapintaa verhoiltavaksi. Muotoonsa työstettyjen verhoiluvanerien reunat hiottiin viistoiksi vanerien limisaumaisia liitoksia varten ja vanerien alapinnat suojalakattiin punaiseksi sävytetyllä polyuretaanilakalla.

Blogi_2019-24-02.jpg

Blogi_2019-24-03-04.jpg

Vanereihin porattiin valmiiksi reiät ruuveille, joilla varmistetaan vanerin painautuminen tiiviisti kaariin ja kaarten välisiin tukirimoihin. Ruuveja tulee aina kolme kutakin kaaren välistä tukirimaa kohden. Ruuvikantojen upottamiseksi vaneripinnan tasalle, ruuvinreiät senkattiin eli tehtiin upotukset ruuvikantoja varten. Upotukset tehtiin tarkoitusta varten tehdyllä senkkausterällä. Terässä oli rajoitin estämään liian syvää senkkausta. Ennen liiman levittämistä, tarkistettiin vielä kertaalleen, että vanerit asettuivat hyvin paikoillaan.

Blogi_2019-24-05.jpg

Blogi_2019-24-06-07.jpg

Vanerin liimaamisessa käytettiin sekä epoksiliimaa että Erikeeper Plus -puulimaa. Epoksiliima levitettiin kaariin, etu- ja takasalkoon sekä vanerien väliseen liitoskohtaan. Erikeeperiä levitettiin kaarien välisiin tukilistoihin. Kun liima oli levitetty, vaneri aseteltiin huolellisesti liimatavan alueen päälle ja paineltiin käsin liimapintoja vasten. Vaneri lukittiin kulmistaan kohdistusnauloilla, jotta se ei pääse liikkumaan liimauksen aikana.

Blogi_2019-24-08.jpg

Blogi_2019-24-09-10.jpg

Aloitettiin ruuvien kiinnittäminen vaneriin. Ruuvit pantiin käsin valmiiksi kuhunkin ruuvinreikään, jonka jälkeen ruuvit väännettiin ruuvinvääntimellä vanerin läpi kaarien välisiin tukilistoihin. Ruuvit tiukattiin vielä käsimeisselillä siten, että ruuvin kannat painuivat millin verran vanerin pintaa alemmaksi. Vanerissa olevat ruuvin kantojen kolot paklataan myöhemmin umpeen.

Blogi_2019-24-11-12.jpg

Vanerin reunojen liimautumista etu- ja takasalon pintaan ei varmistettu ruuveilla, vaan nitojan niiteillä. Niitit ”ammuttiin” nitojalla verhoiluvaneriin vanerin pintaa suojaavien vanerilappujen läpi. Tämä siksi, ettei vaneripintaa haluttu vaurioittaa, kun niittien uppoaminen vanerin läpi salkoihin asti varmistettiin vasaralla. Liiman kuivuttua niitit suojalappuineen poistetaan.

Blogi_2019-24-13.jpg

Blogi_2019-24-14.jpg

Viimeiseksi jännitettiin paksu vanerilista vanereiden välisen liitossauman päälle. Lista kiinnitettiin paikoilleen puristimilla ja listan päälle laitettiin vielä metallipaino. Vasemman siiven

alapinta on nyt saanut yhtenäisen vaneriverhoilun siiven kärjestä lisäpolttoainetankin/pommiripustimen alueeseen asti. Tämän alueen kattavaa vaneria työstetään jo paikalleen asennettavaksi.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn öljynjäähdyttimen torvet rakenteilla

Lauantai 7.9.2019 - Tiistaikerholainen

Myrskyn Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -tähtimoottorissa on tynnyrimäinen öljynjäähdytin, kuten DC-3:ssa käytetyissä Twin Wasp -moottoreissakin.  Moottoriöljy viilennetään jäähdyttimen läpi virtaavalla ilmalla. Jäähdyttimen toisessa päässä on kiinni tuloilman torvi ja toisessa päässä poistoilman torvi. Kumpikin torvi on monimutkainen. Jäähdyttävä ilma otetaan vasemman siiven tyven johtoreunassa olevasta aukosta. Jäähdyttimen poistoilma johdetaan puolestaan ulos siiven ja rungon liitoskohdan etumuotolevyssä olevan aukon kautta rungon alapuolelle.

