Tiistaikerhon blogi

Tiistaikerho kesätauolle - tai ei aivan

Keskiviikko 29.5.2019 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon työntäyteinen kevätkausi päättyi 28. toukokuuta. Toiminta pyörähtää käyntiin kesätauon jälkeen 13. elokuuta. Kevätkauden keskeisimmät hankkeet ovat olleet VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinti, I.V.L. K.1 Kurjen kunnostamisen lopputyöt ja palauttaminen Vesivehmaalle sekä SM-1 (HK-1) helikopterin rikkonaisten roottorinlapojen korjaus. Uutena hankkeena käynnistyi loppukeväästä Caudron C.59 koulukoneen kunnostus. Varsinaisten entisöintitöiden ohessa tiistaikerholaiset ovat puuhanneet paljon muutakin hyödyllistä.

Blogi_2019-15-01-02.jpg

Myrskyn siipien rakentaminen oli Tiistaikerhon kevätkauden mittavin hankekokonaisuus. Nyt ollaan vaiheessa, jossa on aloitettu oikean siiven alapinnan verhoilu. Sitä ovat edeltäneet siiven sisäosiin tulevien laitteiden asennukset, jättöreunan karien kiinnitykset takasalkoon ja ennen muuta jättöreunan kaarien läpi kulkevien siivekkeen ja laskusiivekkeen sekä laskutelineen käyttötankojen asennukset. Vasemman siiven jättöreunan kaarien asennuksen alkamista valmistellaan. Siiven rakentamiseen ovat liittyneet myös pyöräaukkojen luukkujen tekeminen sekä kymmenien siipeen tulevien tarkistus-, huolto- ja käyttöluukkujen valmistus. Myrskyn korkeus- ja sivuvakaaja saatiin verhoiltua. Muokkauslestin tekeminen alumiinilevyjen taivuttamiseksi moottorin NACA-renkaan yläosaa varten oli vaatelias tehtävä.

Blogi_2019-15-03-04.jpg

Blogin otsikko antaa ymmärtää, että kesätauosta huolimatta hyörinää jatkuu Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa. Se pitää paikkansa, sillä Myrsky-projekti etenee kesälläkin kenties pientä keskikesän taukoa lukuun ottamatta. Ahkeruuden taustalla on tavoite saada Myrsky MY-14 valmiiksi viimeistään 2021.

Blogi_2019-15-05.jpg

Toukokuussa Tiistaikerhon kolmivuotinen työ I.V.L. K.1. Kurki -koneen kunnostamiseksi saatiin lopulliseen päätökseensä, kun kone palautettiin Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon Vesivehmaalle. Se, mikä meitä tiistaikerholaisia erityisesti ilahdutti, oli saada Kurki mahtumaan museohalliin kokonaisena näytteille. Se oli kyllä senttipeliä, mutta Kurki on nyt edustavasti Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa kävijöiden katsottavissa.

Blogi_2019-15-06.jpg

Blogi_2019-15-07.jpg

Koko alkuvuoden ajan on korjattu kahta rikkonaista SM-1/Mil Mi-1 -helikopterin (HK-1) roottorin lapaa. Lapojen rakenteissa olevat vauriot on nyt korjattu. Rikki olleet ja tiistaikerhon purkamat kangasverhoilualueet on uudelleen verhoiltu odottamaan kesätauon jälkeistä kiristyslakkausta ja maalausta.

Blogi_2019-15-08.jpg

Blogi_2019-15-09.jpg

Loppukeväästä päästiin käynnistämään Tiistaikerhon uutena hankkeena huonossa kunnossa olevan Ilmavoimissa 1920-luvulla käytetyn Caudron C.59 koulukoneen CA-50 -yksilön kunnostus ja konservointi. Arviolta kolmisen vuotta kestävässä hankkeessa korjataan koneen vauriot ja konservoidaan ehjät pinnat ja rakenteet. Kunnostustyö aloitettiin korkeusvakaajasta ja korkeusperäsimistä.

Blogi_2019-15-10.jpg

Kuva: Juha Veijalainen.

