Tiistaikerhon blogi

Yhteenveto Tiistaikerhon toiminnasta syyskaudella 2021

Perjantai 31.12.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon vuoden 2021 syyskausi alkoi 31. elokuuta. Toiminta oli ollut tauolla koronapandemian vuoksi maaliskuusta 2020. Syyskausi päättyi tiistaina 14. joulukuuta Suomen ilmailumuseon museon vapaaehtoisille tarjoamaan joululounaaseen. Syyskaudella 2021 työskenneltiin koronanpandemian vuoksi kahdessa ryhmässä. Toinen ryhmistä kokoontui töihin tiistaina ja toinen keskiviikkona. Tiistain ryhmässä oli 11 ja keskiviikon ryhmässä 10 kerholaista.

Tämän lisäksi Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa jatkui VL Myrskyn (MY-14) entisöinti tiistaisiin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tiistaikerhon ”myrskyläisiä” oli paikalla keskimäärin 7-8. Myrskyn entisöinti on jatkunut lähes keskeytyksettä koko koronapandemian ajan. Yhteensä syyskaudella oli Tiistaikerhon töissä kolmisenkymmentä aktiivista kerholaista. Muun kuin Myrsky-projektin osalta syyskaudella 2021 kertyi Tiistaikerhon työtunteja 1 140.

VL Myrsky -projektin rinnalla Tiistaikerhon syyskauden töiden kohteena oli neljä läpi syyskauden jatkunutta hanketta. Ne ovat Caudron C.59 (CA-50) koneen konservointi, Mi-8 (HS-6) -helikopterin pyrstöpuomin vakaajien verhoilu, Super Caravellen hinausraudan kunnostus sekä museon I Hallin parvelle menevien Karairin ja Finnairin portaiden kaiteiden pidennys.

VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinti

Vuonna 2013 alkaneessa MY-14 entisöinnissä keskityttiin syyskaudella moottorin NACA-renkaan, laskutelineiden peitelevyjen, konekiväärien väistökourujen sekä öljynjäähdyttimen säätölappien rakentamiseen. Myrskyn siivet saatiin pohjamaalattua ennen syykauden alkua.

Blogi_2021-37-01-02.jpg

NACA-renkaan reunaan kiinnitettävien täyterenkaan ja kannatinkehän rakentamisessa oli omat haasteensa. Saatiin asemoitua paikalleen NACA-renkaan kiinnityskonsoleita, joilla rengas kiinnitettään moottorin sylintereiden venttiilikopan korvakkeisiin.

Blogi_2021-37-03.jpg

Blogi_2021-37-04.jpg

Syyskauden aikana saatiin valmiiksi ja osin myös paikalleen asennetuiksi oikean siiven laskutelineen joustintukeen, takatukeen sekä pyöränapaan kiinnitettävät peitelevyt. Vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen tekeminen pääsi alkamaan. Myrskyn eturungon laitimmaisten konekiväärien tuliputkien väistökourut saatiin prässättyä yhdistettäväksi moottorin yläpuoliseen suojukseen.

Blogi_2021-37-05.jpg

Varsinaisen Myrskyn entisöinnin rinnalla jatkettiin koesiiven eli Myrskyn 2,5 metrin mittaisen siiven tyviosan rakentamista. Koesiiven johtoreuna verhoiltiin vanerilla. Siiven jättöreunan kaaret kiinnitetiin paikalleen ja rakennettiin laskusiivekkeen koteloa. Koesiipi tullaan aikanaan kiinnittämään MY-5 runkokehikkoon näyttelyesineeksi.

Caudron C.59 (CA-50) konservointi

Syyskauden alusta jatkettiin koronapandemian vuoksi puoleksitoista vuodeksi keskeytynyttä CA-50 alasiipien reikien paikkausta pellavakangaspaikoilla. Paikkojen kiristyslakkaukset saatiin tehdyksi ja paikat odottavat varsinaista maalipintaa. Alasiipien paikkojen maalaus tehdään myöhemmin muiden Caudronin uudelleen verhoiltavien osien (mm. korkeusvakaaja ja korkeusperäsin) pintamaalauksen yhteydessä.

Blogi_2021-37-06.jpg

Blogi_2021-37-07.jpg

Caudronin runko tuotiin 26. lokakuuta Päijät-Hämeen ilmailumuseosta Vesivehmaalta Suomen ilmailumuseoon kunnostettavaksi. Kunnostustyö on yhteisprojekti Suomen ilmailumuseon kanssa. Suomen ilmailumuseon päätöksen mukaan, Caudronin runkoa, kuten koko konettakaan ei kunnosteta käytönaikaiseen ehjään asuunsa, vaan runko ja muut osat konservoidaan. Se tarkoittaa koneen pintojen puhdistamisen lisäksi, että erilaisin toimenpitein estetään koneen puuosien lahoamisen ja metalliosien ruostumisen jatkuminen. Rungon kangasverhoilun pahoin halkeillutta ja hilseillyttä (krakeloitunutta) maalipintaa yritetään kiinnittää halkeilemisen jatkumisen estämiseksi. Kangasverhoilun konservoinnin tarkoituksena on säilyttää koneen rungon verhoilukangas verhoilukankaan maalipintaan 93 vuoden varastoinnin kuluessa syntyneine vaurioineen.

Blogi_2021-37-08.jpg

Blogi_2021-37-09-10.jpg

Syyskauden kuluessa Caudronin rungosta irrotettiin ja purettiin kaikki järkevästi irrotettavissa olleet metalliosat kuten laskuteline, kannus, teräslankajäykisteitä sekä ohjaamosta mm. kaasu- ja seosvivustot. Ne puhdistettiin ruosteesta pääasiassa 33% fosforihapolla joko sivelemällä happogeeliä osan pintaan tai upottamalla osa happoliuokseen. Puhdistuksen jälkeen metalliosien pintaan siveltiin kirkas Isotrol -lakka. Isotrol-käsittely estää tehokkaasti metalliosien uudelleen ruostumisen. Koska Caudronin metalliosia puhdistettaessa todettiin osien olleen alun perin mustaksi maalattuja, kirkkaan pohjalakan päälle vedettiin musta Isotrol-maali. Joidenkin metalliosien maalaus jäi ensi vuoden puolella tehtäväksi.

Mi-8 (HS-6) helikopterin pyrstöpuomin vakaajien verhoilu

Kauppakeskus Tuuloseen pihalla esillä olevan ja romuttamiselta pelastetun Puolustusvoimien käytössä olleen HS-6 helikopterin pyrstöpuomin vakaajat tuotiin syyskuussa Tiistaikerhoon verhoiltavaksi. Vakaajien kangasverhoillut alueet olivat täysin repaleiset. Vakaajat päätettiin verhoilla niiltä osin uudestaan, mutta ei kankaalla vaan ohuella, paremmin säätä kestävällä alumiinilevyllä. Todettakoon, että vakaajan johtoreuna on verhoiltu alun perinkin alumiinilevyllä.

Blogi_2021-37-11.jpg

Blogi_2021-37-12.jpg

Blogi_2021-37-13.jpg

Kummastakin vakaajasta poistettiin kangasverhoilun rippeet, jonka jälkeen kangasverhoiltu alue verhoiltiin ohuella offset painossa käytetyillä alumiinilevyillä. Verhoilu saatiin valmiiksi marras-joulukuun taitteessa. Ennen joulutaukoa vakaajan alapinnat ehdittiin maalata vaalean harmaalla maalilla kahteen kertaan. Vakaajan yläpintojen maalaaminen vihreällä siirtyi ensi vuoden puolelle. Maalauksen jälkeen vakaajat toimitetaan takaisin Kauppakeskus Tuuloseen, missä kunnostetut pyrstöpuomin vakaajat asennetaan keväällä kauppakeskuksen toimesta kauppakeskuksen pihalla olevaan Mil Mi-8P (HS-6) kopteriin.

Super Caravellen hinausrauta

Syyskuussa otettiin entisöinnin kohteeksi IMY:n omistama, säilytettäväksi tarkoitettu, mutta pahoin ruosteessa oleva Finnairin käyttämä Super Caravellen hinausrauta. Rauta purettiin osiinsa niin suuressa määrin kuin se oli mahdollista.

Blogi_2021-37-14-15.jpg

Blogi_2021-37-16-17.jpg

Ruoste poistettiin osista joko fosforihapolla ja lasikuulapuhalluksella, jonka jälkeen osat olivat kuin uusia. Hinausraudan varsinaisen vajaa viisi metriä pitkän metallitangon puhdistus ruosteesta siirtyi ensi vuoden puolelle, kuten myös ruosteesta jo puhdistettujen osien pintakäsittely. Hinausrauta tullaan maalaamaan alkuperäisen näköiseksi, jolloin sen päävärinä on ”Finnairin sininen”, mutta raudan päät maalataan keltaisella huomiovärillä.  Alkuperäistä sinistä ja keltaista maalia on onneksi raudassa sen verran näkyvissä, että niistä voitiin jo määritellä maalien sävyt.

Porraskaiteiden pidennys

Suomen ilmailumuseon I-Hallin parvelle johtavien Karairin ja Finnairin lentokenttäportaiden kaiteiden pidentämistä jatkettiin siitä, mihin jäätiin maaliskuussa 2020, kun koronapandemia keskeytti Tiistaikerhon toiminnan. Syy kaiteiden pidennystarpeeseen oli, että portaiden kaiteet päättyivät ennen muutamaa viimeistä askelmaa aiheuttaen vaaratilanteemahdollisuuden laskeuduttaessa portaita parvelta hallin lattiatasolle.

