Tiistaikerhon blogi

Tiistaikerho kesätauolle - tai ei aivan

Keskiviikko 29.5.2019 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon työntäyteinen kevätkausi päättyi 28. toukokuuta. Toiminta pyörähtää käyntiin kesätauon jälkeen 13. elokuuta. Kevätkauden keskeisimmät hankkeet ovat olleet VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinti, I.V.L. K.1 Kurjen kunnostamisen lopputyöt ja palauttaminen Vesivehmaalle sekä SM-1 (HK-1) helikopterin rikkonaisten roottorinlapojen korjaus. Uutena hankkeena käynnistyi loppukeväästä Caudron C.59 koulukoneen kunnostus. Varsinaisten entisöintitöiden ohessa tiistaikerholaiset ovat puuhanneet paljon muutakin hyödyllistä.

Myrskyn siipien rakentaminen oli Tiistaikerhon kevätkauden mittavin hankekokonaisuus. Nyt ollaan vaiheessa, jossa on aloitettu oikean siiven alapinnan verhoilu. Sitä ovat edeltäneet siiven sisäosiin tulevien laitteiden asennukset, jättöreunan karien kiinnitykset takasalkoon ja ennen muuta jättöreunan kaarien läpi kulkevien siivekkeen ja laskusiivekkeen sekä laskutelineen käyttötankojen asennukset. Vasemman siiven jättöreunan kaarien asennuksen alkamista valmistellaan. Siiven rakentamiseen ovat liittyneet myös pyöräaukkojen luukkujen tekeminen sekä kymmenien siipeen tulevien tarkistus-, huolto- ja käyttöluukkujen valmistus. Myrskyn korkeus- ja sivuvakaaja saatiin verhoiltua. Muokkauslestin tekeminen alumiinilevyjen taivuttamiseksi moottorin NACA-renkaan yläosaa varten oli vaatelias tehtävä.

Blogin otsikko antaa ymmärtää, että kesätauosta huolimatta hyörinää jatkuu Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa. Se pitää paikkansa, sillä Myrsky-projekti etenee kesälläkin kenties pientä keskikesän taukoa lukuun ottamatta. Ahkeruuden taustalla on tavoite saada Myrsky MY-14 valmiiksi viimeistään 2021.

Toukokuussa Tiistaikerhon kolmivuotinen työ I.V.L. K.1. Kurki -koneen kunnostamiseksi saatiin lopulliseen päätökseensä, kun kone palautettiin Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon Vesivehmaalle. Se, mikä meitä tiistaikerholaisia erityisesti ilahdutti, oli saada Kurki mahtumaan museohalliin kokonaisena näytteille. Se oli kyllä senttipeliä, mutta Kurki on nyt edustavasti Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa kävijöiden katsottavissa.

Koko alkuvuoden ajan on korjattu kahta rikkonaista SM-1/Mil Mi-1 -helikopterin (HK-1) roottorin lapaa. Lapojen rakenteissa olevat vauriot on nyt korjattu. Rikki olleet ja tiistaikerhon purkamat kangasverhoilualueet on uudelleen verhoiltu odottamaan kesätauon jälkeistä kiristyslakkausta ja maalausta.

Loppukeväästä päästiin käynnistämään Tiistaikerhon uutena hankkeena huonossa kunnossa olevan Ilmavoimissa 1920-luvulla käytetyn Caudron C.59 koulukoneen CA-50 -yksilön kunnostus ja konservointi. Arviolta kolmisen vuotta kestävässä hankkeessa korjataan koneen vauriot ja konservoidaan ehjät pinnat ja rakenteet. Kunnostustyö aloitettiin korkeusvakaajasta ja korkeusperäsimistä.

Kuva: Juha Veijalainen.

Lentokoneiden entisöinti- ja kunnostushankkeiden ohessa ehdittiin tehdä paljon muutakin. Parannettiin Hawk Elämyskeskuksen varustusta kuudella metallikaapilla ja usealla keskuksen seiniin laitetuilla kuormausliinojen kiinnikkeillä. Lisäksi kunnostettiin kaksi lahjoituksena saatua matkustajakoneen trolley- eli käytäväkärryä keskuksen tarpeisiin. Päijät-Hämeen Ilmailumuseolle koottiin puolestaan kuusi metallista hyllykköä käytettäväksi museorakennuksen vieressä olevissa museoesineiden säilytyskonteissa.

