Tiistaikerhon blogi

Caravellen oikean siivenkärjen korjaus loppusuoralla

Perjantai 23.2.2024 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerho on monella tapaa osallistunut Turun lentoasemalla olevan Caravelle III ”Sinilinnun” (OH-LEA) entisöintitoimiin. Niistä viimeisin on koskenut Caravellen oikean siiven kärkikappaleen  johtoreunan uudelleen rakentamista. Siipeen oli törmätty koneen ollessa varastoituneena Arlandan lentokentän laidalla, jolloin kärkikappaleen johtoreuna oli murskaantunut korjauskelvottomaksi. Siiven kärkikappale on erillinen siiven kärkeen liitettävä osa. Tässä blogissa käytän yksinkertaisuuden vuoksi siiven kärkikappaleesta nimeä siivenkärki.

Blogi_2024-08-01.jpg

Loppuvuodesta 2022 aloitimme siivenkärjen johtoreunan rakentamisen purkamalla vaurioituneen alueen. Uuden johtoreunan rakentamisessa pystyimme osittain hyödyntämään vaurioituneen johtoreunan alkuperäistä rakennetta. Vuoden 2023 loppuun mennessä olimme rakentaneet alumiinilistoista siivenkärjen johtoreunan uuden tukirakenteen, joten kevätkauden 2024 alkaessa aloitimme uuden johtoreunan verhoilun. Caravellen oikean siivenkärjen johtoreunan rakentamisen vaiheista on kerrottu Tiistaikerhon blogeissa marraskuussa 2022 ja tammikuussa 2024.  

Siivenkärjen uuden johtoreunan verhoilu toteutettiin kolmessa osassa. Tämä siksi, ettei ilman muokkauslestiä pysty verhoilemaan moneen suuntaan kaareutuvaa johtoreunaa yhdellä alumiinilevyllä. Tuollaisen muokkauslestin rakentaminen on taitojemme ulkopuolella.

Blogi_2024-08-02-03.jpg

Blogi_2024-08-04.jpg

Verhoilu toteutettiin niin, että verhoilimme ensin siivenkärjen uuden johtoreunan kärkiosan, jossa sijaitsee siiven purjehdusvalo. Sen jälkeen verhoilimme johtoreunan keskiosan. Lopuksi verhoilimme uuden johtoreunan takaosan, joka yhtyy siivenkärjen ehjään vaurioitumattomaan osaan.

Blogi_2024-08-05-06.jpg

Blogi_2024-08-07-08.jpg

Verhoilu aloitettiin siis johtoreunan kärjestä. Se verhoiltiin 1 mm vahvuisella hyvin muokattavissa olevalla alumiinilevyllä. Verhoiltavasta alueesta tehtiin ensin pahvimalli, jonka mukaan alumiinilevystä leikattiin tarvittava kappale. Leikattu alumiinilevy taivutettiin johtoreunan kärjen ympärille. Levyä muokattiin niin kauan, että se painautui tiiviisti vasten johtoreunan kärjen rakenteita. Kun levy oli saatu paikalleen, se niitattiin kiinni veto- eli popniiteillä. Sud Aviationin tehtaalla Ranskassa Caravellen siivenkärjen verhoilulevyt oli kiinnitetty uppokantaniiteillä. Siihen emme kuitenkaan nyt ryhtyneet.

Blogi_2024-08-09-10.jpg

Seuraavaksi verhoiltiin siivenkärjen johtoreunan keskiosa. Kun teimme verhoiltavasta alueesta yhtenäistä pahvimallia, totesimme että verhoilu kannattaa tehdä niin, että johtoreunan kumpikin puoli, eli ylä- ja alapuoli, verhoillaan omalla alumiinisella verhoilulevyllään. Syynä oli jälleen se, että verhoiltava pinta taipuu useaan suuntaan. Näin toimien kummankin puolen verhoilulevyn yläreunat kohtaisivat puskusaumaisesti johtoreunan harjalla.

Blogi_2024-08-11-12.jpg

Johtoreunan ylä- ja alapuolta varten tehtyjen pahvimallien eli kaavojen mukaan leikattiin 1 mm alumiinilevystä verhoiltavat alumiinilevyt. Ensin muokkasimme lopulliseen muotoonsa johtoreunan yläpuolisen levyn. Se kiinnitettiin puristimilla paikoilleen. Kun niitinreiät oli porattu,  levy niitattiin popniiteillä johtoreunan kehikkoon. Vastaavalla tavalla muokattiin johtoreunan alapuolelle tuleva levy ja niitattiin kehikon rakenteeseen. Siivenkärjen uusi johtoreuna oli jo 2/3 osalta verhoiltu.

Blogi_2024-08-13.jpg

Uuden siivenkärjen johtoreunan takaosan verhoilimme myös kahden verhoilulevyn mallilla. Näiden verhoilulevyjen etureuna niitataan keskimmäisen verhoilulevyn takareunaan limisaumaisesti. Takareunastaan verhoilulevy liittyy puskusaumalla siivenkärjen vaurioitumattoman osaan.

Blogi_2024-08-14-15.jpg

Blogi_2024-08-16-17.jpg

Blogi_2024-08-18-19.jpg

Aloitettiin verhoilu siivenkärjen yläpinnan levystä. Tällä kertaa verhoilulevyn kaava tehtiin läpinäkyvästä muovista. Muovikalvo asetettiin verhoiltavan alueen päälle ja siihen piirrettiin tussikynällä verhoilulevyn muoto. Muovikalvo leikattiin tussiviivojen mukaan valmiiksi kaavaksii, joka asetettiin 1 mm vahvuisen alumiinilevyn päälle. Kaavan muoto piirrettiin alumiinilevyyn piikillä ja levy leikattiin muotoonsa piirtoviivojen mukaan. Leikattua alumiinilevyä jouduttiin muokkaamaan jonkin verran, ennen kuin se oli valmis niitattavaksi.