Blogi_2019-15-11-12.jpg

Lentokoneiden entisöinti- ja kunnostushankkeiden ohessa ehdittiin tehdä paljon muutakin. Parannettiin Hawk Elämyskeskuksen varustusta kuudella metallikaapilla ja usealla keskuksen seiniin laitetuilla kuormausliinojen kiinnikkeillä. Lisäksi kunnostettiin kaksi lahjoituksena saatua matkustajakoneen trolley- eli käytäväkärryä keskuksen tarpeisiin. Päijät-Hämeen Ilmailumuseolle koottiin puolestaan kuusi metallista hyllykköä käytettäväksi museorakennuksen vieressä olevissa museoesineiden säilytyskonteissa.

Blogi_2019-15-13.jpg

Blogi_2019-15-14.jpg

Ehdittiin myös rakentaa kuusi kappaletta rahankeräyslippaita Suomen Ilmailumuseon Uusi ilmailumuseo -varainkeruuhankkeeseen.
 
Kuvat: Lassi Karivalo, ellei erikseen toisin mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, helikopteri, SM-1, hävittäjälentokone, MY-14, Myrsky, Caudron C.59, CA-50, Hawk-elämyskeskus, rahankeräys

Se mikä puuttuu, se tehdään

Tiistai 6.5.2014 - Tiistaikerholainen

Lentokoneiden entisöinnissä joudutaan usein tilanteeseen, jossa ei kerta kaikkiaan löydy entisöinnissä tarvittavaa puuttuvaa osaa, vaikka kuinka museoiden varastojen sopukat olisi nuohottu. Tällöin ei auta muu kuin tehdä puuttuva osa alusta loppuun itse. Näin on tilanne myös Haukka I:n entisöinnissä. Onneksi Tiistaikerhossa on osaavaa porukkaa työstämään metallia tarvittavaan muotoon.

Käytössämme olevasta Haukka I:n Gnome et Rhône Jupiter -moottorista puuttuu valtaosa tulpanjohdoista ja sen myötä moni johtojen päissä olevista tulpan kärkiin kiinnitettävistä pidikkeistä.  Koska vastaavanlaisia pidikkeitä ei ollut satavilla, oli ne tehtävä itse.

blogi_08-2014_a.jpg

Tekeminen aloitettiin purkamalla ensin yksi alkuperäinen pidike osiinsa. Purettuja osia mallina käyttäen valmistettiin uusia, joista koottiin tarvittava määrä pidikkeitä. Kun moottorin tulpanjohdotus uusitaan puuttuvilta osiltaan, uudet pidikkeet asennetaan johtojen päihin johtojen kiinnittämiseksi tulppiin.

Hienomekaanista taitoa edellytti myös moottoripukin tarkistusluukun puuttuvien lukitussalpojen tekeminen. Ne työstettiin 5 mm paksusta alumiinilevystä alkuperäistä salpaa mallina käyttäen.

blogi_08-2014_b.jpg

Jos salpojen tekeminen oli hienomekaanista työtä, niin moottoripukin puuttuvan tarkistusluukun tekeminen edellytti vähän ronskimpia otteita. Aivan aluksi oli sorvattava työkalut, joiden avulla voitiin puristaa prässissä alumiinipeltisen tarkistusluukun aihion reunaan kuuden salvan edellyttämät painanteet.

blogi_08-2014_c.jpg

Aika monta kertaa jouduttiin tekemään koeprässäys ja sen perusteella työstämään prässimuotteja ennen kuin saatiin tyydyttävä lopputulos.

blogi_08-2014_d.jpg

Tämän jälkeen olikin helppo työ prässätä luukun reunoihin lukkosalpojen edellyttämät painanteet. Viimeistely on vielä tekemättä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: entisöinti, konservointi, VL Haukka I, ilmailuhistoria, hävittäjälentokone, Tiistaikerho

Haukan potkuri sai spinnerinsä

Perjantai 28.3.2014 - Tiistaikerholainen

Haukka I:ssä oli moottorina Gnome et Rhône Jupiter IV 9 Ab tai Ac. Tämä moottorityyppi oli yleisesti käytössä 1920-luvun sotilaskoneissa. Potkurina oli vaihdellen joko Ilmailuvoimien Lentokonetehtaan (I.V.L.) tekemä metallipotkuri tai Gloster Gamecock -tyyppinen puupotkuri. Alumiinisen potkurinavan suojuksen eli spinnerin muoto vaihteli potkurityypin mukaan. Metallipotkurissa se oli patamaisen pyöreä, puupotkurissa terävä kartio.