Ehdittiin myös rakentaa kuusi kappaletta rahankeräyslippaita Suomen Ilmailumuseon Uusi ilmailumuseo -varainkeruuhankkeeseen.
 
Kuvat: Lassi Karivalo, ellei erikseen toisin mainittu.

Mitä kaikkea muuta Tiistaikerho tekeekään?

Sunnuntai 28.4.2019 - Tiistaikerholainen

Harvemmin tulee kirjoitettua Tiistaikerhon tekemästä muusta työstä kuin museolentokoneiden entisöinnistä ja kunnostamisesta. Tiistaikerholla on kuitenkin tärkeä roolinsa Suomen Ilmailumuseon ja Ilmailumuseoyhdistyksen muunkin toiminnan kannalta.

Viime kuukaudet onkin ”kilkuteltu ja kalkuteltu” Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa Hawk-elämyskeskuksen, Päijät-Hämeen Ilmailumuseon sekä Suomen Ilmailumuseon hyväksi.

Suuren suosion saavuttanut Ilmailumuseoyhdistyksen Hawk-elämyskeskus on aloittamassa kesäkauden 2019 kierrostaan erilaissa tapahtumissa. Tätä varten elämyskeskuksen palveluvarustusta on kehitetty ja parannettu.

Tiistaikerholaiset ovat koonneet ja muokanneet Hawk-elämyskeskukseen sopiviksi kaikkiaan kuusi uutta metallirakenteista kaappia. Jotta kaappeja olisi helppo liikutella elämyskeskuksessa, ne päätettiin varustaa pyörillä. Pyöriä ei kuitenkaan voitu kiinnittää suoraan kaappien putkijalkoihin. Niinpä kaapit kiinnitettiin jaloistaan metalliholkeilla tukevaan vanerilevyyn. Vanerilevyn alapinnalle levyn kulmiin kiinnitettiin puolestaan 360 astetta kääntyvät pyörät. Pyöristä kaksi on jarrullisina. Näin kappeja voi kätevästi siirtää Elämyskeskuksessa paikasta toiseen.

Ilmailumuseoyhdistys on aikanaan saanut lahjoituksena käytöstä poistettuja lentokoneiden käytävä- eli trolleykärryjä. Ne ovat odottaneet varastoituina uutta elämää. Nyt se uusi elämä on koittanut Hawk Elämyskeskuksessa, kun tiistaikerholaiset kunnostivat kärryt toimiviksi sekä maalasivat kärryjen pinnat siniseksi uutta vastaaviksi. Lopuksi kärryjen kylkiin laitettiin IMY:n logotarrat.

Hawk Elämyskeskuksen kuljettaminen eri tapahtumiin edellyttää, että keskuksen sisällä olevat tavarat on kiinnitetty kuormausliinoilla huolellisesti kuljetuksen ajaksi. Kuormausliinojen kiinnityslenkkejä tarvitaan lisää, jonka vuoksi Tiistaikerholaiset kiinnittivät keskuksen seiniin neljä uutta kiinnityslenkkejä kuormausliinoja varten.

Vesivehmaan lentokentällä sijaitsevan Päijät-Hämeen Ilmailumuseon museohallin vieressä on kolme suurta merikonttia museoesineiden varastointiin. Konttien käyttökelpoisuutta ja käytön tehokkuutta parantaakseen kontteihin haluttiin hyllyköitä. Niihin on tarkoitus varastoida nyt siirtolavoilla olevia lentokoneiden laitteita. Tarkoitusta varten tiistaikerholaiset kokosivat kuusi metallihyllykköä Päijät-Hämeen Ilmailumuseon kontteihin toimitettavaksi.