Blogi_2024-08-20-21.jpg

Blogi_2024-08-22-23.jpg

Blogi_2024-08-24.jpg

Verhoilulevy kiinnitettiin ensin paikalleen lukkopihdillä ja niitattiin alareunastaan ensin vain yhdellä popniitillä. Nyt vielä tarkistettiin, että levy on varmasti paikallaan ja peittää suunnitellusti verhoiltavan alueen. Tämän jälkeen aloitettiin levyn niittaaminen uuden johtoreunan tukirakenteisiin. Niittauksessa edettiin verhoilulevyn alareunasta kohden levyn yläreunaa. Yläreuna niitattiin vasta, kun siitä oli leikattu pois ylimäärä ja levyn reuna oli taivutettu johtoreunan harjanteen kaarevaan muotoon.

Blogi_2024-08-25.jpg

Vastaavalla tavalla verhoilimme alumiinilevyllä uuden johtoreunan takaosan alapinnan, jolloin ylä- ja alapuolisen verhoilulevyn yläreunat kohtasivat toisensa puskusaumaisesti keskellä johtoreunan harjannetta. Levyjen yläreunojen puskusaumaan jäi muutaman millin rako. Tämä rako peitetään harjannetta pitkin kulkevalla alumiinisella peitelevyllä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu;Tiistaikerho

Caravellen oikean siivenkärken korjaus

Sunnuntai 14.1.2024 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistys ry:n Ruotsista hankkiman ja Turun lentoasemalla Finnairin Sinilinnuksi (OH-LEA) entisöidyn Caravellen oikean siiven kärkikappaleen johtoreuna oli Ruotsissa olon aikana pahasti vaurioitunut. Se oli vaurioitunut noin 40 cm matkalta ja samalla oli tuhoutunut siiven kärjen purjehdusvalo. Onneksi Caravellen vasemman siiven kärkiosa on ehjä, joten sitä voidaan käyttää mallina oikean siiven tuhoutuneen kärjen rakentamisessa. Tuhoutunut siiven kärkiosa joudutaan siis uusimaan.

Blogi_2024-01-01-02.jpg

Oikean siiven kärkiosan uusiminen aloitettiin purkamalla vaurioitunut alue. Rutussa olevien alumiinilevyjen niitit porattiin pois, jotta kärjen verhoilua saatiin taivutettua auki ja verhoilulevyt irrotettua kärjen tukirakenteesta. Irrotettuja alumiinilevyjä yritettiin oikaista alkuperäiseen muotoonsa mahdollista uudelleen käyttöä varten. Alumiinilevyt osoittautuivat kuitenkin niin hauraiksi, että ne murtuivat niitä muotoonsa taivutettaessa. Totesimmekin, että oikean siiven kärkikappaleen johtoreuna on verhoiltava kokonaan uusilla alumiinilevyillä.

Blogi_2024-01-03.jpg

Blogi_2024-01-04-05.jpg

Blogi_2024-01-06-07.jpg

Purimme irrotettavissa olleet vaurioituneen alueen tukirakenteet. Osaa rakenteesta ei tarvinnut irrottaa, joten niitä voidaan käyttää sellaisenaan siiven kärkikappaleen johtoreunan rakentamisessa. Irrotetut ja uudelleen käytettävissä olleet tukirakenteet oikaistiin alkuperäiseen muotoonsa. Ne kiinnitettiin vetoniitein paikoilleen hyödyntäen tukirakenteiden sijainnissa ehjää vasemman siiven kärkikappaletta.

Blogi_2024-01-08-09.jpg

Blogi_2024-01-10.jpg

Tämän jälkeen rakennettiin oikean siiven purjehdusvalon tilan takaseinä ja pohjalevy mallina vasemman siiven purjehdusvalo tila. Takaseinä ja pohjalevy leikattiin 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Kun purjehdusvalon alueen takaseinä ja pohjalevy olivat alustavasti saatu  paikalleen, siiven kärkikappaleen johtoreuna oli saanut jo alkuperäistä muotoaan.

Blogi_2024-01-11.jpg

Blogi_2024-01-12.jpg

Purjehdusvalon pohjalevyyn tehtiin aukko purjehdusvalon johdoille. Samoin sorvattiin valmiiksi purjehdusvalon kuppimainen istukka valon myöhempää paikalleen kiinnittämistä ennakoiden. Tämän jälkeen koko purjehdusvalon alue lukittiin reunoistaan 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä leikatuilla listoilla siiven kärkiosan säilyneisiin alkuperäisiin rakenteisiin. Kiinnitys tehtiin vetoniiteillä eli poppareilla.

Blogi_2024-01-13.jpg

Blogi_2024-01-14.jpg

Blogi_2024-01-15.jpg

Seuraava vaihe oli tukirakenteen tekeminen siiven kärkiosan ehjän alueen reunan ja purjehdusvalon takaseinän välille, josta alkuperäiset tukirakenteet olivat tuhoutuneet. Ehjän alueen reunan muodostaa siivenkärjen alkuperäinen kaari. Kaari on tosin yläreunastaan hieman vaurioitunut, mutta korjattavissa ja tulee jäämään kärkiosan uuden verhoilun alle

Blogi_2024-01-16.jpg

Tukirakenne tehtiin 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä leikatuista 2 cm levyisistä listoista. Jotta tukirakenteen listojen päät saatiin niitatuksi kaaren reunaan, leikattiin Dremelin terällä pois kaaren päällä ollut alkuperäinen vaurioitunut alumiiniverhoilu. Listoja kiinnitettiin viisi kappaletta kaaren reunan ja purjehdusvalon takaseinän välille. Kiinnitys tehtiin popniiteillä. Jotta rakenteesta saatiin riittävän tukeva alumiinisten verhoilulevyjen taivuttamiseksi ja kiinnittämiseksi kehikon päälle, rakenteeseen niitattiin vielä kaksi poikittaista alumiinista tukilistaa. Nyt ollaan valmiita aloittamaan oikean siiven kärkiosan johtoreunan verhoilu 1 mm vahvuisella alumiinilevyllä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, OH-LEA, Sinilintu, Tiistaikerho

Tiistaikerhon työtäyteinen syyskausi 2023 päätöksessään

Tiistai 26.12.2023 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon syyskausi sujui myönteisesti. VL Myrsky II (MY-14) -projektin rinnalla entisöintitöitä on ollut sopivasti tarjolla, varsinkin kun lokakuussa voitiin ottaa Hietanen OH-XEA Ressu entisöinnin kohteeksi. Valtaosalle kerholaisia työpäivänä oli perinteinen tiistai. Myrsky-projekti oli työnsä ääressä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Tekemämme työtuntien yhteismäärä syyskaudelta oli noin 2 500 työtuntia. Tiistaikerholaisia oli syyskaudella töissä kaikkiaan 30, joista Myrsky-projektissa yhdeksän. Syyskauden aikana kerhoon liittyi kaksi uutta jäsentä.