2014-07_blogi_combo_1.jpg

Kuvat 1-2: Spinnerin pahvimalli ja alumiinipellistä leikattu aihio.

Konservoinnin kohteena olevaan Haukkaan saatiin Gnome et Rhône Jupiter IV 9 Ab -moottori Keski-Suomen Ilmailumuseosta. Suomen Ilmailumuseon kokoelmista löytyi puolestaan moottoriin sopiva puinen Gloster Gamecock -potkuri. Puutui vain potkurin spinneri. Koska potkuriksi saatiin puupotkuri, päätettiin puuttuva potkurin navan suojus tehdä puupotkuriin sopivaa mallia eli kartion muotoiseksi.

2014-07_blogi_combo_2.jpg

Kuvat 3-4: Spinnerin asemointia paikoilleen ja spinnerin reunojen niittaus.

Aluksi valmistettiin pahvista kartion malli. Mallia apuna käyttäen leikattiin 2 mm:n alumiinipellistä tulevan spinnerin aihio.  Leikattu pelti taivutettiin kartion muotoon, jonka jälkeen kartiota muokattiin potkurinnapaan sopivaksi. Kun haluttu spinnerin muoto oli saatu aikaiseksi, niitattiin auki olevan kartion reunat kiinni toisiinsa. Kartion ulkoreunaa muokattiin vielä sikkipyörällä, jotta se loksahtaa hyvin potkurinapaa ympäröivään uurteeseen. Kartion kärkeen jätettiin aukko spinnerin kiinnittämiseksi potkurin napaan. Näin spinneri oli kiinnitysmekanismia vaille valmis.

2014-07_blogi_combo_3.jpg

Kuvat 5-6: Spinnerin reunojen muokkausta sikkipyörällä ja spinnerin kiinnitysmekanismi.

Spinnerin kiinnittämiseksi asennettiin potkurinavan pultteihin kaareva metallituki. Metallituen keskelle porattiin reikä, johon kiinnitettiin kierretanko ulottuen spinnerin kärjessä olevaan aukkoon. Tämän jälkeen sorvattiin spinnerin kärjen aukkoon ja aukon läpi tulevaan kierretankoon sopiva kartion muotoinen mutteri. Tällä mutterilla spinneri kiristettiin tiukasti kiinni potkurin napaan.

2014-07_blogi_combo_4.jpg

Kuvat 7-8: Spinnerin kärjen kartiomutteri ja valmis spinneri. 

Spinneristä tuli erittäin onnistunut ja siihen olisivat olleet tyytyväisiä Suomenlinnan lentokonetehtaan Haukka I:n rakentajatkin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: entisöinti, konservointi, VL Haukka I, ilmailuhistoria, hävittäjälentokone, Tiistaikerho

Haukka I näytteille Suomen Ilmailumuseoon

Torstai 20.3.2014 - Tiistaikerholainen

Haukka I:n konservointi on edennyt suunnitelmallisesti tiistaikerholaisten käsissä. Alasiivet ovat valmiit, runko hyvin pitkälle valmis ja yläsiipien konservointi ja korjaus saadaan päätökseen alkusyksystä 2014. Vaikka Haukka I ei vielä olekaan valmiina lentokoneeksi koottavassa kunnossa, kone tuodaan Suomen Ilmailumuseon entisöintitilasta yleisön ihailtavaksi.

2014-06_haukka_i_runko.jpg

Tämä tapahtuu Ilmailumuseoyhdistyksen 45-vuotisjuhlanäyttelyn yhteydessä. Näyttely avautuu kesäkuun alussa Suomen Ilmailumuseon Välihallissa nyt meneillään olevan Suomen taitolentoa esittelevän näyttelyn jälkeen. Ilmailumuseoyhdistyksen 45-vuotisnäyttelyyn on mahdollisuus tutustua vuoden 2014 loppuun asti.