Ilmailumuseoyhdistys ry:llä on käynnissä kolmivuotinen rahankeräyskampanja Suomen Ilmailumuseon Uusi ilmailumuseo -hankkeen hyväksi. Jotta mahdollisen moni mm. ilmailumuseoissa tai ilmailutapahtumissa kävijä voisi osallistua vaivattomasti keräykseen, tulee rahankeräyslippaita tai paremminkin rahankeräyslaatikoita olla runsaasti näkyvillä niin ilmailumuseoissa kuin eri tapahtumissa. Tämän vuoksi tiistaikerholaiset ovat viime kuukausina rakentaneet kuutta kahdella läpinäkyvällä pleksiseinällä varustettua rahankeräyslaatikkoa. Neljä ensimmäistä rahankeräyslaatikkoa on saatu valmiiksi ottamaan vastaan kansalaisten rahalahjoituksia Suomen Ilmailumuseon Uusi ilmailumuseo -hankkeeseen. Vastaavanlaisia rahankeräyslaatikoita tiistaikerholaiset ovat jo aiemminkin tehneet VL Myrsky II (MY-14) hävittäjän entisöinnin hyväksi.

Suomen Ilmailumuseon II hallista johtaa portaikko museon entisöintitilaan. Entisöintitila ei kuulu yleisölle avoimiin museon tiloihin, jonka vuoksi portaikon suulla ollut pelkkä köysi ilmaisemassa, ettei kulku ole sallittua. Portaikon suulla oleva köysi päätettiin korvata avautuvalla portilla. Portti rakennettiin 45x95 mm vahvuisesta höylätystä soirosta ja maalattiin kauniin siniseksi.  Portti kiinnitettiin saranoilla portaikon kaidetolppaan ja varustettiin lopuksi portin kiinni vetävällä jousella.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Hawk-pienoismalli Hawk-elämyskeskukseen

Keskiviikko 21.3.2018 - Tiistaikerholainen

Suomen Ilmailumuseon varastosta löytyi puusta rakennettu BAE Systems Hawk Mk 51 -suihkuharjoituskoneen pienoismalli. Noin puolimetrinen osittain vaurioitunut pienoismalli on tehty kuvaamaan Suomen Ilmavoimien käytössä ollutta HW-310-koneyksilöä. HW-310 kuuluu siihen Hawk-koneiden sarjaan, jonka Valmet Lentokonetehdas kokosi vuosina 1980-1985. Todettakoon, että Suomen valtio lahjoittaa käytöstä poistetun, mutta varastoituneena olevan HW-310 koneyksilön Sveitsiin Clin d'Ailes - Musée de l'aviation militaire de Payerne -museolle, jonne se kuljetettaneen jo tänä keväänä.

Museolla ei ole tietoa HW-310 -pienoismallin tekijästä. Alun perin pienoismalli on ollut kiinnitettynä laskutelineistään valkoiseen vaneriseen alustaan, joka on roikkunut seinällä. Kone on siis ollut seinäkoristeena.

Pienoismalli on erittäin hyvin tehty ja vastaa mittasuhteiltaan alkuperäistä esikuvaansa. Ohjaamoon on rakennettu - niin ikään puusta - istuimet ja merkittävimmät laitteistot. Mittarit on tehty maalaamalla eikä siirtokuvilla. Pienoismalli on maalattu 1980-luvulla käytettyyn vanhaan musta/vihreä/harmaa maalauskaavioon, joka kielisi, että pienoismalli on tehty jo parisenkymmentä vuotta sitten. Nykyisinhan on käytössä kokonaan harmaa maalauskaavio pienin kansallisuustunnuksin.

Kuva: Jorma Laakso.

Hawkin pienoismallin löytyminen herätti ajatuksen saada se näytteille Ilmailumuseoyhdistys ry:n Hawk-elämyskeskukseen. Siellähän on samaan Hawk-koneiden tuotantosarjaan kuuluneen HW-314:n ohjaamo-osa yleisölle nähtävissä ja kokeiltavissa. HW-310-pienoismallin avulla voitaisiin kävijöille näyttää, millainen kokonaisuus Hawk-kone oikein on. Pienoismallin esillepanoa varten on olemassa jo käyttökelpoinen vitriinikin, johon HW-310 voidaan asettaa yleisölle nähtäville. Etuna on myös se, että HW-310 on samassa 1980-luvun musta/vihreä/harmaa maalauskaaviossa, kuin elämyskeskuksen HW-314-koneyksilö.