Syyskauden hankkeet koskivat seuraavia konetyyppejä: VL Myrsky II (MY-14), Valmet Tuuli III (TL-1), Caudron C.59 (CA-50), Douglas C-47 (DO-5), Hietanen OH-XEA ”Ressu”, Mil Mi-8T (HS-4), Caravelle III (OH-LEA), MiG 21BIS (MG-111), Saab Draken sekä Link Trainer (LT-1).

Blogi_2023-40-01a.jpg

Lisäksi tehtiin muita kuin suoranaiseksi entisöintiin liittyviä töitä. Niistä valtaosa tuki Suomen ilmailumuseon toimintaa: I ja II-hallien lattiatasolla olevien koneiden sekä näyttelyssä olevien muiden esineiden pintojen puhdistaminen; museon alapihalta yläpihalle johtavien portaiden tekeminen valmiiksi; pihalla olevan lastenmaailman laittaminen talviteloille; lastenmaailman polkulentokoneen ”hangaarin” maalaus; maalausteltan siivoaminen ja ovien maalaus; tulityökontin edustan kipinäsuojuksen asentaminen; I-hallin maalilennokin pyörien korjaus; siipipukkien tekeminen poistoon menneiden pukkien tilalle; IMY-pannunalusten tekeminen myyntiin.

VL Myrsky II (MY-14)

Blogi_2023-40-02.jpg

Blogi_2023-40-03.jpg

Kuva: Heikki Kaakinen

Kulunut syyskausi oli sikäli merkityksellinen, että Myrskyn siipipuoliskot liitettiin toisiinsa ja siipeen yhdistettiin myös käytössämme oleva Myrsky MY-5:n runkokehikon etuosa. Tämä mahdollisti siiven ja rungon saumakohtaan tulevien ns. kainalolevyjen koeasentamisen kuten myös rungon alle siiven johtoreunaan kiinnitettävän moottorin öljynjäähdyttimen koeasentamisen niin tulo- kuin poistoilman torvineen. NACA-rengas on saatu viimeistelyitä vaille valmiiksi ja on jo useaan kertaan sovitettu entisöintitilassa olevaan Pratt & Whitney moottoriin. Moottorin alapuolisen vaippalevyn rakentaminen on loppusuoralla. Paljon pientä rakentamista on vielä edessä kevätkaudelle 2024. Nyt pyritään siihen, että Myrskyn siipi ja runko voidaan yhdistää toisiinsa kesällä 2024.  

Valmet Tuuli III (TL-1)

Blogi_2023-40-04.jpg

Blogi_2023-40-05.jpg

Kevätkauden päättyessä sovittiin museon kanssa, että Tuuli otettaisiin aktiivisen entisöintityön kohteeksi eli syyskauden pääprojektiksi. Syyskauden aikana on puhdistettu Tuulen sisätilojen likaantuneita pintoja. Moottoritilasta on irrotettu viimeisiä laitteita tilan pintojen puhdistamiseksi. Ohjaamon kuomun raameista ollaan irrotettu kumitiivisteet, jotta raamit voidaan vielä puhdistettavaksi lasikuulapuhalluksella. Rungon peräpäässä olevat teräsrakenteet on puhdistettu ja suojattu hopeisella Isotrol-maalilla.

Caudron C.59 (CA-50)

Blogi_2023-40-06.jpg

Caudron C.59 -koneen korkeusvakaaja odottaa verhoilemista. Verhoilua varten testattiin Eurokankaasta ostetun puuvillakankaan soveltumista verhoiluun. Valitettavasti tämä kangaslaatu ei kiristynyt kunnolla, joten sitä ei voitu käyttää Caudronin korkeusvakaajan verhoiluun. Suomen ilmailumuseo päätti hankkia Caudronin verhoiluun oikeaa lentokoneiden verhoiluun sopivaa puuvillakangasta. Sitä ei ole Suomessa kaupan, mutta Saksassa olevalta toimittajalta on saatu muutama kangasnäyte.  Caudronin paikatut alasiivet vietiin toiseksi varastoitaviksi museon I-halliin.  

Caravelle III (OH-LEA)

Blogi_2023-40-07.jpg

Koko syyskauden ajan on jatkettu Caravellen oikean siiven kärkikappaleen tuhoutuneen johtoreunan rakentamista. Lokakuussa saatiin rakennettua kärjen uusi runko ja alkoi sen verhoilu 1 mm vahvuisella alumiinilevyllä. Jouluun mennessä siivenkärjen uusi johtoreuna oli jo 80 prosenttisesti saatu verhoiltua. Kevätkaudelle jää siivenkärjessä olevan purjehdusvalon kehysten tekeminen ja purjehdusvalon asentaminen kupuineen paikoilleen.

Douglas C-47 (DO-5)

Blogi_2023-40-08.jpg

Syyskuussa käytiin Turussa tekemässä pahvimallit DO-5:n pyrstön vakaajien aukoista sekä ilman peräkartiota olevan rungon päädystä tavoitteena suojata aukot sateelta. Lokakuussa saatiin alumiiniohutlevystä tehtyä pahvimallien mukaiset suojalevyt paikalleen asennettaviksi. Maanantaina 23. lokakuuta menimme seitsemän tiistaikerholaisen voimin Turun lentoasemalle, jossa DO-5 on Caravelle III:n OH-LEA vierellä. Saimme suojalevyt kiinnitetyksi aukkojen suojiksi juuri sopivasti ennen kuin alkoivat syksyn kylmät säät lumisateineen.