Blogi_2021-37-18-19.jpg

Blogi_2021-37-20.jpg

Syksyn kuluessa kummankin portaikon metallikaiteiden pidennykset saatiin valmiiksi.  Pidennykset tehtiin alkuperäisen kaiteen paksuisesta kiiltävästä rosteriputkesta, joihin hitsattiin kiinnityskorvakkeet. Karairin portaikon jatkokaiteiden tukitolpat maalattiin Karairin punaisella ja vastaavasti Finnairin portaiden uudet tukitolpat Finnairin sinisellä. Jatkokaiteet ovat ulkonäöllisesti identtiseksi alkuperäisten portaiden kaiteiden kanssa.

Muita Tiistaikerhon syyskauden 2021 tehtäviä

Tiistaikerhon työtehtäviin mahtui syyskauden kuluessa lukuisia lyhytkestoisia Suomen ilmailumuseota ja Ilmailumuseoyhdistystä hyödyntäviä töitä. Niitä olivat mm. Kauppakeskus Tulosessa näytteillä olevan ja IMY:n omistaman Stieglitz SZ-18 pintojen puhdistus, Suomen ilmailumuseon pihan varastoteltassa olevan Valmet Tuuli III:n (TL-1) rungon pintojen kiillottamista, museon näyttelyhallien koneiden puhdistamista pölystä, museon pihalla säilytettävänä olevan Bristol Blenheim koneen pyrstön suojaaminen pressulla, museon I Hallissa olevan Caudron C.60 (CA-4) kannuksen sandumin eli kumiköyden uusiminen, IMY:n omistaman Super Caravellen päälaskutelineen puhdistaminen näytteille asetettavaksi, DC-3 ja Stuka -koneiden ”mittaritaulujen” tekeminen elokuvaprojektia varten, IMY:n logolla varustettujen vaneristen pannunalusten tekeminen sekä museon pihalla olevan lastenmaailman purkaminen talviteoille.

Blogi_2021-37-21.jpg

Kuva: Kimmo Salomaa

Blogi_2021-37-22.jpg

Blogi_2021-37-23.jpg

Blogi_2021-37-24.jpg

Blogi_2021-37-25.jpg

Blogi_2021-37-26.jpg

Blogi_2021-37-27.jpg

Hyvää uutta vuotta 2022!

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Caudron C.59, CA-50, Mil Mi-8P, HS-6, Super Caravelle, porraskaiteet, Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz, SZ-18, Valmet Tuuli III, TL-1

Kauppakeskus Tuulosessa oleva "Stigu" SZ-18 putsattu

Maanantai 4.10.2021 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistyksen omistama Focke Wulf fw 44 Stieglitz (SZ-18) on ollut esillä jo joitain vuosia Kauppakeskus Tuulosessa Hämeenlinnassa. ”Stigu” on ollut aiemmin näytteillä Tuurin Kyläkaupassa.  SZ-18 on Tiistaikerhon entisöimä.

Blogi_2021-25-1_KS.jpg

Kauppakeskus Tuulosessa näytteillä olevan SZ-18:n pinnat ovat pölyyntyneet, joten ne olikin aika puhdistaa. Kappakeskuksen kanssa sovittiin, että kaksi tiistaikerholaista tulee tekemään itse puhdistuksen ja kauppakeskus järjestää paikalle puhdistusvälineet ja saksinosturin. Saksinosturi tarvitaan, jotta kauppakeskuksen käytävän katosta roikkuvan koneen pinnat voidaan puhdistaa ilman, että konetta tarvitse laskea lattiatasoon.

Blogi_2021-25-2_KS.jpg

Kun tiistaikerholaiset saapuivat 15. syyskuuta Tuuloseen, kaikki oli järjestetty viimeisen päälle valmiiksi mukaan lukien teollisuusimuri, pesumopit, rätit sekä vedellä täytetyt ämpärit. Kahvittelun jälkeen kerholaiset kiipesivät saksinosturin koriin ja homma pääsi alkamaan. Kauppakeskuksen henkilökunta hoiti henkilönosturin liikuttamisen koneen alla paikasta toiseen puhdistuksen aikana.

Blogi_2021-25-3_KS.jpg

Blogi_2021-25-4_KS.jpg

Ensin Stigun pinnat imuroitiin paksusta pölystä ja sen jälkeen pyyhittiin kosteilla mopeilla ja kankailla.  Kauppakeskuksen henkilökunta huuhtoi pölystä likaantuneet mopit sekä rätit puhtaiksi ja vaihtoivat ämpäreiden vedet aina kun saksinosturi vaihdettiin uuteen paikkaan. Työ tai paremminkin sanottuna yhteistyö sujui vallan erinomaisesti ja puhdasta tuli. Sujuvasta yhteistyöstä kertookin tiistaikerholaisten kommentti ”Kivoja kavereita nämä Tuulosen isännät ja tästä reissusta jäi mieleen hyvä muistijälki”.

Blogi_2021-25-5_KS.jpg

Blogi_2021-25-6_KS.jpg

IMY:n Stigu on taas kiiltäväpintaisena Kauppakeskus Tuulosen asiakkaiden ihailtavana. Asiakkaat voivat tutustua myös muuhunkin Kauppakeskus Tuulosen ilmailutarjontaan kuten vitriinissä olevaan DC-2 (DO-1) ”Hanssin-Jukkaan” ja pihalla esillä oleviin Saab 35FS Draken (DK-247) ja Mig-21BIS (MG-124) -hävittäjiin sekä Mil Mi-8P (HS-6) helikopteriin. Kauppakeskus Tuulosesta onkin muodostunut jo pieni ilmailumuseon poikanen ilmailumuseoharrastajien ja muidenkin iloksi.

Kuvat: Kimmo Salomaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmailuhistoria, entisöinti, Tiistaikerho, Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz, SZ-18

SZ-18 näytteille Kauppakeskus Tuuloseen

Lauantai 15.10.2016 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistys ry:n omistama entinen ilmavoimien alkeiskoulukone Focke Wulf Fw-44J Stieglitz (SZ-18) on näytteillä Kauppakeskus Tuulosessa. Samaisessa paikassa on myös DC-2 Hanssin-Jukka sekä hävittäjät Saab J35F Draken ("DK-247") ja MiG-21BIS (MG-124). Kauppakeskukseen onkin vaivihkaa syntynyt pienimuotoinen ilmailumuseo. Kauppakeskus sijaitsee Lahti - Tampere ja Hämeenlinna - Padasjoki -teiden risteyksessä.

Blogi_2016-16-01_Kimmo_Salomaa.jpg

SZ-18 oli aikaisemmin näytteillä Veljekset Keskisen Kyläkaupassa Tuurissa, mutta jouduttiin siirtämään sieltä pois kaupan muutostöiden vuoksi. Onneksi ”Stigulle” löytyi hyvä uusi koti Kauppakeskus Tuulosesta, joka ottikin SZ-18 -koneen mielellään kattonsa alle asiakkaittensa ihailtavaksi.  Sopimus SZ-18 säilytyksestä Tuulosessa on voimassa toistaiseksi.

Blogi_2016-16-02_Lassi_Karivalo.jpg

Stieglitzin ripustamista kauppakeskuksen kattoon edelsi Ilmailumuseoyhdistyksen tiistaikerholaisten ahkerointi. Kaikki alkoi huhtikuussa, kun SZ-18 otettiin alas Tuurin kyläkaupan katosta, purettiin osiin ja kuljetettiin Tuuloseen odottamaan pääsyään näytteille.Syksyn lehdet ehtivät jo varista, ennen kuin oli valmius koneen näytteille asettamiseksi. Niinpä maanantaina 10. lokakuuta kymmenkunta tiistaikerholaista suuntasi matkansa Tuulokseen kootakseen ”Stigun”.

Blogi_2016-16-03_Lassi_Karivalo.jpg

Kaikki alkoi mallikkaasti. Varastoinnin aikana pölyyntyneiden siipien ja rungon pesun jälkeen siivet asennettiin yksi toisensa jälkeen paikoilleen ja siipiä yhdistävät siipituet eli streevat löysivät paikkansa.

Blogi_2016-16-04_Lassi_Karivalo.jpg

Aivan loppumetreillä alkoi kuitenkin ”tökkiä”. Viimeisiä siipijänteitä eli lamelleja asennettaessa kuului pamaus ja toinenkin merkkinä siitä, että lamellit katkesivat hitsausaumoistaan. Ei siinä auttanut muu kuin kerätä kimpsut ja kampsut sekä siipijänteiden kappaleet ja palata Vantaalle. Seuraavana päivänä jänteet hitsattiin ehjiksi ja keskiviikkoaamuna 12. lokakuuta matkattiin uudestaan kohti Tuulosta.

Blogi_2016-16-05_Lassi_Karivalo.jpg

Nyt kaikki sujui kommelluksitta. Kun koneen takaohjaamoon oli vielä istutettu näyttävän näköinen lentäjänukke nahkatakkeineen, huuvineen ja lentäjän laseineen, Stieglitz SZ-18 voitiin nostaa taljan, trukin ja saksinosturin avulla ylös ja ripustaa kauppakeskuksen kattoon asennettujen vaijereiden varaan.  Kone sijainti on kauppakeskuksen käytävällä Tokmannin tavaratalon sisääntuloaulan yläpuolella.