2014-06_moottori.jpg

45-vuotisnäyttelyn yhtenä teemana on Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon tekemä lentokoneiden konservointi- ja entisöintityö. Tiistaikerhon vuosien saatossa tekemän entisöintityön esittelyn konkreettiseksi esimerkiksi sopii erinomaisesti Haukka I.

2014-06_haukka_utissa_kesalla_1927_sim_vk_287_5p.jpg

Haukka I Utissa kesällä 1927. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Näyttelyn alkaessa esillä on Haukka I:n runko alasiipineen, vaikka runkoon liittyvät työt lienevät vielä silloin vähän kesken. Näyttelyyn tuodaan myös Haukka I:n Gnome et Rhône Jupiter IV 9 Ab -moottori, jota niin ikään vielä varustellaan.

Keskeneräisyys on itse asiassa etu, sillä näin museossa kävijät pääsevät katsomaan tiistaikerholaisten työskentelyä Haukan konservoimiseksi ja entisöimiseksi. Sitä mukaa kun yläsiivet valmistuvat museon entisöintilaissa, ne tuodaan näyttelyyn ja kiinnitetään Haukkaan, jolloin koneesta saadaan ehjä kokonaisuus. Toivottavasti tähän vaiheeseen päästään alkusyksystä 2014. Näyttelyssä on toki tietoiskuin esillä Suomenlinnassa Ilmailuvoimien Lentokonetehtaalla (I.V.L.) keväällä 1927 valmistuneen Haukka I -hävittäjän historia. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: entisöinti, konservointi, VL Haukka I, ilmailuhistoria, hävittäjälentokone, Tiistaikerho

Haukan siipi "harjassa"

Perjantai 28.2.2014 - Tiistaikerholainen

Tiistaina 25. helmikuuta kiinnitettiin Haukka I:n oikeaan yläsiipeen ensimmäinen uusi vanerinen verhoiluvuota.  Tämä tarkoitti samalla, että pahoin tuhoutuneen siiven korjauksessa on Tiistaikerhossa päästy vaiheeseen, jossa siiven rakenteet on saatu pääosin korjattua ja uusien verhoiluvuotien kiinnitys voitu aloittaa. Puolileikillään todettiinkin, että oikean yläsiiven korjaus on nyt päässyt harjakaisvaiheeseen. No, ei siinä kuitenkaan pullojen korkkeja poksauteltu, mutta hyvillä mielin katseltiin siipeen kiinnitetyn ensimmäisen uuden verhoiluvuodan sileää pintaa.

2014-05_vanerivuota_paikoilleen.jpg

Kuvassa näkyy vanerivuodan sisäpinnalle kiinnitetyt tukilistat sekä sisäpinnan lakkaus.

Siiven vaneriverhous toteutetaan Tiistaikerhossa niin pitkälle kuin mahdollista samoin menetelmin, miten siipi aikoinaan rakennettiin Ilmailuvoimien Lentokonetehtaalla (I.V.L.) Suomenlinnassa talvella 1926-1927. Käytettävä verhoiluvaneri on samanlaista kolmiviiluista 1,2 mm paksuista vaneria. Vanerin sisäpintaan kiinnitetään alkuperäisen verhoilun mukaiset tukilistat. Vanerin sisäpinta lakataan rautaoksidilla ruskeaksi sävytetyllä lakalla. Siipi kiinnitetään kaariin ja siipisalkoihin liimaamalla ja varmistamalla liimaus 15 mm:n nauloilla ja paikoitellen messinkiruuveilla. Naulankannat upotetaan vaneripinnan tasaan tuurnalla. Lopuksi siiven ulkopinta maalataan perinteisesti sekoitetulla hopeapronssimaalilla ja lakataan.