Blogi_2019-23-1b.jpg

Öljynjäähdyttimeen tulevaa ilmavirtaa säädellään tuloilmatorven sisällä olevalla kolmella vierekkäisellä säätöläpällä. Kiinni olleessaan läpät sulkevat öljynjäähdyttimeen menevän ilmavirran. Läppien asentoja säätämällä lentäjä kontrolloi ilmavirtausta öljynjäähdyttimeen ja samalla moottorin öljyn lämpötilaa.

Blogi_2019-23-1a.jpg

Suomen Ilmailumuseon entisöintitilan hyllystä löytyi yllättäen Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp tähtimoottoriin kuuluva öljynjäähdytin. Museo antoi sen asennettavaksi MY-14 moottorin, josta suurkiitos Suomen Ilmailumuseolle! Kun Myrskyn moottoria varten on nyt käytössämme öljynjäähdytin, tuli ajankohtaiseksi jäähdyttimeen kuuluvien tulo- ja poistoilman torvien rakentaminen.

Blogi_2019-23-02-03.jpg

Kuten olettaa sopiikin, yhtään alkuperäistä Myrskyn moottorin öljynjäähdyttimen torviosaa ei ole säilynyt. Torvien rakentaminen aloitettiin jäähdyttimen vasempaan päätyyn kiinnitettävästä tuloilman torven osasta. Ensin tehtiin puusta Myrskyn piirustusten mukaisesti torven muotoinen lesti. Lestin toinen pää on halkaisijaltaan pyöreä vastaten tynnyrimäisen öljynjäähdyttimen muotoa ja toinen on neliömäinen vastaten puolestaan tuloilmatorven toista päätä.

Blogi_2019-23-04-05.jpg

Tuloilmatorven lestin ympärille kiedottiin ensin pahvi, jotta saadaan pahvimalli torveen tarvittavan palan leikkaamiseksi 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Pahvimallin mukaan pala leikattiin ja se pakotettiin vuorostaan lestin ympärille siihen tiukasti kiristysliinoilla sitoen. Tällä tavoin pelti saatiin taivutettua haluttuun torven muotoon.  Kun torven aihio irrotettiin lestistä, sen liepeet kiinnitettiin toisiinsa niittaamalla. Sitten torven kummankin pään reunat leikattiin puisen lestin päiden tasoon ja hiottiin vielä tasaisiksi. Ensimmäinen tuloilman torven osa oli saatu tehdyksi.

Blogi_2019-23-06-07.jpg

Blogi_2019-23-08-10.jpg

Öljynjäähdyttimen tuloilmantorven ensimmäisen osan valmistuttua tehtiin vielä toinen samanlainen ajatellen MY-5 koneyksilön runkokehikon varaan rakennettavaa näyttelyesinettä. MY-5:n runkokehikkoon tullaan kiinnittämään entisöinnin yhteydessä rakentuva noin nelimetrinen koesiipi. Pääasiassa vain runkokehikkona esille pantavaksi kunnostettavan MY-5:n tarkoituksena on esitellä, minkälainen sekarakenteinen Myrsky on sisärakenteiltaan. Tämän vuoksi MY-5 runkokehikko jätetään pääosin verhoilematta ja siihen kiinnitettävä Myrskyn koesiipi verhoillaan osittain läpinäkyvällä pleksillä.

Blogi_2019-23-11.jpg

Samanaikaisesti öljynjäähdyttimen tuloilmatorvien rakentamisen kanssa aloitettiin jo tuloilman säätöläppien tekeminen. Sitä varten Myrsky -projektin vetäjä Matti Patteri teki Myrskyn piirustusten mukaan tietokoneohjelman säätöläppien leikkaamiseksi laserleikkaimelle. Läpät laserleikattiin ProLaser oy:ssä ja ne on saatu jo Tiistaikerhoon odottamaan jatkokäsittelyä.

Kuvat: Lassi Karivalo, paitsi historiallinen kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyä heinäkuussakin

Tiistai 23.7.2019 - Tiistaikerholainen

Myrskyn entisöinnin parissa puuhaavat tiistaikerholaiset eivät malta olla poissa Suomen Ilmailumuseon entisöintiverstaalta edes heinäkuussa. Mielessä polttelee saada VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiprojektia koko ajan eteenpäin.