Mil Mi-8T (HS-4)

Blogi_2023-40-09.jpg

Karjalan ilmailumuseo pyysi Tiistaikerhoa verhoilemaan HS-4:n pyrstöpuomin vakaajat vakaajien lahonneiden verhoilukankaiden osalta. Kangasverhoilu kattaa noin 70 % vakaajan pinta-alasta. Vakaajat päätettiin verhoilla, tosin ei kankaalla vaan alumiiniohutlevyllä, kuten toimimme Kauppakeskus Tuulosessa olevan HS-6:n vakaajien uudelleen verhoilussa. Lahonneiden kankaiden poiston jälkeen kummankin vakaajan alumiinipinnat hiottiin vanhasta maalista, sillä koko vakaaja maalataan uudelleen verhoilun jälkeen. Vakaajat verhoiltiin 0,3 mm offsetalumiinilevyllä. Vakaajat maalataan puolustusvoimien Mi-8 -koptereiden maalauskaavion mukaisesti, jossa vakaajan yläpinnat ovat vihreät ja alapinnat vaalean harmaat. Kummatkin pinnat ehdittiin kertaalleen maalata ennen joulutaukoa.

MiG 21BIS (MG-111) ohjaamon elämyssimulaattori

Blogi_2023-40-10.jpg

Tiistaikerho on tehnyt parin vuoden aikana Juha Klemettisen ohjeiden mukaan MG-111:n ohjaamon esivalmistelutöitä ohjaamon muuttamiseksi elämyssimulaattoriksi. Syyskaudella on tehty toistaiseksi viimeisiä töitä. Ne olivat lattialevyn asentaminen ohjaamon etutilan lattiaan sekä simulaattorilaitteistojen ja piirilevyjen asennuslevyjen kiinnittäminen ohjaamon etutilan kummallekin sivulle sekä ohjaamon puoleiseen päätyyn. Asennuslevyjen kiinnittäminen paikalleen ohjaamon etutilan seinämiin saatiin valmiiksi joulun alla.

Saab J35F Drakenin mittaritaulu

Blogi_2023-40-11.jpg

Ilmailumuseoyhdistys sai lahjoituksena tukevalle puulevylle kiinnitetyn J35 F:n mittaritaulukokonaisuuden. Tästä mittaritaulusta tehdään näyttelyesine ja havaintoväline,  jota voi esitellä erilaissa tapahtumissa tai lentonäytöksissä. Mittaritaululle rakennetaan liikuteltava metalliputkijalusta, johon mittaritaulu on kiinnitetty sellaiselle korkeudelle, että sen edessä tuolilla istuva katsoo suoraan mittaritaulua kohti ikään kuin istuisi Drakenin ohjaamossa. Mittaritaulun metallijalustan tekeminen on meneillään.   

Hietanen OH-XEA ”Ressu”

Lokakuussa aloitettiin turkulaisten veljesten tekemän Hietanen OH-XEA ”Ressu” koneen entisöinti. Tämä kone lahjoitettiin Ilmailumuseoyhdistykselle. Tällä hetkellä työn kohteena ovat etenkin Ressun siipien, korkeusperäsimen ja korkeusvakaajan vaneriverhoilussa olevien vaurioiden korjaamisen.  

Blogi_2023-40-12.jpg

Blogi_2023-40-13.jpg

Metallirunkoisesta sivuperäsimestä riisuttiin siinä ollut lahonnut kangas ja metallirunko  puhdistettiin ja maalattiin ruostumiselta suojaavalla punaisella Isotrol-maalilla. Sivuperäsimen rungon ulkoreunat nauhoitettiin 20 mm leveällä puuvillanauhalla peräsimen kangasverhoilua ennakoiden. Ressun metallirakenteinen pyörällinen kannus purettiin osiin, puhdistettiin ruosteesta ja saatiin toimintakuntoiseksi. Pohjamaalauksen jälkeen kannus sai pintaansa alkuperäisen mukaisen keltaisen maalipinnan.

Blogi_2023-40-14.jpg

Kolme jäljellä olevaa Ressun metalliputkesta tehtyä siipitukea hiekkapuhallutettiin puhtaaksi ruosteesta, jonka jälkeen ne pohjamaalattiin harmaalla pohjamaalilla. Niiden pintamaalaus alkuperäisen mukaisesti keltaisella maalilla on meneillään. Toinen siiven takatuki puuttuu ja se on rakennettava säilyneen tuen mallin mukaan. Puuttuvan siipituen rakentamiseen ryhdytään kevätkaudella. Mikäli ressun siipien vaneriverhoilun korjaustyöt saadaan tehdyksi kevätkauden kuluessa, voidaan harkita Ressun rungon tuontia Suomen ilmailumuseoon Tiistaikerhon entisöimäksi.

Link Trainer (LT-1)

Blogi_2023-40-15.jpg

Tiistaikerhoon voitiin syyskaudella ottaa verhoiltaviksi Karjalan ilmailumuseossa olevan Link Trainerin siivet. LT-1:n siipien verhoilukankaat olivat pahasti rikki, jonka vuoksi verhoilu päätettiin kokonaan uusia. Verhoilu on jo siivistä purettu. Meneillään on Eurokankaasta ostetun kahden eri puuvillakankaan kiristyslakkaustestaus kelvollisen verhoilukankaan löytämiseksi. Link Trainerin siipiä ei tarvitse verhoilla lentokoneen verhoiluun tarkoitetulla kankaalla, vaan tavallinen, mutta hyvän kiritysominaisuuden omaava valkoinen puuvillakangas sopii tarkoitukseen. Vasemmasta siivestä puuttuu siiveke ja sen rakentaminen on käynnissä.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Hietanen HEA-23B, OH-XEA, Ressu, Tiistaikerho, Caravelle, OH-LEA.Sinilintu, MY-14, VL Myrsky, OH-XLT, Valmet Tuuli III, TL-1, Link Trainer, Caudron C.59, CA-50, DO-5, Douglas C-47, Saab Draken, MiG-21BIS, MG-111, Mil Mi-8T, HS-4

Tiistaikerhon syyskausi 2023 käynnistyi

Keskiviikko 30.8.2023 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerholaiset palasivat kesätauolta ”sorvin ääreen” elokuun 22. päivänä. Tosin on taas kerran todettava, että VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinnin porukkamme jaksoi paahtaa Myrskyn kanssa läpi kesän. Sen tuloksena Myrskyn siipi on nyt yhdistettynä testirunkonamme olevaan MY-5:n runkokehikkoon. Tämän ansiosta mm. siiven ja rungon saumakohdan peittäviä kainalolevyjä on voitu sovitella paikalleen.