Suomen Ilmailumuseo päätti lahjoittaa HW-310:n pienoismallin Hawk-elämyskeskukseen. Niinpä Tiistaikerhossa ryhdyttiin toimiin. Pienoismalli haettiin varastosta ja aloitettiin sen korjaus. Mallissa oli mm. nokkalaskuteline rikki, toinen korkeusperäsin irti, sivuvakaajan ja rungon sauma murtunut ja ohjaamon kuomu irti ja myös hieman rikki.

Mainitut vauriot olivat onneksi vähäiset ja niiden korjaamisessa ei ollut ongelmia. Oikeanpuolinen korkeusperäsin liimattiin pakoilleen, korjattiin sivuperäsimen ja rungon välinen sauma liimattiin ja liimausauma maalattiin. Nokkatelineen kahteen osaan haljennut pyörä korjattiin. Pienoismallin kuomu ei ihan kunnolla asettunut paikoilleen. Sen vuoksi kuomua ja ohjaamon takaistuinta muokattiin, jotta kuomu saatiin paikoilleen oikeaan asentoonsa.

Koska pienoismalli oli alun perin tarkoitettu seinäkoristeeksi, sitä ei oltu balansoitu seisomaan telineillään, vaan pöydälle laitettuna takapainoisen koneen pyrstö painuu alas. Tämän vuoksi tehtiin irrallinen tuki koneen takarungon alle. Tuki laitetaan paikoilleen koneen ollessa esillä vitriinissä.

Käytiin keskustelu siitä, että vaihdettaisiinko HW-310 tunnus vastaamaan Elämyskeskuksen Hawkin tunnusta HW-314. Päädyttiin kuitenkin siihen, ettei niin tehdä. Tunnuksen viimeisen numeron muuttaminen nollasta neloseksi niin, ettei uusi numero erottuisi ajan patinoimasta muusta tunnuksen osasta, olisi hankalaa.  Päätettiinkin kunnioittaa pienoismallin alkuperäistä asua ja jättää tunnus muuttamatta.

HW-310 pienoismalli, vaikkakin onkin tukeva ja umpipuuta, tarvitsee suojakseen hyvän säilytys- ja kuljetuslaatikon. Sellainen rakennettiinkin vanerista ja rimoista.  Saranakantisen laatikon pinnat lakattiin kirkkaalla lakalla. Laatikon sisään ja kanteen kiinnitettiin solumuovista koneen muotoon leikatut tukipehmusteet, joiden varaan pienoismalli asetetaan säilytyksen ja kuljetuksen ajaksi.

Sekä itse Hawkin pienoismalli että sen säilytyslaatikko ovat nyt valmiit. Niinpä Hawkin pienoismallia kokeiltiin sitä varten käytössämme olevaan esittelyvitriiniin. Hyvältähän se siinä näytti!

Hieno!

HW-310 odottaakin nyt Hawk-elämyskeskuksen kesäkauden näyttelykierrosten alkamista. Niistä ensimmäinen on jo tiedossa. Se on Tampereen Pirkkalassa 15.5.  Satakunnan Lennoston järjestämä ”Sotilasilmailusta ammatti” -tapahtuma.

Kuvat, ellei toisin erikseen mainittu: Lassi Karivalo.

Puuseppää aina tarvitaan...

Sunnuntai 9.4.2017 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerho tunnetaan museolentokoneiden konservointi- ja entisöintitoiminnastaan. Kerholaiset tarttuvat toimeen kyllä muutoinkin, kun siihen on tarvetta. Yksi viimeaikainen ”muu kohde” on ollut Ilmailumuseoyhdistys ry:n Hawk-elämyskeskus. Tämä liikuteltava ”ilmailumuseo” BAe Hawk Mk.51 -suihkuharjoituskoneen ohjaamoineen on ollut jo usein mukana monissa Suomessa järjestetyissä ilmailutapahtumissa ja messuilla. Elämyskeskus onkin saavuttanut suuren suosion ja Hawkin ohjaamossa ovat sadat pojat, tytöt, naiset ja miehet ottaneet koneesta ”kylmät tyypit”.