Blogi_2016-16-06_Veli_Luukala.jpg

Jos ei muuten ole asiaa Kauppakeskus Tuuloseen, niin sinne kannattaa mennä ainakin ihailemaan Stieglitz SZ-18:ta, DC-2 Hanssin-Jukkaa sekä pihalla olevia Saab Drakenia ja MiG-21BISsiä. Niin, ja kyllähän ne kauppaostoksetkin siinä samalla hyvin hoituvat.

Blogin kuvat: Kimmo Salomaa. Lassi Karivalo x 4, Veli Luukala ja Heikki Kaakinen x 2.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-18

SZ-25 sai arvoisensa paikan Kauhavalta

Lauantai 1.10.2016 - Tiistaikerholainen

Vuoden 2015 kesäkuussa Tiistaikerhossa alkanut Focke-Wulf fw 44 Stieglitz (SZ-25) alkeiskoulukoneen kunnostusprojekti sai arvoisansa päätöksen, kun torstaina 29. syyskuuta vihittiin juhlamenoin käyttöön Kauhavan lentokonepuiston uusin vitriini. Tiistaikerholaisten kunnostama ”Stigu” sijoitettiin vitriiniin yhdessä VL Pyryn (PY-1) kanssa. Kolmanneksi koneeksi vitriiniin tulee aikanaan Valmet Vinka, kunhan Ilmavoimat luopuu konetyypin käytöstä.

Blogi_2016-15-03.jpg

SZ-25 siivet oli jo loppukeväästä 2016 toimitettu Tikkakoskelle odottamaan kuljetusta Kauhavalle, rungon jäädessä vielä viimeisteltäväksi Tiistaikerhoon Suomen Ilmailumuseossa. Kunnostuksen viimeiseksi vaiheeksi jäi moottorista puuttuvien potkurin lukitusosien sorvaaminen sekä sylinterin pakoputkien teettäminen ulkopuolisena työnä.  Pakoputkien valmistuttua ei ollut ihan helppo tehtävä saada pakoputkia, pakokaasunkerääjää ja kerääjästä koneen nokan alle menevää yhtenäistä pakoputkea sovitettua toisiinsa ja moottoriin kiinnitettyä. Lopulta kaikki oli niin kuin piti ja runko oli valmis Kauhavalle toimitettavaksi.

Blogi_2016-15-04.jpg
Tiistaina 13. syykuuta puolustusvoimien umpilavallinen kuorma-auto saapui Suomen Ilmailumuseon entisöintitilan edustalle ja lavalle siirrettiin SZ-25:n runko. Kun runko ja nostolavaan sidottu koneen potkuri oli liinoin kuljetukseen kiinnitetty, matka kohti Kauhavaa alkoi. Kauhavalla odottivatkin sinne aiemmin Tikkakoskelta jo toimitetut Tiistaikerhon kunnostamat koneen siivet. Niinpä tusinan verran tiistaikerholaisia lähti 15. syykuuta kohti Kauhavaa kootakseen SZ-25:n juuri valmistuneeseen upeaan vitriiniin.

Blogi_2016-15-05.jpg

Työt aloitettiin välittömästi Kauhavalle saavuttua, mutta tekemistä jäi vielä toisellekin päivälle. Yhteensä seutsemän tunnin urakoinnin jälkeen - mikä sisälsi niin Stigun kuin Pyrynkin pesun - kokoojaporukka suuntasi takaisin etelään.

Blogi_2016-15-07.jpg

SZ-25:n kunnostaminen oli Tiistaikerholle mieluisa työ. Työn mielekkyyttä lisäsi merkittävästi, että kunnostustyötä tehdessämme tiesimme, että kone pääsee asianmukaiseen paikkaan näytteille – siis Kauhavalle rakennettuun uuteen kosteudenpoistonkin omaavaan vitriiniin. Valitettavan usein, juuri Suomen ilmailumuseoiden tilanahtauden vuoksi tiistaikerholaisten kunnostamat koneet ovat joko päätyneet varastojen kätköihin tahi muualle kuin varsinaisiin ilmailumuseoihin.

Blogi_2016-15-11.jpg

Kyllä sydäntä lämmitti saada kokea Lentosotakoulun killan vakava suhtautuminen Ilmavoimien ilmailuperinnön säilyttämiseen ja esillepanoon. Siitä esimerkkeinä sekä hyvä yhteistyö Tiistaikerhon kanssa että Killan toimesta rakennettu Kauhavan lentokonepuiston uusi vitriini, joka iltavalaistuksessaan kimaltelee koneineen kuin jalokivi Kauhavan yössä.

Blogi_2016-15-13.jpg

Kuva: Timo Telen, muut kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25

SZ-18 Tuurista Tuulokseen

Perjantai 15.4.2016 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistys ry:n omistama ilmavoimien entinen Focke Wulf Stieglitz Fw 44J (SZ-18) alkeiskoulukone on ollut vuodesta 2010 näytteillä Alavudella Tuurin kyläkaupassa. SZ-18 entisöitiin Tiistaikerhossa vuosina 1999 – 2009, jonka jälkeen kone kuljetettiin Tuuriin, koska koneelle ei ollut tilaa ilmailumuseoissa.  Ihan samalla tavalla kävi myöhemmin Ilmailumuseoyhdistyksen omistamalle ja Tiistaikerhon vuosina 2000-2011 rakentamalle 1930-luvun pienkone Virin replikallelle. Viri on puolestaan näytteillä Jyväskylässä K-citymarket Seppälässä leluosaston kattoon ripustettuna.  

Tuurin Kyläkaupassa alkavan mittavan remontin vuoksi SZ-18 -konetta ei voida enää pitää näytteillä, eikä sille myöskään jatkossa löydy Tuurin Kyläkaupasta sopivaa paikkaa. Tämän seurauksena koneelle neuvoteltiin uusi sijoituspaikka. Paikaksi valikoitui Hämeenlinnan Tuuloksessa toimiva Kauppakeskus Tuulonen. Tuulonen suhtautuu myönteisesti ilmailuhistorian säilyttämiseen ja sen tunnetuksi tekemiseen. Tästä on esimerkkinä, että ilmailuhistoriallisesti arvokas ja Ilmasotakoulun Killan entisöimä DC-2 Hansin-Jukka sai hyvän säilytyspaikan kauppakeskukseen rakennetusta vitriinistä. Ilmailumuseoyhdistyksen omistamaa SZ-18 -konetta ei kuitenkaan sijoiteta Hanssin-Jukan yhteyteen, vaan se päätyy näytteille Kappakeskuksen sisätiloihin.

Blogi_2016-07-01.jpg

Maanantaina 11. huhtikuuta seitsemän tiistaikerholaisen matka suuntautui Tuuriin purkamaan SZ-18 -koneen Tuuloksen kuljetettavaksi. Kun kone oli laskettu alas Tuurin kyläkaupan katosta kauppakeskuksen ystävällisen ja avuliaan henkilökunnan toimesta, päästiin koneen purkamiseen.

Blogi_2016-07-04.jpg

Tiistaikerholaiset ahersivat koneen ympärillä kuin muurahaiset. Ihan ensimmäiseksi irrotettiin ”Stigun” moottorin potkuri. Sen jälkeen käytiin käsiksi yläsiipiin. Kun siipijänteet eli lamellit oli saatu irrotettua ja yläsiivet trukeilla tuettua, voitiin siipituet eli streevat poistaa ja laskea yläsiivet trukin varassa yksi kerrallaan alas ja asettaa siipipukeille.

Blogi_2016-07-07.jpg

Tämän jälkeen irrotettiin alasiivet, jotka sipipukeille laitettuina jäivät odottavat lastausta Tuulokseen kuljetettaviksi. Alasiipien irrotus onnistui miesvoimin.

Blogi_2016-07-08.jpg

Osa tiistaikerholaisista irrotti samanaikaisesti koneen korkeusperäsimet. Korkeusvakaaja päätettiin jättää irrottamatta uskoen, että runko mahtuu vakaajan kanssa kuorma-auton kyytiin. Päivän päätteeksi irrotettuja osia kuten lamelleja ja streevoja niputettiin ja pakattiin kuljetusta varten. Olikin jo aika vähän rentoutua huomista odotellessa.  

Blogi_2016-07-09.jpg

Hotellissa nautitun ravitsevan aamupalan jälkeen alkoi koneen lastaus Tuuloksen menevään kuljetukseen. Täysperävaunullisen kuorma-auton ”nuppiin” lastattiin SZ-18 runko. Se mahtui kuin mahtuikin sisään lavalle korkeusvakaajan kanssa. Tosin korkeusvakaajan päiden ja lavan seinien väliin ei jäänyt kuin muutama sentti, mutta se riitti. Runko sidottiin huolellisesti liinoilla lavaan, jotta se pääse kuljetuksen aikana liikkumaan.  Siipipukkeihin superlonpehmustein tuetut siivet lastattiin perävaunuun. Kun siivetkin pukkeineen oli liinoilla kiinnitetty, matka kohti Tuulosta saattoi alkaa.  Samalla myös tiistaikerholaiset lähtivät ajamaan kohti Tuulosta koneen potkuri auton sisätilaan tungettuna.  