Blogi_2023-24-01.jpg

Myrskyn entisöintiprojektin rinnalla syyskauden 2023 pääprojektina on usean vuoden keskeytyksessä olleen Valmet Tuuli III:n (TL-1) entisöinnin jatkaminen. Suomen ilmailumuseon vetämässä projektissa keskitymme koneen runkoon, jonka ulkopintojen hiomista puhtaiksi ja kiiltäviksi aloiteltiin jo syyskaudella 2022.

Blogi_2023-24-02.jpg

Vuonna 2015 ja 2016 Tuuli III:sta oli purettu koneen entisöintitarkoituksessa lähes kaikki irrotettavissa olevat osat ohjaamon laitteistot ja mittarit mukaan lukien. Ne oli valtaosin myös puhdistettu. Vuonna 2018 nämä osat ehdittiin jo paketoida siltä varalta, että Suomen ilmailumuseo olisi tuolloin muuttanut Finnairilta vapautuneeseen rahtiterminaaliin. Näinhän ei kuitenkaan käynyt ja nyt jatketaan tavallaan siitä, mihin tuolloin jäätiin.

Blogi_2023-24-03.jpg

Aluksi keskitymme lähes tyhjäksi puretun Tuulin ohjaamon perinpohjaiseen puhdistamiseen. Ohjaamon sisäpinnat ja rakenteet pestään puhtaaksi, madollisesti osin painepesurilla. Samalla aloitamme vuonna 2018 pakattujen Tuulin osien läpikäynnin ja niiden puhdistamisen niiltä osin, kun niissä on puhdistamisen tarvetta. Työmme pitemmän ajan tavoitteena on Tuulin kokoaminen näytteille. Menee kuitenkin useampi vuosi ennen kuin Tuulia ollaan näytteille kokoamassa.

Blogi_2023-24-04.jpg

Blogi_2023-24-05.jpg

Blogi_2023-24-06.jpg

1920-luvun Caudron C.59 -jatkokoulutuskoneen korkeusvakaaja kunnostettiin ja saatiin täysin verhoiltavaan kuntoon jo pari vuotta sitten. Nyt aloitamme vakaajan verhoilun puuvillakankaalla. Testaamme kuitenkin ensin kankaan kiristymisominaisuuksia. Sitä varten rakensimme puukehikon, johon kiinnitimme hankittua kangasta. Teimme kankaaseen jo vesikiristyksen ruiskuttamalla kankaan vedellä märäksi. Lakkakiristystestauksen toteutamme aloittamalla laimennetusta nitroselluloosalakasta ja päätyen lopulta täyteen lakkaan. Caudronin paikatut alasiivet siirrettiin tilaa vievinä pois entisöintitilasta Suomen ilmailumuseon I-halliin odottamaan seuraavaa työvaihetta.  

Blogi_2023-24-07_JS.jpg

Kuva: Janne Salonen

Jatkamme C-47:n (DO-5) runkoon, Caravelle III:een (OH-LEA ”Sinilintu”) ja MiG 21BIS:n (MG-111) ohjaamon liittyviä töitä. Ilmailumuseonyhdistyksen omistamat DO-5 ja OH-LEA ovat tällä hetkellä näytteillä Turun lentoaseman matkustajaterminaalin tuntumassa, mutta ohjaamosimulaattoriksi tehtävä MG-111:n ohjaamo on Suomen ilmailumuseossa.  Lisäksi verhoilemme Karjalan ilmailumuseossa olevan Mil Mi-8:n (HS-4) kopterin pyrstöpuomin huonoon kuntoon menneet vakaajat.

Blogi_2023-24-08.jpg

Blogi_2023-24-09.jpg

Caravellen kunnostamiseksi Tiistaikerholle annetuista töistä on vielä kesken oikean siivenkärjen korjaus mukaan lukien kärjen purjehdusvalon raamien rakentaminen. Puheena on ollut myös lentäjänistuinten huoltaminen toimintakuntoisiksi Tiistaikerhossa. Tämä edellyttäisi istuinten tuomista Turusta Vantaalle. Myös kankaisten tai nahkaisten suojusten tekeminen koneen nokan alapinnalla oleville pitotputkille olisi meille tarjolla.

Blogi_2023-24-10_IM.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri

Blogi_2023-24-11.jpg

Kevätkauden 2023 aikana teimme hartiavoimin töitä saadaksemme puolustusvoimien laskuvarjojääkärien koulutuskäytössä olleen C-47  (DO-5) -koneen rungon näyttelykuntoon Turussa pidettyyn lentonäytökseen. Kaikkea suunnittelemaamme emme ehtineet silloin tehdä ja niiden osalta aiomme nyt jatkaa, vaikka runko onkin Turussa. Tärkein listalla vielä oleva työ on tehdä suojukset pyrstön  korkeusvakaajien ja sivuvakaajan aukkoihin, jottei sadevesi pääse rungon sisään. Vakaajathan eivät ole nyt rungossa kiinni. Olemme myös tekemässä DO-5:n nokasta puuttuvan ILS:n laskeutumisjärjestelmään kuuluvan liukupolun antennin (glide/path antenni) näköiskopiota. Sitä varten meillä on mallina alkuperäinen antenni sekä rikkonaisen antennin alaosa.