Blogi_2019-20-01.jpg

Heinäkuussa on keskitytty oikean siiven alapinnan verhoilun saattamiseen valmiiksi. Nyt ollaankin tilanteessa, jossa siiven sisäosat ovat kaikkine laitteineen jo piilossa vaneriverhoilun alla. No, joitain pieniä yksityiskohtia on vielä vaneroinnin osalta meneillään.

Blogi_2019-20-02.jpg

Kun oikean siiven alapinnan vanerointi on saatu valmiiksi, käsittelyyn otetaan vasen siipi. Sen yläpinta on jo vaneriverhoiltu salkojen väliseltä alalta. Työ vasemman siiven kanssa tarkoittaa mm. siiven sisään asennettavia siivekkeiden sekä laskutelineen käyttölaitteistoja, jättöreunan kaarien kiinnittämistä takasalkoon sekä jättöreunaan tulevan laskusiivekkeen tilan vanerointia. Samanaikaisesti voidaan jo aloittaa siiven alapinnan verhoilua etu- ja takasalon väliseltä alueelta siiven kärjestä alkaen. Kun kaikki edellä mainitut työt on jo kertaalleen ”testattu” oikean puoleisessa siipipuoliskossa, olettaisi vasemman siipipuoliskon vastaavien töiden etenevän varsin joutuisasti.

Blogi_2019-20-03.jpg

Blogi_2019-20-05.jpg

Siipi ei kuitenkaan ole ollut ainut heinäkuinen Myrsky-työn kohde. Myrskyn pyrstön vasen ja oikea korkeusvakaaja on saatu verhoiltua ja verhoiluvanerin saumat hiottua tasaisiksi. Sivuvakaaja ja korkeusvakaajat kiinnitettiin asennustelineeseen sivu- ja korkeusvakaajien saumakohtaan tulevien suojus- eli kainalopeltien asentamiseksi. Käytössämme onkin aidot Myrsky pyrstön kainalopellitt, joten vältymme uusien tekemiseltä. Tosin alkuperäiset pellit ovat vähän rutussa, joten ne pitää oikaista ja kunnostaa muutoinkin ennen lopullista paikalleen asentamista.

Blogi_2019-20-08.jpg

Niin ikään on kunnostettu Myrskyn alkuperäisiä alumiinirakenteisia korkeusperäsimiä.  Niiden rakenteessa on murtumia ja myös puuttuvia osia. Peräsimiä korjataan parhaillaan asennettaviksi myöhemmin korjattuina korkeusvakaajaan.

Blogi_2019-20-06-07.jpg

Kesäkuussa lähetettiin Myrskyn moottorisuojuksen eli NACA-renkaan yläosan muotoon tehty puinen lesti renkaan yläosan tekemiseksi kolmesta toisiinsa hitsattavasta alumiinipellistä. Työ teetettiin projektin ulkopuolisena ostopalveluna. Alumiinipellit muokattiin yksitellen puista lestiä vasten mm. lyijypiiskalla. Muokkauksen jälkeen levyt hitsattiin toisiinsa yhtenäiseksi NACA-renkaan yläosaksi.  Muokattu NACA-renkaan yläosa saatiin muokkauksessa kovia kokeneen muokkauslestin kanssa Tiistaikerhoon heinäkuun puolivälissä. Renkaan yläosaa on vielä jonkin verran muokattava ja sen etuosaan on avattava moottorin ilmanottoaukko ennen kuin NACA -renkaan yläosa voidaan hitsata yhteen NACA-renkaan muun kehän kanssa.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn oikean siiven laskusiivekkeen tila

Sunnuntai 23.6.2019 - Tiistaikerholainen

Myrskyn oikean siipipuoliskon jättöreunaa on koottu nyt parisen kuukautta. Jättöreunan kaaret ovat paikoillaan jättöreunalistaa myöten ja kaarissa olevien aukkojen läpi kulkevat siivekkeen ja laskusiivekkeen sekä laskutelineiden käyttötangot on asennettu paikoilleen. Voitiin siten ryhtyä vaneroimaan siiven jättöreunaan tulevan laskusiivekkeen tilaa, johon laskusiiveke painautuu kiinni ollessaan. Tilan rakentamista varten jättöreunan kaarissa on syvennys.