Blogi_2016-07-10.jpg

Kuljetus saapui perille Tuulokseen jo alkuiltapäivästä ja SZ-18 siirtäminen Kauppakeskus Tuulosen sisätiloihin alkoi. Runko työnnettiin omilla pyörillään sisään kauppakeskukseen. Vähän jouduttiin kuitenkin ”venkslaamaan”, ennen kuin runko saatiin pujotettua kauppakeskuksen ovesta.  Siivet kannettiin sisään käsin.

Blogi_2016-07-17.jpg

Koneen runko ja siivet varastoitiin kauppakeskuksessa tyhjänä olevaan liiketilaan. Siellä SZ-18 saa odottaa, kunnes Tiistaikerhon työporukka ilmaantuu paikalle toukokuussa kootakseen koneen.

Blogi_2016-07-20.jpg

Ehjä Stieglitz SZ-18 tullaan ripustamaan Tuulosessa kävijöiden ihailtavaksi kauppakeskuksen käytävän kattoon. SZ-18:sta tulee siten DC-2 Hanssin-Jukan rinnalla jo toinen kauppakeskuksen ilmailuhistoriallinen vetonaula.

Kuvat: Aleksanteri Korschunoff

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-18

SZ-25 sai moottorin nokalleen

Sunnuntai 10.4.2016 - Tiistaikerholainen

Suomen Ilmailumuseon keskiviikkokerholaiset asensivat Focke-Wulf Stieglitz SZ-25:n nokalle siihen kuuluvan Siemens-Halske Sh 14A -moottorin (n:o 28223). Tosin moottori on vielä ilman potkuria.

Blogi_2016-06-01.jpg

Kuva: Matias Laitinen

Ennen kun oli päästy näin pitkälle, lähes kokonaan ulkopuolisista osista riisuttua moottoria oli pitänyt puhdistaa, varustaa ja kunnostaa. Varustamisesta on pääosin vastannut Keskiviikkokerho.

Blogi_2016-06-06.jpg

Työtä hidasti moottorista puuttuvien osien etsiminen. Kaikkia osia ei valitettavasti löydetty. Esimerkiksi kaasuttajat jäivät puuttumaan.  Tämä puute jää kuitenkin piiloon moottoripukin suojuspeltien alle, joten näkyviltä osin moottorista tulee kokonainen.

Blogi_2016-06-07-08.jpg

Puuttuvia osia löydettiin niin museoiden kätköistä kuin yksityishenkilöiltä. Kokoon saatiin imuputket, sylinterin päässä olevat venttiilien työntötankojen suojukset, pakokaasunkerääjä, kerääjästä nokan alle ulottuva pakoputki, kaksi magneettoa ja ”viime metreillä” Suomen Ilmailumuseosta löytynyt tulpanjohdotuksen suojusputkisto johtoineen.

Blogi_2016-06-09.jpg

Lisäksi saatiin potkurista puuttunut potkurinnapa. Sitä mukaa, kuin osia saatiin, ne kunnostettiin ja kiinnitettiin moottoriin.

Blogi_2016-06-10-11.jpg

Osa löytyneistä osista oli vaurioitunut ja korjattiin kuten tulpanjohdotuksen putkisto. Osa puuttuneista osista myös tehtiin. Magneetosta puuttunut kansi valmistettiin valamalla. Toisen magneeton alkuperäinen kansi upotettiin ensin silikoniin valumuotin saamiseksi. Muottiin valutettiin hartsia ja hartsin kovetuttua käsissämme oli aidonnäköinen kannen aihio. Aihio työstettiin valmiiksi, maalattiin ruskeaksi ja asennettiin magneettoon.

Blogi_2016-06-12.jpg

Kuva: Matti Stockmakare

Myös koneen keulan alle menevän pakoputken puuttunut suuosa tehtiin. Uustuotantona tehty pakokaasunkerääjä ”vanhennettiin” kuumentamalla sen pinnat kaasuliekillä.

Blogi_2016-06-13-14.jpg
Koska pakosarjan sylintereistä lähteviä pakoputkia ei kovasta etsimisestä huolimatta löytynyt ja niiden valmistaminen olisi ollut Tiistaikerhossa kovin työläs urakka, putkien tekeminen tilattiin ulkopuolisena työnä. Kun pakoputket saadaan ja asennettua sitten paikoilleen, itse moottori on saatu riittävän valmiiksi. Käyntikuntoiseksi sitä ei ole tarkoitus tehdäkään.  Moottori saa vielä potkurinsakin, kunhan puuttuva potkurin lukitsemispultti suojuskupuineen saadaan sorvattua.

Ei siis mene enää kauan, kun SZ-25:n runko matkaa Kauhavalle odottamaan syksyä, jolloin SZ-25 kootaan vitriiniin muistomerkkikoneeksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25

SZ-25:n rungon kunnostus kalkkiviivoilla

Maanantai 4.4.2016 - Tiistaikerholainen

Kauhavalle muistomerkkikoneeksi menevän ja ilmavoimien käytössä olleen Focke Wulf Fw 44J Stieglitz (SZ-25) -alkeiskoulukoneen rungon kunnostus on saatu Tiistaikerhossa lähes valmiiksi. Viimeisenä valmistuivat koneen moottoripukista puuttuneet alumiinipeltiset suojukset. Uutuuttaan kiiltelevät suojukset odottavat nyt pintaansa ”Stigun” rungon vihreää maalia. Todettakoon, että koneen siipien kunnostus valmistui jo ennen joulua ja siivet toimitettiin Tikkakoskelle odottamaan kuljetusta syksyllä Kauhavalle.

Blogi_2016-05-01.jpg

Suojuspeltien rakentaminen oli monitahoinen ja haastava urakka. Moottoripukin kummankin kyljen suojukset ovat kaksiosaiset ja toisiinsa saranoidut. Kaksiosaiset suojukset lukitaan moottoripukkiin jousitetuilla puikoilla varustetuilla lukoilla. Suojuksissa on moottoripukin sisätilan jäähdyttämistä edesauttavat aukot eli ”kidukset”.

Blogi_2016-05-02-03.jpg

Suojuspellit tehtiin kokonaan ns. skrätsinä, koska SZ-25 moottoripukin suojuspellit olivat jossain vaiheessa lähteneet omille teilleen. Malliksi saatiin Suomen Ilmavoimamuseosta siellä olevan SZ-4:n vastaavat suojuspellit. Sen verran yksilöllisiä nämä ilmavoimien käytössä olleet ”Stigut” ovat, etteivät SZ-4 suojuspellit täysin SZ-25:een sopineet. Siten emme voineet vain kopioida SZ-4:n peltejä 1:1, vaan uudet pellit oli räätälöitävä SZ-25:n yksilöllisten mittojen mukaan. Silti malliksi saamamme pellit jouduttivat työtämme.

Blogi_2016-05-04.jpg

Uudet suojuspellit tehtiin millin paksuisesta alumiinilevystä sekä muotoiltiin ja reunoiltaan vahvistettiin moottoripukin mittojen mukaan. Pukin yläsuojus oli helppo tehdä, koska se oli vain kaareva alumiinipelti.

Blogi_2016-05-05-06.jpg

Blogi_2016-05-07.jpg

Sen sijaan kylkisuojukset olivat haasteellisemmat tehdä tuuletuskiduksineen ja lukkoineen. Suojuksiin tulevat kidukset tehtiin leikkaamalla ensin peltiin pitkulainen kidusaukko. Sen jälkeen kidusaukon etureuna pakotettiin muotoillulla puupalikalla ulkonevaksi. Kidusaukon takareunan sisäpuolen kidus tehtiin leikkaamalla alumiinipellistä sopivan kokoinen aihio, joka niitattiin kiinni kidusaukon reunaan. 

Blogi_2016-05-08-09.jpg

Samalla kun suojuspeltiä tehtiin, aloitettiin suojukset moottoripukkiin kiinnittävien lukkojen tekeminen. Lukkoja tulee kaksi kumpaankin kylkisuojuksen osaan eli yhteensä kahdeksan.  Ensin alumiinipellistä taivutettiin lukon runko, jonka korvakkeisiin porattiin reiät. Korvakkeiden rekien läpi liukuvat lukkopuikot tehtiin metallitangosta. Puikkoihin kiinnitettiin pieni vipu puikon liikuttamiseksi.

Blogi_2016-05-10-11.jpg

Koska kaupasta ei löydetty lukkopuikkojen ympärille sopivia jousia, ne piti valmistaa. Jouset tehtiin kiertämällä 1 mm paksuista pianolankaa metallitangon ympärille lankaa samalla vedättäen. Näin jouseen saatiin sopiva kireys ja kierretiheys. Kun jouset oli tehty, oltiin puikkolukot valmiit kiinnittämään lopullisesti moottoripukin suojuksiin.  

Blogi_2016-05-14.jpg

Kidusaukkojen ja puikkolukkojen valmistuttua yhdistettiin moottoripukin kummankin kyljen kaksiosaiset suojuspellit pianosaranalla toisiinsa. Moottoripukin kylkisuojukset yhdistettiin vielä avattavalla sokkasaranalla moottoripukin yläpuolisen suojuspellin reunaan.  Viimeisenä työnä säädettiin lukkopuikot toimimaan moitteettomasti.