2014-05_naulausta_ja_naulojen_tuurnausta.jpg

Poikkeavaa alkuperäiseen rakentamistapaan on, että liimana käytämme nykyisiä puuliimoja (mm Cascol Outdoor). Tämä siksi, ettei liimoja joita Suomenlinnan tehtaassa käytettiin, ole saatavilla. Museolentokoneiden konservoinnissa ja entisöinnissä joudutaan pakostakin tekemään kompromisseja.

2014-05_oikea_ylasiipi_ensimmaisella_uudella_vuodalla.jpg

Aikaa vielä kuluu, ennen kuin kaikkien oikeasta yläsiivestä pois purettujen verhoiluvuotien tilalle on saatu asennettua uudet vanerit.  Vasta sen jälkeen päästään toden teolla käsiksi vasemman yläsiiven verhoiluun. Työläin verhoiltava paikka on siiven yläpinta polttoainetankin kohdalla. Monimutkainen rakenne edellyttää kärsivällisyyttä ja taitoa. Kumpaakin onneksi tiistaikerholaisista löytyy. Se, saadaanko siivet valmiiksi ennen kesää, jää nähtäväksi? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: entisöinti, konservointi, VL Haukka I, ilmailuhistoria, hävittäjälentokone, Tiistaikerho

Myrskyä tiedossa

Keskiviikko 27.11.2013 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa on ensiaskeleita ottanut Valtion Lentokonetehtaan VL Myrsky II -hävittäjän entisöiminen. Työ on osa Ilmailumuseoyhdistyksen, Keski-Suomen Ilmailumuseon ja Suomen Ilmailumuseon yhteishanketta entisöidä Myrsky-hävittäjä näytteille asetettavaksi suomalaiseen ilmailumuseoon. Tavoitteena on saada Myrsky valmiiksi yleisön ihailtavaksi vuoteen 2019 mennessä.

Myrskyn entisöimisessä voitaisiin myös puhua koneen uusrakentamisesta, sillä sen verran vähän on Myrsky-hävittäjistä jäänyt jäljelle tähän päivään. Entisöinnin pohjana ovatkin kolme koneen runkokehikkoa, muutama korkeusperäsin, ohjaamon tuulilasi, jalkaohjaimet sekä jonkin verran muita eri paikoista löytyneitä Myrskyn pienempiä osia. Lisäksi moottori Pratt & Whitney R-1830 löytyy!

VL Myrsky II -entisöintiprojektin osapuolten kanssa on sovittu, että Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho on pääasiassa vastuussa puurakenteisten osien kuten siiven, sivu- ja korkeusvakaajien uusvalmistamisesta, mutta myös metallisten korkeusperäsinten entisöinnistä. Keski-Suomen Ilmailumuseo vastaa rungon entisöinnistä.

myrskyn_sivuvakaajan_kehikko_2013-11-27_pieni.jpg

VL Myrskyn sivuvakaajan kehikko

Jotain on jo saatu aikaankin Tiistaikerhossa, jossa rakentaminen aloitettiin Myrskyn puurakenteisen sivuvakaajan kehikon aikaansaamiseksi. Kehikko onkin nyt valmiina. Työn kohteena on parhaillaan osittain pahastikin vääntyneiden metallirakenteisten korkeusperäsinten oikaisu. Ehjänä löytynyt laskusiiveke on lähetetty piirustusten kanssa Kuopioon, jossa rakennetaan puuttuva laskusiiveke.

myrskyn_korkeusperasimen_korjausta_2013-11-27_pieni.jpg

VL Myrskyn korkeusperäsimen korjausta

Myrsky -hanke ei Tiistaikerhossa pääse kuitenkaan täyteen vauhtiinsa, ennen kuin saadaan alta pois meneillään oleva mittava I.V.L. D.26 Haukka I -hävittäjän entisöinti. Tavoitteena on, että Haukka I olisi valmiina koottavaksi yleisön nähtäville syksyllä 2014. Tämä tarkoittaa samalla, että Myrskyä päästään Tiistaikerhossa toden teolla rakentamaan vasta syksystä 2014.

Myrsky entisöintiprojektia pääset seuraaman parhaiten internetissä www.vlmyrsky.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: entisöinti, sivuvakaaja, korkeusperäsin, VL Myrsky, hävittäjälentokone