Blogi_2019-18-01.jpg

VL Myrskyn laskusiivekkeet ovat muutoin siiven muusta puurakenteesta poiketen kevytmetalliset split flap -tyyppiset levysiivekkeet. Kun laskusiivekkeet ovat painautuneina siiven alapuoliseen tilaansa, ne muodostavat osan siiven alapintaa. Auki ollessaan laskusiiveke vaan kääntyy käyttötankojen ja kulmavaihteiden avulla alaspäin eikä työnny samalla taaksepäin, kuten esimerkiksi nykyisissä matkustajakoneissa.

Blogi_2019-18-02.jpg


Ensimmäiseksi vaneroitiin Myrskyn oikean siiven laskusiivekkeen tilan 70 mm korkuinen etuseinä1,2 mm vahvuisella vanerilla. Sitten oli vuorossa siivekkeen levyisen tilan ”katon” eli yläosan vanerointi. Onneksi oikea siipi on nyt ylösalaisin eli siiven alapinta päälläpäin, joten vanerin kiinnittäminen jättöreunakaaria vasten on helppoa verrattuna siihen, jos siipi olisi oikein päin.

Blogi_2019-18-03.jpg

Laskusiivekkeen tila vaneroidaan kahdella peräkkäisellä tosiinsa limisaumalla kiinnitettävällä vanerilevyillä. Vanerointia varten leikattiin 1,2 mm vahvuisesta vanerista kaksi laskusiivekkeen tilan kattavaa levyä. Levyjen soisiinsa saumatuvat reunat viistehiottiin limisaumaliitosta varten. Vanerit asemoitiin peräkkäin siipikaarien päälle varmistaen, että ne asettuivat hyvin kohdalleen niiden liimaamiseksi siipikaariin ja laskusiivekkeen tilan reunoihin.

Blogi_2019-18-04.jpg

Kun kaikki oli valmista, liimattiin ensin siiven kärjen puoleinen vanerilevy ja sen jälkeen tilan tyvenpuoleinen levy. Liimana käytettiin selluloosakuidulla täytettyä kaksikomponenttista epoksiliimaa. Liima levitettiin siveltimellä kaariin, kaarien välisiin tukilistoihin, jättöreunalistaan sekä siiveketilan etu- ja päätylistoihin.

Blogi_2019-18-05-07.jpg

Blogi_2019-18-08-09.jpg

Liiman levityksen jälkeen vanerit painettiin kaaria vasten ja lukittiin paikoilleen ensin muutamalla naulalla. Tämän jälkeen vanerien päälle laitettiin raskaita teräspainoja liimapintojen puristumiseksi tiukasti toisiaan vasten.

Blogi_2019-18-13-15.jpg

Kun liimaus oli kuivunut, liimattiin paikolleen vielä kolmiolista tukemaan siivekkeen etuseinän vanerin ja siipikaariin liimatun vanerin saumakohtaa.

Blogi_2019-18-14.jpg

Oikean siiven laskusiivekkeen tila oli näin saatu vaneroiduksi.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn oikean siiven alapintaa verhoillaan umpeen

Tiistai 11.6.2019 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon työt Myrsky-projektissa jatkuvat kesälläkin. Meneillään on oikean siipipuoliskon alapinnan verhoilu siipisalkojen väliseltä alueelta. Aivan siiven kärki ja siitä yksi siiven tyveen päin oleva vanerivuota on jo paikoillaan. Verhoilua jatkettiin siiven kärjestä lukien kolmannen vanerivuodan liimaamiseksi. Myrskyn oikean siiven alapinnan verhoilu oli mahdollista vasta, kun siiven sisään tulevat laitteet, kuten esimerkiksi lisäpolttoainetankin kiinnitys- ja irrotusmekaniikka, on saatu asennettua. Siiven yläpinta on ollut verhoiltuna syksystä asti.