Blogi_2016-05-15.jpg

Moottoripukin suojuspeltien rakentamisen rinnalla on Suomen Ilmailumuseon Keskiviikkokerho kunnostanut SZ-25:n nokalle asennettavaa Siemens-Halske-moottoria. Kun moottorin kunnostustyö saadaan valmiiksi, se kiinnitetään koneen nokkaan, jonka jälkeen SZ-25:n runko on valmis lähtemään kohti Kauhavaa.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25

SZ-25:n siivet palasivat Tikkakoskelle

Sunnuntai 29.11.2015 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon kunnostamat Focke Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-25) -koneen siivet palautettiin 24. marraskuuta varastoitavaksi puolustusvoimien Kennäälään luolaan Tikkakoskelle.  Kuten elokuussa, jolloin siivet tuotiin Tikkakoskelta Vantaalle, niin nytkin kuljetuksesta vastasi puolustusvoimat.

Blogi_2015-30-2-3.jpg

Niinpä armeijan kuorma-auton saavuttua SZ-25:n korjatut siivet siirrettiin ensin museon pihalle, josta ne nostettiin yksitellen kuorma-auton umpilavalla olevaan kuljetuspukkiin. Kun kuljetuspukki siipineen oli sidottu kiinni liinoilla, matka Tikkakoskelle saattoi alkaa.

Blogi_2015-30-4-5.jpg

Ennen siipien palauttamista ”Stigu” kuitenkin koekoottiin lukuun ottamatta Siemens Halske -moottorin asentamista koneen nokalle. SZ-25:n koekokoamisella haluttiin varmistaa, että kaikki koneen kokoamiseen liittyvät osat ja tarpeet olivat olemassa koneen kokoamiseksi syksyllä 2016 muistomerkkikoneeksi Kauhavalle rakennettavaan vitriiniin. Koekokoaminen osoittautui tarpeelliseksi, sillä kaikilta osin se ei sujunut yhtä letkeästi kuin ”Strömsössä”. Nyt kaikki on kuitenkin kunnossa ensi syksyä varten.

Blogi_2015-30-7.jpg

Koekoottu SZ-25 ilman moottoria.

Blogi_2015-30-6.jpg

Tiistaikerholaisia koekootun SZ-25:n edessä

Oli tosin vähän sääli, että koekoottu ja varsin edustavan näköinen SZ-25 piti purkaa saman tien, kun viimeiset tarkistusluukut ja ohjainvaijerit oli saatu paikalleen. Mutta ei auta. Puolustusvoimien kuorma-auto oli melkein jo matkalla hakemaan kunnostettuja siipiä Tikkakoskelle.

Blogi_2015-30-8.jpg

Kun SZ-25 -koneen rungon vielä jäljellä olevat työt on saatu tehdyksi, myös runko palautuu Tikkakoskelle. On kuitenkin vähän epävarmaa, saadaanko runko palautettua Tikkakoskelle ennen joulua, koska koneen moottoripukista puuttuneiden suojuspeltien rakentaminen vie vielä oman aikansa.

Blogi_2015-30-9.jpg

Suomen Ilmailumuseon omistaman, mutta osiltaan puutteellisen Siemens Halske -moottorin varustaminen SZ-25:n keulalle kestänee vielä parin kuukauden verran. Saattaa siis olla, ettei moottoria saada valmiiksi siihen mennessä, kun runko kuljetetaan Tikkakoskelle.

Onneksi moottoriin on löytynyt monta siitä puuttunutta osaa. Suomen Ilmailumuseon Keskiviikkokerho on jo asentanut moottoriin mm. imuputket ja sylinterien päässä olevien venttiilien keinuvipujen suojushatut sekä puhdistanut moottorin ulkopinnoiltaan. Keskiviikkoiltaisin kokoontuva Keskiviikkokerho koostuu työelämässä olevista ilmailun ammattilaisista ja harrastajista.

Blogi_2015-30-10-11.jpg

Myös kaksi löytynyttä magneettoa odottaa paikalleen asentamista. Moottoria varten saatu ja uustuotantona tehty pakokaasunkerääjä ”vanhennettiin” polttamalla sen pinnat tummaksi kaasuliekillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25

SZ-25:n moottoriongelma

Torstai 5.11.2015 - Tiistaikerholainen

Focke Wulf Fw 44 Stieglitzeissä käytettiin 160-hevosvoimaista ja seitsemänsylinteristä Siemens-Halske Sh 14 -moottoria. Tikkakoskelta Puolustusvoimien Kennäälän luolasta Tiistaikerhoon kunnostettavaksi tuotu SZ-25 oli kuitenkin ilman moottoria. Asiakirjojen mukaan ilmavoimien museoitavaksi vuonna 1960 varastoiman SZ-25-koneen moottori (sarjanumerolla 28443) oli myyty vuonna 1961 yksityishenkilölle eikä koneeseen asennettu enää korvaavaa moottoria. SZ-25 on siten ollut ilman moottoria vuodesta 1961.

Blogi_2015-28-1.jpg

Blogi_2015-28-4.jpg

Kauhavalla Ilmasotakoulun Killan perinnehuoneessa on ollut esillä Suomen Ilmailumuseosta lainassa oleva Siemens-Halske-moottori. Tämä moottori luvattiin SZ-25-koneeseen asennettavaksi. Hyvä, sillä Siemens-Halske-moottorit ovat Suomessa jo kovasti vähissä. Puolustusvoimien kuljetuksella moottori kuin myös siihen sopiva potkuri saapuivatkin lokakuun alussa Kauhavalta Suomen Ilmailumuseoon tiistaikerholaisten SZ-25 nokalle asentamista varten.

Blogi_2015-28-2.jpg

Blogi_2015-28-3.jpg

Kun museon pihalla moottoria purettiin kuormasta, huomattiin heti, että eihän se ollutkaan kokonainen moottori. Moottorista oli jäljellä vain runko sylintereineen. Lähes kaikki muu, kuten suurin osa imuputkista, pakoputket, pakokaasun kerääjä, tulpat, johdot, johtojen suojakotelot, magneetot, kaasuttajat ja sylintereiden päässä olevien keinuvipujen suojuskopat olivat kadonneet ties minne. Käsissämme oli siten ”kannibalisoitu” Siemens-Halske -moottorin torso.

Blogi_2015-28-5.jpg

Tältä näyttää kokonainen Sh 14 - kuva Suomen Ilmailumuseosta.

Kun tilanne selvisi, kysyttiin Suomen Ilmailumuseosta, josko museon näyttelyssä täydellisessä varustuksessa olevan Siemens-Halske -moottorin saisi asentaa SZ-25-koneen nokalle. Vastaus oli kielteinen, sillä museo halusi pitää kokoelmissaan yhden niin Stiegliztseissä kuin Viimoissa käytössä olleen kuuluisan moottorin. Siispä oli ryhdyttävä etsimään Kauhavalta tulleesta moottorista puuttuvia osia, sillä sellaisenaan tuota moottorin torsoa ei kannata SZ-25:een asentaa.

Blogi_2015-28-6.jpg

Jotain on jo löytynytkin. Tandefeltilta saatiin pakokaasunkerääjä, imuputket ja venttiilien nostovarsien suojukset. Toivottavasti jostain löytyisi osia lisää, jotta voisimme asentaa koneen nokalle jokseenkin Siemens-Halske moottoria muistuttavan kapineen. Jos tämän blogin lukijoilla on vinkkejä edellä mainituista puuttuvista osista, niin kirjoittakaa sitä blogin kommenttiosaan tai Ilmailumuseoyhdistyksen sähköpostisoitteeseen info@imy.fi.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25

SZ-25 sai siivet

Perjantai 30.10.2015 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa kunnostettavana oleva Focke-Wulf  Fw 44 J Stieglitz (SZ-25) on saatu jo vaiheeseen, jossa siipien kiinnittäminen runkoon voitiin toteuttaa. Kone koekootaan Tiistaikerhossa sen varmistamiseksi, että kaikki on kaikin puolin kunnossa koneen asentamiseksi syksyllä 2016 muistomerkkikoneeksi Kauhavalle valmistuvaan vitriiniin.

Ennen kuin on päästy siipien kiinnittämiseen runkoon, takana on lukuisten siiven verhoilussa olleiden pistoreikien ja muutaman vähän isommankin vaurion korjaus. Samoin on kunnostettu siipien ruostuneet tai maaliltaan hilseilleet metallikorvakkeet ja maalattu ne Stigun siipien oranssilla. Maalina käytettiin sävytettyä Miranol-lakkaa.

Blogi_2015-027-1.jpg

Käytössäämme ei ollut varsinaista siipien asentamisen ohjekirjaa, mutta rutinoituneina museokoneiden kanssa ”pelanneina” siipien asennuksessa ei ilmennyt ratkaisemattomia ongelmia. Asennus aloitettiin kiinnittämällä ensin oikea alasiipi. Se kiinnitettiin koneen rungossa oleviin korvakkeisiin kannattelemalla siipeä miesvoimin. Jouduttiin kuitenkin tekemään jonkin verran töitä, ennen kuin siiven ja rungon toisiinsa liittävien kiinnityskorvakkeiden pultinreiät saatiin tismalleen samaan linjaan ja kiinnityspultit solahtamaan liitosten läpi. Siiven kärjen alle laitettiin tukipukki kannattamaan vielä ilman siipitukia ja -jänteitä olevaa siipeä. Viimeiseksi kiinnitettiin siiven yläpinnan korvakkeisiin siipituet eli streevat odottamaan ala- ja yläsiiven yhdistämistä toisiinsa.