Blogi_2023-24-12.jpg

Blogi_2023-24-13.jpg

Blogi_2023-24-14.jpg

Viime vuoden syyskauden sekä menneen kevätkauden aikana saimme purettua MiG 21BIS -ohjaamon tyhjäksi ohjaamon muuntamiseksi MiG 21BIS -ohjaamosimulaattoriksi. Tämän ohjaamokokonaisuudenhan Ilmailumuseoyhdistys sai, kun mainittu koneyksilö romutettiin pilkkomalla osiin Suomen Ilmailumuseon pihalla. Muutama BIS-työ jäi keväältä tekemättä kuten  ohjaamon takaseinään tehtävä aukko raitisilmapuhaltimelle, ohjaamon etutilasta muutaman korvalleen poisto sekä etutilaan tulevan lattiatason tekeminen. Näitä töitä on jo aloitettu.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho, Caravelle, OH-LEA, Douglas C-47, DO-5, MiG-21BIS, MG-111, Mil Mi-8, HS-4

Tiistaikerhon kevätkausi 2023 ja näkymiä syyskaudelle

Tiistai 11.7.2023 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon kevätkausi 2023 venähti vähän tavanomaista pidemmäksi. Normaalisti olemme  - Myrskyn entisöintiprojektia lukuun ottamatta - lopettaneet toukokuun lopussa. Tänä vuonna ahkeroimme kuitenkin Turussa 17-18 kesäkuuta pidettyyn lentonäytökseen asti.

Blogi_2023-19-01.jpg

Blogi_2023-19-02.jpg

Blogi_2023-19-03.jpg

Kesäkuinen työrupeama koski Ilmailumuseoyhdistyksen (IMY) omistamien C-47 (DO-5) koneen rungon sekä Finnairin ”Sinilinnuksi” (OH-LEA) entisöitävän Caravelle III:n (entinen SE-DAF) osien kunnostusta. Molemmat koneethan piti saada esittelykuntoon Turun lentonäytökseen mennessä, sillä kummankin koneen tulisi olla siellä esillä. Näin myös tapahtui, joskin Caravelle oli esillä lentonäytösalueen ulkopuolella lentoaseman matkustajaterminaalin tuntumassa. Caravellen entisöinnistä päävastuun kantoi Caravellen entisöinnin Turun ryhmä.

Blogi_2023-19-04.jpg

Blogi_2023-19-05.jpg

Blogi_2023-19-06.jpg

Muutoinkin kevätkausi piti tiiskerholaiset kiireisenä. Mittavien DO-5:n ja Caravellen töiden lisäksi ahkeroimme MiG 21BIS (MG-111) ohjaamon laitteiden purkamiseksi ohjaamoon asennetavien simulaattorilaitteiden tieltä. MG-111:n ohjaamosta tehdään MiG 21BIS elämyssimulaattori Suomen ilmailumuseoon. IMY sai MG-111 ohjaamokokonaisuuden koneen romuttamisen yhteydessä vuonna 2016. Toukokuun loppuun mennessä saimme laitteistojen purkutyöt sekä muut ohjaamokokonaisuuden muutostyöt valmiiksi.

Blogi_2023-19-07.jpg

Blogi_2023-19-08.jpg

Entisöinnin kohteena ollut Caravellen hinausrauta valmistui juuri ennen Turun lentonäytöstä, joskaan se ei vielä ollut näytteillä Caravelle ”Sinilinnun” nokkapyörään kiinnitettynä. Hinausrauta saadaan vasta syksyllä näytteille ”Sinilinnun” yhteyteen. Erittäin huonokuntoinen hinausrauta tuli Arlandasta Suomeen Caravelle III:n mukana.

Blogi_2023-19-09.jpg

Kuva: Jukka Köresaar.

Oma tarinansa on tietystikin Tiistaikerhossa etenevä VL Myrsky III:n (MY-14) entisöintiprojekti. Myrskyn entisöinti tehdään yhteistyössä Suomen ilmavoimamuseon kanssa. Heillä on päävastuu rungon entisöimisessä. Kevään aikana päähuomio kohdistettiin Tiistaikerhossa NACA-renkaan rakentamiseen ja sen koeasennukseen Suomen ilmailumuseossa esillä olevaan Pratt &Whitney R-1830 Twin Wasp -moottoriin.

Blogi_2023-19-10.jpg

Poiketen muusta Tiistaikerhon työrytmistä Myrsky-projektissa jatketaan läpi kesän. Juuri nyt niitataan onnistuneen koeasennuksen jälkeen NACA-renkaan osia kiinni renkaaseen sekä valmistellaan siiven koeasennusta käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon. Siiven koeasennusta ennakoiden Suomen ilmailumuseon entisöintitilaan on raivattu aluetta koeasennukselle, jossa ensin siipipuoliskot yhdistetään toisiinsa kokonaisuudeksi. Mainittakoon, että poiketen alkuperäisestä Myrskyjen rakentamisesta Myrskyn entisöintiprojektissa siipi rakennettiin kahdesta toisiinsa liitettävästä siipipuoliskosta.  

Blogi_2023-19-11.jpg

Kuva: Jukka Köresaar.

Kevään 2023 Tiistaikerhon työohjelmassa oli normaalista poikkeavaa se, että Myrsky-projektia lukuun ottamatta hankkeet koskivat pelkästään IMY:n omistuksessa olevien ilma-alusten, niiden osien tai laitteiden entisöintejä. IMY:n omistamat ilma-aluksethan eivät ole varsinaisia museoesineitä, vaikka ovatkin ilmailuhistoriallisesti merkittäviä. Yleensähän Tiistaikerhon toiminnan pääkohteena on jokin ilmailumuseoihin esille pantavan ilma-aluksen entisöinti.

Blogi_2023-19-12.jpg

Kuva: Janne Salonen.

Tulevalla syyskaudella kuitenkin palataan ”normaaliin päiväjärjestykseen”, kun jatketaan Suomen ilmailumuseovetoisesti muutaman vuoden keskeytyksissä ollutta Valmet Tuuli III:n entisöintiä. Kone palautetaan ilmavoimien käytön aikaiseen TL-1 -asuunsa. Lisäksi jatketaan ranskalaisen 1920-luvulla ilmavoimien käytössä olleen  jatkokoulutuskoneen Caudron C.59 (CA-50) -koneen entisöintiä mm. verhoilemalla muutoin jo kokonaan peruskorjattu korkeusvakaaja.