Blogi_2019-16-01.jpg

Myrskyn siiven verhoiluvanerit on alun perin leikattu vanerilevyistä vanerin viiluihin nähden 45 asteen kulmassa eli diagonaalisesti. Kun tavallisessa ohuessa vanerissa taivutuslujuus ja -jäykkyys riippuvat pintaviilun suunnasta, diagonaalivaneri on yhtä jäykkää molemmissa suunnissa. Verhoiluvanerien leikkaaminen diagonaalisesti on tosin vaneria tuhlaavaa, verrattuna siihen, jos vanerivuota leikattaisiin levystä normaalisti viilujen suunnassa. Käytämme Myrskyn (MY-14) entisöintiprojektissa alkuperäisen mukaisesti diagonaalisesti leikattuja verhoiluvanereita.

Blogi_2019-16-04.jpg

Myrskyn oikean siiven alapinnan kolmannen vuodan vanerointi aloitettiin asettamalla 3 mm vahvuinen vanerilevy siiven vaneroitavan alueen päälle. Siinä vaneri merkattiin diagonaalisesti leikattavaksi.  Kun vaneri oli leikattu muotoonsa, sen alapinta suojalakattiin kosteutta vastaan punaiseksi sävytetyllä lakalla liimattavia pintoja lukuun ottamatta.

Blogi_2019-16-03.jpg

Samalla tehtiin vanerin paikalleen liimaukseen liittyviä viimeistelyjä, kuten hiottiin siipikaarien väliset tukilistat täsmälleen samaan tasoon, jotta siiven vaneripintaan ei tule epätasaisuuden aiheuttamia kohoumia tai painaumia.  Myös liimattavaan vanerin porattiin etukäteen reiät ruuveille, joilla vaneri liimauksessa kiinnitetään tiukasti siiven pinnan tukilistoihin.

Blogi_2019-16-05.jpg

Kun kaikki oli valmista, levitettiin liima etu- ja takasalon pintaan, siipikaariin sekä kaarien välisiin tukilistoihin. Salkoihin levitettiin epoksihartsiliimaa selluloosakuidulla lisättynä. Kaariin ja tukilistoihin laitettiin Erikeeper plus puuliimaa.

Blogi_2019-16-06-07.jpg

Blogi_2019-16-09-10.jpg

Tämän jälkeen vanerivuota nostettiin siiven ylle ja painettiin varovasti siiven liimauksia vasten. Tarkastettiin huolellisesti, että vuota oli kohdallaan, jonka jälkeen se lukittiin paikalleen vanerin kulmaan lyödyllä naulalla. Nyt alkoi vanerin ruuvaus kaarien välisiin tukilistoihin. Valmiisiin ruuvinreikiin asetettiin ruuvit, jotka ruuvattiin kiinni ruuvinvääntimellä, mutta kiinnitys varmistettiin vielä käsimeisselillä.

Blogi_2019-16-11-12.jpg

Samanaikaisesti kiinnitettiin jo kuormausliinoja siiven ympäri. Tukilistoja hyväksi käyttäen liinoilla kiristettiin vanerin reunoja tiiviisti liimauspintoja vasten. Vanerin reunojen painautuminen liimapintoihin varmistettiin myös puristimin ja metallipainoin. Näin Myrskyn oikean siiven kärjestä lukien kolmas vuota oli näin saatu liimattua.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Tiistaikerho kesätauolle - tai ei aivan

Keskiviikko 29.5.2019 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon työntäyteinen kevätkausi päättyi 28. toukokuuta. Toiminta pyörähtää käyntiin kesätauon jälkeen 13. elokuuta. Kevätkauden keskeisimmät hankkeet ovat olleet VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinti, I.V.L. K.1 Kurjen kunnostamisen lopputyöt ja palauttaminen Vesivehmaalle sekä SM-1 (HK-1) helikopterin rikkonaisten roottorinlapojen korjaus. Uutena hankkeena käynnistyi loppukeväästä Caudron C.59 koulukoneen kunnostus. Varsinaisten entisöintitöiden ohessa tiistaikerholaiset ovat puuhanneet paljon muutakin hyödyllistä.