Blogi_2015-027-2-3.jpg

Kun oikea alasiipi oli paikoillaan, oli yläsiiven asentamisen vuoro. Yläsiipien kiinnittämiseksi oli rungon etuosan kummallekin puolelle kiinnitetty yläsiipien siipituet.  Stieglitzin yläsiivet sijaitsevat niin korkealla, että niiden asentaminen pelkästään miesvoimin tikkaita hyväksi käyttäen olisi ollut kovin vaivalloista. Niinpä avuksi otettiin pinooja, jonka piikkien varassa siipi nostettiin asennuskorkeuteensa. Pinoojan piikkeihin oli kiinnitetty viisto pehmuste tarjoamaan siipeä oikeassa kaltevuuskulmassa rungon siipitukiin kiinnitettäväksi. Onneksi pinoojan nostovara riitti juuri ja juuri tarvittavaan nostokorkeuteen.

Blogi_2015-027-4.jpg

Yläsiiven kiinnittäminen rungon siipitukiin tuotti aluksi vaikeuksia. Etummaisen siipituen päässä oleva haarukka tuli saada sopimaan siiven sisään etusalon ympärille täsmälleen oikeaan kohtaan, jotta siipituessa ja siipisalossa olevat kiinnityspultin reiät saadaan samaan linjaan. Kiinnityspulttia ei meinattu millään saada solahtamaan liitoksen pultinreikään. Asennusta helpottamaan sorvattiin päästä suippo kiinnityspultin paksuinen metallitanko. Tällä tangolla siipisalon ja siipituen korvakkeiden reiät saatiin pakotettua samaan linjaan ja kiinnityspultti työnnetyksi liitoksen läpi. Sitten vaan mutteri pultin päähän ja kiinnitys oli tehty. Takimmaisen siipituen kiinnittäminen siivessä olevaan korvakkeeseen sujui sen sijaan ongelmitta.

Blogi_2015-027-5-6.jpg

Kun siipi oli saatu tyvipäästään kiinni rungon siipitukiin, voitiin ala- ja yläsiipi yhdistää toisiinsa alasiivessä jo valmiiksi kiinni olevilla siipituilla. Taas oli hankaluutena saada kiinnityspultteja siipitukien ja siivessä olevien kiinnityskorvakkeiden muodostaman liitoksen läpi. Asia ratkaistiin nyt viistoamaan vähän kiinnityspulttien kierteen tyvessä olevia pultin ”olkapäitä”. Kun olkapäistään vähän viistottuja pultteja naputeltiin kumivasaralla liitosreikään, pultit ”hakivat tiensä” liitosreiän läpi ja voitiin lukita mutterilla.

Blogi_2015-027-7.jpg

Vastaavalla tavalla asennettiin paikoilleen koneen vasemmanpuolen ala- ja yläsiipi.

Blogi_2015-027-8-9.jpg

Näin Stigu SZ-25:n oli saanut siipensä 55 vuoden odotuksen jälkeen.

Blogi_2015-027-11.jpg

Edessä on nyt siipijänteiden, siiven kiinnitys- ja tarkistusaukkojen luukkujen asennus. Lamellien asennuksen jälkeen siivet saadaan kantamaan itsensä ja alasiipiä kannattavat tukipukit tulevat tarpeettomiksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25

SZ-25:n takaohjaamon mittaristo Hallinportista

Maanantai 5.10.2015 - Tiistaikerholainen

Hallinportti Ilmailumuseoon on kokonaisten lentokoneiden lisäksi koottu runsaasti eri vuosikymmeninä Ilmavoimissa käytössä olleiden lentokoneiden laitteistoa, mittareita ja tietysti myös historiaa. Niinpä sieltä löytyi Stieglitz-koneen takaohjaamon kokonainen mittaristo. Onkin erittäin hienoa, että museo päätti antaa näyttelyssään olevan mittataulun SZ-25-koneeseen asennettavaksi. Siitä kiitos ja kumarrus Hallinportin suuntaan!

Blogi_2015-25-01.jpg

Pistäydyttiinkin siis Hallinportissa hakemassa tuo Stieglitzin takaohjaamon mittaritaulu. Taulu on kahta mittaria vaille täydellinen.

Blogi_2015-25-02.jpg

Etsittiin samalla museon kaapeista mittaritaulusta vielä puuttuvia. Toinen puuttuva mittari, eli korkeusmittari, löytyikin mukaamme otettavaksi. Itse asiassa saimme mukaamme kaksi korkeusmittaria, joista toinen päätyy SZ-25:n etuohjaamoon.

Blogi_2015-25-03.jpg

Sen sijaan venäläismallista kompassia niin taka- kuin etuohjaamokin jäävät vielä kaipaamaan. Takaohjaamon saamme kuitenkin nyt mittareiltaan lähes täysin varustetuksi.

Blogi_2015-25-04.jpg

Etuohjaamoon olemme asentaneet ne mittarit, joita on Keski-Suomen ja Suomen Ilmailumuseon varastoista löytynyt. Etuohjaamon mittaristo täydentyi nyt Hallinportista saadulla korkeusmittarilla. Kaksi mittaria jää silti ohjaamosta puuttuman eli öljynpainemittari ja venäläismallinen kompassi. Mistähän nekin vielä asennettavaksi löydettäisiin?

Blogi_2015-25-05-06.jpg

Etsimme Halliportti Ilmailumuseosta myös SZ-25-koneesta puuttuvaa yhtä siipijännettä eli lamellia. Museon pihalla olevassa kontissa onkin suuri määrä eri konetyyppien lamelleja varastoituina. Valitettavasti vaan niiden joukosta ei löytynyt Stigulle tyyppistä lamellia, jossa lamellin toisessa päässä on rengasmainen kiinnike. Otimme kuitenkin mukaamme yhden ylipitkän ”normaalin” lamellin SZ-25:een sopivaksi lamelliksi muokattavaksi. Työ on jo meneillään. Ylipitkä lamelli on jo lyhennetty määrämittaan ja hitsattu ehjäksi.

Blogi_2015-25-07.jpg

Koska siipien verhoilussa olleet reiät on jo pääosin saatu paikatuksi, pääsemme lähiaikoina asentamaan siipiä koneen runkoon. Eikä siinä menekään kauan, kun runko on saanut siipensä ja kone näyttää jo lentokoneelta 55 vuoden odotuksen jälkeen. SZ-25-koneen kunnostustöitä on toki vielä kesken, kuten kadonneiden moottoripukin yläpuolisten alumiinipeltisten suojusten valmistus ja rungon kangasverhoillun ja öljyyntyneen alapinnan puhdistus sekä muutaman alapinnan verhoilussa olevan reiän paikkaus ja paikkojen maalaus.

Blogi_2015-25-08.jpg

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Tiistaikerho asentaa SZ-25:n nokalle Stiguissa käytössä olleen Siemens-Halske Sh 14A -moottorin. Myös puuttuva potkuri moottoriin kiinnitettäväksi on tiedossa. Moottori ja potkuri oli ajateltu asennettavaksi vasta Kauhavalla Stigua vitriiniin koottaessa. Näin siksi, että SZ-25:een tuleva moottori ja potkuri ovat Kauhavalla varastoituina. Nyt moottori ja potkuri kuitenkin tuodaan Vantaalle. Näin SZ-25 saadaan moottorinkin asennuksen osalta Tiistaikerhossa valmiiksi odottamaan vitriiniin pääsyään syksyllä 2016.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, museolentokone, entisöinti, konservointi, Focke-Wulf Fw 44

SZ-25:n siivet kunnostuksen kohteina

Maanantai 28.9.2015 - Tiistaikerholainen

SZ-25 -koneen siipien, korkeusvakaajan ja -peräsinten kunnostuksessa on jo ehditty yli ”puolivälin krouvin”. Kunnostaminen ei ole ollut kovinkaan työlästä, sillä sen verran hyväkuntoiseksi Tikkakoskelta Kennäälän luolasta tuodut siivet, korkeusvakain ja -peräsimet osoittautuivat. Toki kymmenien vuosien varastoinnin seurauksena pinnat ovat likaantuneet ja pölyiset, mutta varsinaisia vaurioita - verhoilussa olevia reikiä lukuun ottamatta - niissä ei onneksi ole.

Vasemman yläsiiven siivekkeen kangasverhoilussa on 15 cm pitkä repeämä. Pienempiä reikiä löytyi 16, joista useimmat ovat pieniä pistoreikiä.  Jotkut siiven tarkistusluukuista ovat pahoin korroosion valtaamat ja siiven päädyssä olevista metallisista kiinnikkeistä oli maali hilseillyt pois.

Blogi_2015-24-01.jpg

Siivet, korkeusvakain ja -peräsimet puhdistettiin ensin laimealla pesuaineliuoksella ja huuhdeltiin huolella.

Blogi_2015-24-02-3.jpg

Tämän jälkeen päästiin varsinaisiin korjaustoimiin. Siivekkeen verhoilussa ollut repeämä korjattiin liimaamalla ensin repeämän alle ohut vaneriviilu, jota pitkin repeämän reunoja venytettiin lähemmäksi toisiaan. Liimattava vaneriviilu pingotettiin kangasrepeämän alle vanerin läpi vedetyllä narulenkillä. Narulenkki sidottiin ja kiristettiin siiven päälle laitettujen puupalikoiden varaan.

Blogi_2015-24-04.jpg

Liiman kuivuttua naru irrotettiin ja vaurion päälle liimattiin kiristyslakalla verhoilukankaasta leikattu kangaspaikka.