Blogi_2023-19-13.jpg

Kuva: Kimmo Marttinen.

Näiden hankkeiden rinnalla jatkuu luonnollisesti VL Myrskyn entisöinti, jonka on tarkoitus valmistua alkukesällä 2024. Töitä on Tiistaikerholle tarjolla myös sekä Caravelle ”Sinilintuun” että C-47 (DO-5) -koneeseen liittyvinä. Molemmat koneet sijaitseva tosin Turun lentoaseman matkustajaterminaalin tuntumassa IMY:n vuokraamalla alueella, mutta koneiden osien kunnostusta voidaan jatkaa Tiistaikerhossa Vantaalla. Kokonaan uutena hankkeena käynnistyy Karjalan ilmailumuseon Mil Mi-8 (HS-4) helikopterin pyrstöpuomin vakaajien verhoilu. Entisöintivuoroaan odottaa IMY:n lahjoituksena saama huonokuntoinen Experimental-kone ”Ressu” (OH-XEA), mutta se ei vielä mahdu Tiistaikerhon työohjelmaan.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho, Caravelle, OH-LEA, Douglas C-47, DO-5, MiG-21BIS, MG-111, Mil Mi-8, HS-4

Caravellen hinausrauta entisöity

Lauantai 27.5.2023 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistyksen Ruotsista ostaman Caravelle III:n (SE-DAF) mukana tuotiin Caravellen alkuperäinen hinausrauta. Se on SAS:n käyttämä. SAS hylkäsi raudan Caravelle koneiden SAS:n uran päätymisen myötä. Rauta onkin lojunut kymmeniä vuosia Arlandan lentokentällä SE-DAF:n ohessa.

Blogi_2023-14-17.jpg

Hinausrauta otettiin Tiistaikerhossa entisöinnin kohteeksi syyskaudella 2022 vastaavalla tavalla, kun entisöitiin viime vuonna huonoon kuntoon päässyt Finnairin käyttämä  Super Caravellen hinausrauta. SAS:n hinausrauta on Sud Aviation tehtaiden tekemien Caravellen hinausrautojen ensimmäistä versiota. Finnairin käyttämä Super Caravellen hinausrauta on puolestaan kolmatta ja viimeistä versiota. Erot näiden rautojen välillä ovat vähäiset ja koskevat lähinnä raudan pyörätelinettä.

Blogi_2023-14-01.jpg

Blogi_2023-14-02.jpg

Kevään myötä saatiin kaikki Caravellen hinausraudan osat kunnostettua ja maalattua. Viimeinen työ ennen hinausraudan kokoamista oli koota pyöräteline toimintakuntoiseksi. Kun raudan pyöräteline syyskaudella purettiin osiinsa, niin todettiin toisen pyörän vanteen olevan niin huonokuntoinen, ettei sitä voinut enää käyttää. Toisen pyörän vanne oli sen verran hyväkuntoinen, että pienellä hitsauspaikkauksella siitä saatiin kelvollinen. Vanteeseen ostettiin uusi ulko- ja sisärengas sekä toinen laakereista, joka oli tuhoutunut pyörää pyörätelineen akselilta irrotettaessa. Kun vanne oli saanut sinisen värinsä, laitettiin siihen ulko- ja sisärengas paikoilleen.

Blogi_2023-14-03.jpg

Kelvottoman pyörä tilalle onnistuimme pienen hakemisen jälkeen löytämään hinausraudan 25 mm akselille menevä alkuperäisen pyörän mallisen sisäkumillisen pyörän. Suurin osa kaupan olevista ”kottikärrynpyöristä” on nimittäin tehty 20 millin akselia varten. Kun uudenkin pyörän vanne oli maalattu siniseksi, ei vanhaa ja uutta pyörää juuri erottanut toisistaan. Pyörät kiinnitettiin pyörätelineen akseleille, jonka jälkeen voitiin aloittaa hinausraudan koekokoaminen.

Blogi_2023-14-04.jpg

Koekokoaminen on välttämätöntä, sillä hinausrauta kuljetetaan osina Turun lentoasema-alueelle, jossa se kootaan näytteille Finnairin Sinilinnuksi entisöitävän SAS:n entisen Caravelle SE- DAF:n yhteyteen. Koekokoamisella varmistetaan, että hinausraudan kokoaminen sujuu Turussa yllätyksittä.

Blogi_2023-14-06.jpg

Hinausraudan koekokoaminen aloitettiin laittamalla hinausraudan tanko-osan kummankin puoliskon liitolaipat toisiaan vasten. Jouduimme vähän ihmettelemään, koska hinausraudan puolikkaiden liitoslaippojen ohjaustapit eivät kohdistuneet reikiinsä niin, että hinausraudan nostokahvat olisivat olleet toisiinsa nähden samassa linjassa. Totesimme, että raudan puoliskojen on täytynyt olla jo Suomeen tulleessaan toisiinsa nähden 180 astetta ”vinksallaan”.

Blogi_2023-14-08.jpg

Tätä emme olleet huomanneet rautaa purkaessamme, koska raudasta puuttuivat raudan asentoa osoittavat nostokahvat. Jos ne olisivat olleet tallella, olisimme kyllä huomanneet, että niistä toinen olisi ollut raudan alapuolella ja toinen yläpuolella. Johtopäätöksemme onkin, että hinausrauta oli Arlandassa koottu väärin. Sitä osoittaa myös se, että ennen purkamista raudasta ottamissamme kuvissa raudan maahan varaava metallijalka sojottaa kohti taivasta.