Elämyskeskus ei kuitenkaan ole pelkkää Hawkin ohjaamon esittelyä. Keskuksen kautta jaetaan tietoa Ilmailumuseoyhdistyksen sekä kaikkien Suomen ilmailumuseoiden toiminnasta.  Hawk-elämyskeskuksessa on myös myytävänä Ilmailumuseoyhdistyksen ja museoiden myyntiartikkeleita. Mitä paremmin kansalaiset tietävät, mitä Suomen ilmailumuseot tekevät ja tarjoavat kävijöilleen sitä paremmin askeleet suuntautuvat ilmailumuseoihin. Lisääntyvät kävijämäärät ovatkin tärkeä pohja ilmailumuseoiden toiminnan kehittämiselle.

Hawk-elämyskeskusta kehitetään koko ajan toiminnaltaan ja varusteiltaan palvelemaan asiakkaita yhä paremmin. Tässä Tiistaikerho on ollut apuna. Tuorein työ on keskuksen kolmen suuren monitorin eli infonäytön kuljetus- ja säilytyslaatikkojen rakentaminen korvaamaan hajoamistilassa olevat alkuperäiset pahviset laatikot.

Niinpä vanhojen laatikkojen mittojen mukaan suunniteltiin ja piirrettiin rakennuspiirustukset uusia laatikoita varten. Päädyttiin rakennemalliin, jossa laatikko muodostuu kahdesta osasta; laatikon alaosasta ja sen päälle laskettavasta yläosasta. Näin monitorien nostaminen laatikosta tai laskeminen takaisin laatikkoon olisi helppoa, kun ei tarvitse näyttöä esiin syvältä tai syvälle kurotella. Materiaaleiksi valittiin 6 mm havuvaneri ja mäntylista, mutta laatikon pohjalevyksi 18 mm kestovaneri. Laatikon mitoitukset suunniteltiin niin, että alkuperäisten pahvilaatikon styrox-pehmusteet voidaan suoraan hyödyntää uusissa laatikoissa.

Siispä kaupasta vaneria ja puutavaraa hakemaan. Työ aloitettiin sahaamalla vanerista piirustuksen mukaisia kappaleita laatikkojen ”rakennuspalikoiksi”. Nämä palikat eli vaneriosat liimattiin toisiinsa käyttäen hyväksi kulmalistoja. Liimana käytettiin Erikeeperiä. Liimaukset vahvistettiin paineilmalla toimivan nitojan suurilla niiteillä.

Laatikon päihin tehtiin laudasta nostokahvat. Alalaatikon pitkän sivun ylä- ja alareunaan kiinnitettiin tukilistat, jotka toimivat samalla ”törmäysesteinä” kun laatikoita varastoidaan tiiviisti toisiaan vasten. Säilytyslaatikot tehtiin sarjatyönä vaihe vaiheelta edeten.

Kun kaikki kolme laatikkoa olivat puuvalmiit, aloitettiin niiden maalaus. Ne päätettiin maalata neutraalin harmaiksi. Pohjamaalina käytettiin valkoista Ferrexiä ja pintamaalina puolikiiltävää harmaata Futura-kalustemaalia.  Maalaus tehtiin telalla ja siveltimellä. Kun maali oli kuivunut, asennettiin laatikoiden kumpaankin päähän ylä- ja alalaatikon toisiinsa lukitsevat salvat.

Vaikka laatikot tehtiinkin sarjatyönä, ne ovat kuitenkin sen verran yksilöllisiä, että kunkin laatikon ylä- ja alapuoli muodostavat oman parinsa. Tämän vuoksi laatikkoparit merkattiin omalla täplätunnuksellaan – yksi, kaksi ja kolme täplää.

Nyt oli aika siirtää vanhojen pahvisten säilytyslaatikoiden pehmusteet uusiin laatikoihin ja siirtää laatikot museon entisöintitilasta Suomen Ilmailumuseon pihalla olevan Hawk -elämyskeskuksen luo.

Siinä sitten kolme monitoria sijoitettiin yksi toisensa jälkeen uusiin säilytyslaatikoihinsa odottamaan seuraavaa Hawk-elämyskeskuksen käyttöä mesuilla tahi ilmailutapahtumissa.