Blogi_2015-24-05-6.jpg

Pienemmät reiät korjattiin hiomalla verhoilukangasta puhtaaksi reiän alueelta ja liimaamalla kiristyslakalla vaurion päälle hammaslaitainen kangaspaikka. Paikkojen kuivuttua niiden pinta ja reunat hiottiin sileäksi ja lakkaus uusittiin. Parin lakkaus- ja hiontakerran jälkeen paikat olivat valmiit maalattavaksi perinteisellä koulukoneissa käytetyllä oranssimaalilla.

Blogi_2015-24-07.jpg

Oikeaa maalisävyä on ”etsitty” ja parhaaksi on osoittautunut sävy RAL 2010. Maalaus tehdään Miranol -maalilla. Maalia vielä sävytetään manuaalisesti hivenen keltaisen suutaan. Näin saadaan siipien vanhaa oranssipintaa täysin vastaava maalisävy.

Blogi_2015-24-08-9.jpg

Korroosion vaivaamat tai muutoin maaliltaan hilseilleet tarkistusluukut ja metalliset kiinnikkeet puhdistettiin ja maalattiin harmaalla pohjamaalilla. Nekin odottavat nyt päälleen oranssiväriä.

Blogi_2015-24-11-12.jpg

Rinnan siipien reikien korjaamisen kunnostettiin ruostuneet siipijänteet eli lamellit. Lamelleista poistettiin ruoste ja ne maalattiin alkuperäisen tapaan hopean väriseksi. Yksi lamelleista puuttuu ja on toiveissa, että sellainen löytyy Hallinportti Ilmailumuseossa olevasta kontista, johon on varastoitu suuri määrä erilaisia lamelleja.

Blogi_2015-24-13-14.jpg

Päätettiin vielä puhdistaa ja maalata ruosteinen kannuspyörän haarukka. Se on ollut vihreäksi maalattu. Puhdistuksen helpottamiseksi haarukasta irrotettiin pyörä. Haarukka hiottiin puhtaalle metallille ja maalattiin harmaalla pohjamaalilla.  Lopullinen maalaus tehdään koneen rungon mukaisella vihreällä maalilla.

Kuvat: Lassi Karivalo, Jukka Köresaar ja Raimo Heikkinen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, museolentokone, entisöinti, konservointi, Focke-Wulf Fw 44

Focke Wulf Fw 44 J Stieglitz SZ-25 -koneen museoinnista ja muustakin

Tiistai 22.9.2015 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa kunnostuksen kohteena olevan SZ-25 -koneen poistoon Ilmavoimien kalustosta liittyy mielenkiintoisia asioita. Alkuperäisen dokumentin mukaan Ilmavoimien käytöstä poistettu Focke Wulf Fw 44 J Stieglitz SZ-25 päätettiin päivämäärällä 7.11.1960 luovuttaa sotamuseolle museoitavaksi. Koneella oli lennetty Ilmavoimissa kaikkiaan 3339,45 tuntia!

Blogi_2015-23_SZ-25__Vasemmalla_Erkki_Heinila_Keski-Suomen_Ilmailumuseo.jpg

Ainoa säilynyt käytönaikainen kuva SZ-25:stä. Vasemmalla Erkki Heinilä. Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo.

Komentajan päätöksessä todetaan: ”Ilmavoimien komentaja on suostunut, että käytöstä poistettu SZ-25 koulukone luovutetaan maksuttomasti sotamuseolle. Koneen varastoi toistaiseksi Ilmavoimien Varikko kaikkine varusteineen Tampereelle, kunnes museon taholta ilmoitetaan sen sijoituspaikka”.

Blogi_2015-23_Paatos_SZ-25_koneen_museoinnista__7.11.1960.jpg

Ilmavoimien komentajan päätöksen tarkoitus oli säilyttää ja museoida SZ-25 esimerkkinä Ilmavoimissa vuosina 1940-1960 käytetyistä 35:stä Focke Wulf Fw 44 J Stieglitz -koulukoneista. Tässä mielessä toimittiin perin mallikkaasti, mutta siihen tämä mallikkuus taisikin päättyä.

Ensinnä on todettava, että peräti 55 vuotta ehti kulua ennen kuin SZ-25-koneelle on tiedossa asiallinen sijoituspaikka. Konetta kunnostetaan nyt Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa muistomerkkikoneeksi Kauhavalle suunnitteilla olevaan vitriiniin. Jos kaikki menee suunnitellusti, ”Stigu” saadaan korjattua syksyn kuluessa ja toimitettua takaisin Tikkakoskelle odottamaan päätymistään syksyllä 2016 valmistuvaan vitriiniin.

Toiseksi huomio kiinnittyy päätöksen kohtaan, jossa todetaan, että ”koneen varastoi toistaiseksi Ilmavoimien Varikko kaikkine varusteineen Tampereelle”. Siis varastoidaan ”kaikkine varusteineen”. Tämä päätös on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, minkälaisessa kunnossa kone saapui Tiistaikerhoon korjattavaksi Tikkakosken Kennäälän luolasta. Kone oli ilman moottoria, potkuria ja moottoripukin yläpuolisia suojuksia. Koneen ohjaamot olivat valtaosin ilman laitteita ja kokonaan ilman mittareita ja takaohjaamon mittaritaulukin puuttui.

Konetta on siis pitkän varastoinnin aikana ”kannibalisoitu” vastoin Ilmavoimien komentajan päätöstä. Toki on sekin mahdollisuus, että Sotamuseosta, jolle kone maksuttomasti luovutettiin, löytyy päätös SZ-25-koneen käyttämisestä muiden Stigujen varaosiksi. Oli miten oli, on erittäin todennäköistä, että SZ-25:n mittarit, mittaritaulut ja muut ohjaamon romppeet löytyisivät jonkun toisen ja mahdollisesti kunnostetun Stigun varustuksesta.

Kun tilanne on se mikä on, niin sekä Keski-Suomen Ilmailumuseosta, Suomen Ilmailumuseosta ja Hallinportti Ilmailumuseosta on etsitty SZ-25:stä puuttuvaa tarpeistoa, jotta kone voidaann varustaa pääosin täydelliseksi Kauhavan vitriiniä varten. Kokolailla paljon puuttuvista osista on löytynytkin. Niistä viimeisenä takaohjaamon mittaritaulu mittareineen, mistä kiitos Hallinportti Ilmailumuseolle! Moottori potkureineen on myös konetta varten tiedossa. Osa puuttuvista osista joudutaan kuitenkin tekemään, kuten moottoripukin yläpuoliset alumiinipeltiset suojukset. Olemme Tiistaikerhossa toivorikkaita, että marraskuussa saamme SZ-25 -koneen valtaosin asianmukaiseen kuntoon varustetuksi. Lentokelpoista koneesta ei kuitenkaan tehdä.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, museolentokone, entisöinti, konservointi, Focke-Wulf Fw 44

Stieglitz SZ-25:n rungon korjaus valmis - mitä sitten?

Tiistai 8.9.2015 - Tiistaikerholainen

Focke Wulf Stieglitz Fw 44 J (SZ-25) rungon korjaus on valmistunut. Viimeisimpänä korjaustyönä oli vasemman pyörän korroosion syömän vanteen kunnostus. Korroosioitunut alumiinipinta hiottiin puhtaaksi ja maalattiin ”Stigun-vihreällä” lakkamaalilla. Lopuksi vanteen pintaan maalattiin siinä alun perin olleet merkinnät. Työn alla on vielä moottoripukista puuttuvien yläpuolisten suojuspeltien tekeminen.

 Blogi_2015-21-1-2.jpg

Rungon korjaustyön rinnalla aloitettiin mittareista ja muusta laitteistosta riisuttujen SZ-25:n ohjaamojen varustaminen. On valitettavaa, että museoitavaksi varastoidusta koneesta oli ”kannibalisoitu” kaikki mittarit ja lähes kaikki ohjaamojen laitteet. Tämä on tapahtunut vastoin koneesta 7.11.1960 tehtyä museointipäätöstä. Ilmavoimien komentajan päätöksen mukaan ”koneen varastoi toistaiseksi Ilmavoimien Varikko kaikkine varusteineen Tampereelle, kunnes sotamuseon taholta ilmoitetaan sen sijoituspaikka”.

Blogi_2015-21-3.jpg

Joitain mittareita ja muita ohjaamojen laitteita koneeseen asennettavaksi on löytynyt sekä Keski-Suomen että Suomen Ilmailumuseosta, mutta täydelliseksi ohjaamoja ei varustukseltaan nyt saada.

Blogi_2015-21-4.jpg

Rungon korjauksen jälkeen oli alun perin tarkoitus tuoda koneen siivet Tikkakoskelta puolustusvoimien Kennäälän luolasta Tiistaikerhoon korjattavaksi. Paluukuljetuksena olisi koneen korjattu runko toimitettu Tikkakoskelle, jonne myös siivet olisi myöhemmin kunnostettuina tuotu. Kennäälän luolassa tehty siipien kunnon lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että siivet ovatkin hyväkuntoiset eivätkä juuri edellytä korjaustoimenpiteitä. Tarvetta siipien tuomiseen Vantaalle kunnostettavaksi ei siten olisi.