Blogi_2023-14-10.jpg

Koekokoamisen ongelman ratkaisemiseksi sahasimmekin kohdistustapit pois ja painoimme raudan puoliskojen liitoslaipat toisiaan vasten niin, että nostokahvat olivat raudan yläpuolella ja toisiinsa nähden samassa linjassa. Tämän jälkeen liitoslaipat lukittiin toisiinsa laippojen ympärille tulevalla  kahdella lukituskauluksella. Kaulukset kiristettiin korvakkeistaan pulteilla tiukasti liitoslaippojen ympärille. Näin hinausraudan puoliskot oli saatu yhdistettyä toisiinsa.   

Blogi_2023-14-11.jpg

Blogi_2023-14-12.jpg

Nyt oli pyörätelineen kiinnityksen vuoro hinausrautaan. Pyöräteline kiinnitettiin hinausrautaan kiinnityskauluksistaan. Telinettä ei kuitenkaan kiinnitetty keskelle hinausrautaa, vaan jonkin verran hinausraudan painopisteen lenkkipään puolelle. Näin menetelleen saadaan raudan lentokoneen nokkapyörään kiinnitettävä liitospää painumaan alas ja nojaamaan jalkansa varassa maahan. Lopuksi kiinnitimme raudan kylkeen hinausraudan valmistuslaatan. Hinausraudasta puuttuu vielä sen kylkeen maalattava Caravelle -logo ennen kuin se on valmis Turkuun toimitettavaksi.

Blogi_2023-14-14.jpg

Blogi_2023-14-16.jpg

Blogi_2023-14-18.jpg

Huonoon kuntoon päässyt hinausrauta koki Tiistaikerhon käsittelyssä täydellisen muodonmuutoksen. Se muuttui ruostuneesta ja osin vaurioituneesta hinausraudasta uuden uutukaisen oloiseksi Finnairin käyttämien Caravelle -koneiden hinausrautojen näköiseksi. Se sai siten samanlaisen ulkoasun, kun vuosi sitten entisöimämme Finnairin Super Caravellen hinausrauta.

Kuvat: Lassi Karivalo.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu, Tiistaikerho

"Caravellen Vantaan korjaamo"

Maanantai 1.5.2023 - Tiistaikerholainen

Jos joku minulle soittaisi tiistaisin, niin voisin ihan hyvin vastata, että ”Caravellen korjaamossa”, sillä niin suuressa määrin työmme Suomen ilmailumuseon entisöintiverstaassa on koskenut Turun Pansion hallissa olevan Caravelle III:n (SE-DAF) saamista näyttelykuntoon kesäkuun puoliväliin mennessä. Caravellen entisöinnin Turun ja Vantaan ryhmät sekä Tiistaikerho tekevätkin parhaansa tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Vielä ei ole tullut eteen mitään kohtalokasta, joka estäisi, ettei Finnairin ”Sinilinnuksi” (OH-LEA) muuttunut Caravelle SE-DAF olisi valmiina Turun lentoaseman tuntuman esittelypaikallaan Turun lentonäytöksen aikana.

Blogi_2023-12-01.jpg

Blogi_2023-12-02.jpg

Blogi_2023-12-03.jpg

Blogi_2023-12-04.jpg

Caravellen entisöintiprojektin Vantaan ryhmässä on huhkittu koneen oikeanpuoleisen korkeusvakaimen kärjen oikaisemiseksi, moottorin alasuojalevyjen paikkaamiseksi ja nokan paineseinän vaurioituneen kehän korjaamiseksi samalla kun tiistaikerholaiset ovat korjanneet paineseinän kehään kiinnitettävän tutkakuvun vauriota. Nämä työt ovat jo takanapäin ja osat toimitettu Pansioon. Olimmekin tosi tyytyväisiä, kun saimme kuulla, että korjatut paineseinän kehä ja siihen liitetty tutkakupu oli onnistuneesti kiinnitetty ”Sinilinnun” keulaan.

Blogi_2023-12-05.jpg

Kuva: Ismo Matinlauri

Blogi_2023-12-06.jpg

Blogi_2023-12-07.jpg

Tiistaikerhon ja Caravellen entisöintiprojektin Vantaan ryhmän korjattavina ovat myös kummankin siiven kärkiosa. Vantaan ryhmä korjasi vasemman siiven kärkiosan pienen repeämän ja aloitti likaantuneen ja pinttyneen siiven kärkiosan hiomisen puhtaaksi. Jatkamme Tiistaikerhossa kummankin kärkiosan hiomista. Meneillään on oikean siiven kärkiosan murskaksi menneen johtoreunan rakentaminen. Työ on osoittautunut vaativaksi, mutta siitäkin kyllä selvitään.

Blogi_2023-12-08.jpg

Blogi_2023-12-09.jpg

Blogi_2023-12-10.jpg

Kummankin siipipuoliskon kärkiosan purjehdusvalon kanssa on kosolti tekemistä. Vasemman siiven kärkivalon kupu oli säröytynyt rikki ja oikean siiven kärkivalo kokonaan tuhoutunut. Oli tarve saada uudet valon kuvut. Kummankin siiven kärkivalon kupu saatiin uusittua ulkopuolisena työnä 3D-tulostuksena. Parhaillaan ollaan tekemässä puista muokkauslestiä oikean siiven kärkivalon kehyksien tekemiseksi. Siinä mallina on vasemman siiven kärkivalon ehjät kehykset. Ne irrotettiin ja puhdistettiin mallina käyttämistä varten.

Blogi_2023-12-11.jpg

Pansiosta on tuotu Tiistaikerhoon jo kymmenkunta ohjaamon seinä- ja kattopaneelia. Niiden pinnat hiotaan puhtaiksi ja maalataan. Paneelit olivat huonossa kunnossa ja saaneet aikojen kuluessa pintaansa useammankin maalikerroksen. Tällä hetkellä jo puolen tusinaa paneelia odottaa ruiskumaalausta.

Blogi_2023-12-12.jpg

Käsittelyssämme on myös ohjaamossa tuulilasin alapuolella oleva likaantunut musta häikäisysuoja. Sen pinnat hiotaan ja maalataan. Yläpinta onkin jo hiottu ja maalattu kertaalleen. Alapinnan käsittely on käynnissä.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Caravelle, SE-DAF, Sven Viking, OH-LEA, Sinilintu, Tiistaikerho