Blogi_2019-15-01-02.jpg

Myrskyn siipien rakentaminen oli Tiistaikerhon kevätkauden mittavin hankekokonaisuus. Nyt ollaan vaiheessa, jossa on aloitettu oikean siiven alapinnan verhoilu. Sitä ovat edeltäneet siiven sisäosiin tulevien laitteiden asennukset, jättöreunan karien kiinnitykset takasalkoon ja ennen muuta jättöreunan kaarien läpi kulkevien siivekkeen ja laskusiivekkeen sekä laskutelineen käyttötankojen asennukset. Vasemman siiven jättöreunan kaarien asennuksen alkamista valmistellaan. Siiven rakentamiseen ovat liittyneet myös pyöräaukkojen luukkujen tekeminen sekä kymmenien siipeen tulevien tarkistus-, huolto- ja käyttöluukkujen valmistus. Myrskyn korkeus- ja sivuvakaaja saatiin verhoiltua. Muokkauslestin tekeminen alumiinilevyjen taivuttamiseksi moottorin NACA-renkaan yläosaa varten oli vaatelias tehtävä.

Blogi_2019-15-03-04.jpg

Blogin otsikko antaa ymmärtää, että kesätauosta huolimatta hyörinää jatkuu Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa. Se pitää paikkansa, sillä Myrsky-projekti etenee kesälläkin kenties pientä keskikesän taukoa lukuun ottamatta. Ahkeruuden taustalla on tavoite saada Myrsky MY-14 valmiiksi viimeistään 2021.

Blogi_2019-15-05.jpg

Toukokuussa Tiistaikerhon kolmivuotinen työ I.V.L. K.1. Kurki -koneen kunnostamiseksi saatiin lopulliseen päätökseensä, kun kone palautettiin Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon Vesivehmaalle. Se, mikä meitä tiistaikerholaisia erityisesti ilahdutti, oli saada Kurki mahtumaan museohalliin kokonaisena näytteille. Se oli kyllä senttipeliä, mutta Kurki on nyt edustavasti Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa kävijöiden katsottavissa.

Blogi_2019-15-06.jpg

Blogi_2019-15-07.jpg

Koko alkuvuoden ajan on korjattu kahta rikkonaista SM-1/Mil Mi-1 -helikopterin (HK-1) roottorin lapaa. Lapojen rakenteissa olevat vauriot on nyt korjattu. Rikki olleet ja tiistaikerhon purkamat kangasverhoilualueet on uudelleen verhoiltu odottamaan kesätauon jälkeistä kiristyslakkausta ja maalausta.

Blogi_2019-15-08.jpg

Blogi_2019-15-09.jpg

Loppukeväästä päästiin käynnistämään Tiistaikerhon uutena hankkeena huonossa kunnossa olevan Ilmavoimissa 1920-luvulla käytetyn Caudron C.59 koulukoneen CA-50 -yksilön kunnostus ja konservointi. Arviolta kolmisen vuotta kestävässä hankkeessa korjataan koneen vauriot ja konservoidaan ehjät pinnat ja rakenteet. Kunnostustyö aloitettiin korkeusvakaajasta ja korkeusperäsimistä.

Blogi_2019-15-10.jpg

Kuva: Juha Veijalainen.

Blogi_2019-15-11-12.jpg

Lentokoneiden entisöinti- ja kunnostushankkeiden ohessa ehdittiin tehdä paljon muutakin. Parannettiin Hawk Elämyskeskuksen varustusta kuudella metallikaapilla ja usealla keskuksen seiniin laitetuilla kuormausliinojen kiinnikkeillä. Lisäksi kunnostettiin kaksi lahjoituksena saatua matkustajakoneen trolley- eli käytäväkärryä keskuksen tarpeisiin. Päijät-Hämeen Ilmailumuseolle koottiin puolestaan kuusi metallista hyllykköä käytettäväksi museorakennuksen vieressä olevissa museoesineiden säilytyskonteissa.

Blogi_2019-15-13.jpg

Blogi_2019-15-14.jpg

Ehdittiin myös rakentaa kuusi kappaletta rahankeräyslippaita Suomen Ilmailumuseon Uusi ilmailumuseo -varainkeruuhankkeeseen.
 
Kuvat: Lassi Karivalo, ellei erikseen toisin mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, helikopteri, SM-1, hävittäjälentokone, MY-14, Myrsky, Caudron C.59, CA-50, Hawk-elämyskeskus, rahankeräys

Vanhemmat kirjoitukset »