Blogi_2015-21-5.jpg

Tässä uudessa tilanteessa Keski-Suomen Ilmailumuseo ehdotti, että siivet kuitenkin tuotaisiin Vantaalle ja että Tiistaikerho esikokoaisi koneen, jonka jälkeen kone palautettaisiin Kennälän luolaan odottamaan Kauhavalle kuljetusta. Esikokoaminen varmistaisi sen, ettei tulisi eteen yllätyksiä, kun konetta toivottavasti vuoden päästä kootaan Kauhavalla vitriiniin esille pantavaksi. Ajatus olisi myös kiinnittää Tiistaikerhossa koneen nokalle moottori, jollainen on Kauhavalla jo olemassa konetta varten. Moottori vaan pitäisi ensin tuoda Kauhavalta Vantaalle.

Blogi_2015-21-6.jpg

Siispä tuumasta toimeen! Niinpä SZ-25:n siivet saapuivat puolustusvoimien kuljetuksella tiistaina 1.9.2015 Kennäälän luolasta Suomen Ilmailumuseoon. Siivet siirrettiin museon entisöintitilaan, jossa niitä odottaa ensin pintojen puhdistus ja muutaman verhoiluvaurion korjaus ennen kuin niitä päästään kiinnittämään koneen runkoon. Siipien mukana tulivat myös siipijänteet eli lamellit, jotka pitää puhdistaa ruosteesta ja maalata. Yksi lamelleista puuttui. Toivottavasti sellainen löytyy esimerkiksi Hallinportti Ilmailumuseosta, jossa erilaisia lamelleja on runsain määrin varastoituna. Moottorin kuljetusta Kauhavalta Vantaalle järjestellään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, museolentokone, entisöinti, konservointi, Focke-Wulf Fw 44

Stieglitzin rungon laajan verhoiluvaurion korjaus valmis

Perjantai 28.8.2015 - Tiistaikerholainen

Heinäkuussa mainitsin blogissani, että Focke Wulff  Fw 44 J Stieglitzin (SZ-25) rungon laajan verhoiluvaurion korjausta jatketaan elokuussa Tiistaikerhon syyskauden alettua. Korjaustyöt jatkuivat kuitenkin läpi kesän ja ahkeroinnin seurauksena Stigun verhoiluvaurion korjaus on saatu valmiiksi. Uudelleen verhoiltu koneen kylki on myös maalattu suomalaisten ”Stigujen” mukaiseen vihreään runkoväriin.   

Ennen kuin niin pitkälle oli päästy, paljon oli ehtinyt tapahtua. Vaurioalueen kattava uusi verhoilukangas liimattiin kolmesta reunastaan kiinni koneen runkoputkiin. Pyrstön puoleisesta päästään kangas liimattiin rungon alkuperäisen verhoilun päälle noin viiden sentin leveydeltä.

Blogi_2015-20-1-2.jpg

Saumakohta peitettiin peitenauhalla, joka kiinnitettiin kiristyslakalla. Uutta kangasta paikalleen liimattaessa sitä venytettiin, jotta kangas olisi jo alustavasti kiristynyt ennen kiristyslakkausvaihetta. Tämän jälkeen voitiinkin ryhtyä kankaan varsinaiseen kiristyslakkaukseen.

Blogi_2015-20-3-4.jpg

Kiristyslakkaus aloitettiin laimennetulla lakalla, jossa oli 25% nitrosellulakkaa ja 75% tinneriä. Lakka sävytettiin alkuperäisen lakkaustavan mukaisesti rautaoksidipunaisella. Punavärinen lakka imeytyi hyvin kankaaseen antaen sille alkuperäisen verhoilun tapaan punaisen sävyn. Lakan ja ohenteen suhdetta muutettiin lakkauksen edistyessä niin, että neljännellä lakkauskerralla käytettiin jo laimentamatonta lakkaa.

Blogi_2015-20-5.jpg

Parin laimentamattoman lakkauskerran jälkeen kangas oli jo kiristynyt rumpukalvomaiseksi. Tämän jälkeen voitiin liimata paikoilleen kankaan alareunaan siiven kiinnityskorvakkeiden kohdalle tulevat vaneriset vahvikkeet. Vahvikkeiden päälle liimattiin suojaava verhoilukangas.

Blogi_2015-20-6-7.jpg

Ennen kiristyneen verhoilukankaan maalaamista ”Stigun vihreällä”, kankaan pintaan vedettiin Unica -kalustelakka. Tämän lakan tarkoitus on estää vihreän lakan tunkeutuminen kankaan läpi ja säilyttää kankaan sisäpinta punaiseksi värjäytyneenä.

Blogi_2015-20-8.jpg

SZ-25:n haalistuneen runkovihreän sävyisen maalin ”löytäminen” ei ollut ihan helppo tehtävä. Hyvään lopputuloksen lopulta päästiin yhdistämällä sopivassa suhteessa kahta Tikkurila Oy:n sävytettyä Miranol-geelimaalia. Niistä toiseen sekoitettiin Tikkurilan Symphony värikartan mukainen vihreä N449 ja toiseen Teknos Oy:n värikartan mukainen vihreä NCS S7010-G90Y. Maalit sekoitettiin keskenään sopivassa suhteessa lakkabensiiniä apuna käyttäen.

Blogi_2015-20-9-10.jpg

Näin Stigun vasemman kyljen laaja verhoiluvaurion korjaus on saatu valmiiksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, museolentokone, entisöinti, konservointi, Focke-Wulf Fw 44

Stieglitz SZ-25:n rungon korjaus edennyt ripeästi

Perjantai 10.7.2015 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon kesätauosta huolimatta Focke-Wulf  Fw 44 Stieglitz (SZ-25) rungon korjaus on edennyt ripeästi, koska muutama tiistaikerholainen on jatkanut töitä kesätauosta huolimatta. Korjattu on mm. rungon verhoilua, kannuspyörän mekanismia sekä puhdistettu koneen rakenteita. Työ on jo niin pitkällä, että Tiistaikerhon kesätauon jälkeen onkin aika tuoda Tikkakoskelta Stieglitzin siivet korjattavaksi.

Blogi_2015-18-1.jpg

Rungon kangasverhoilussa olleet kymmenkunta pientä reikää on jo paikattu. Paikkakankaana käytettiin sekä koneen vaurioituneesta vasemmasta kyljestä poistettua vanhaa että myös uutta verhoilukangasta. Reiät paikattiin siten, että reiän kohdalle kankaan sisäpuolelle liimattiin tueksi 0,2 mm paksuinen vaneriviilulappu. Viilun pintaa vasten venytettiin reiän risaiset reunat.

Blogi_2015-18-2-3.jpg

Pohdittiin joidenkin reikien osalta, tarvitseeko vaurion päälle enää lainkaan liimata korjauspaikka, koska vauriokohta oli saatu em. toimin jo hyvin siistiksi. Päätettiin kuitenkin ”laputtaa” kaikki vauriokohdat. Sopivankokoiset paikkalaput leikattiin hammaslaitasaksilla ja liimattiin kiristyslakalla. Paikkalaput pitää vielä maalata ”Stigun vihreällä”. Sitä varten tulee sekoittaa nitroselluloosapohjainen ”Stigun vihreä” maalisävy.

Blogi_2015-18-4.jpg

Rungon vasemman kyljen laaja verhoiluvaurio päätettiin korjata niin, että uusitaan koko vasemman kyljen verhoilu takaohjaamon etureunan ja etuohjaamon etupuolella olevan huoltoluukun väliseltä matkalta. Niinpä koko alueelta poistettiin vanha ja vaurioitunut verhous jättämällä kuitenkin aukon reunoihin muutama sentti vanhaa kangasta. Uusi verhoilukangas kiinnitetään reunoistaan vanhan verhoilukankaan reunoihin ja korjausaluetta rajaaviin koneen putkirakenteisiin. Vanhan verhoilukankaan reunat hiottiin karheaksi liimaamisen mahdollistamiseksi.

Blogi_2015-18-5-6.jpg

Uuden verhoilukankaan leikkaamiseksi tehtiin pahvista verhoiltavan aukon muotoinen malli. Pahvimallia hyväksi käyttäen leikattiin tarvittava verhoilukankaan pala.

Blogi_2015-18-7-8.jpg

Aukon uudelleen verhoilu aloitettiin liimaamalla uusi verhoilukangas yläreunastaan vasemman kyljen yläreunassa kulkevaan runkoputkeen. Vauriokohdan verhoilua jatketaan elokuussa.

Blogi_2015-18-8-9.jpg

Stigun kannuspyörän sandumikumi oli katkennut ja siten pyörän jousitus toimintakunnoton. Poistettiin katkennut sandum ja pudistettiin kannuspyörän mekanismi. Katkennut sandum korvattiin toistaiseksi vaijerilla niin, että kannuspyörän pysyy ”ulkona” eikä painaudu kiinni pyrstön alapintaan. Kannuspyörä on nyt joustamaton. Koska kone tulee muistomerkiksi Kauhavalle, joustamattomuudesta ei ole haittaa. Jos jostain löytyisi Stigun kannuspyörään sopiva sandumi, niin harkittaisiin sen asentamista.

Blogi_2015-18-10.jpg

Stieglitz SZ-25 -koneen kannuspyöräksi oli jossain vaiheessa laitettu moderni muovivanteinen kovakumipyörä. Syy selvisi, kun koneen alkuperäinen Dunlop -merkkinen sisäkumillinen pyörä löytyi Stigun mukana tulleiden koneen osien joukosta.

Alkuperäisen kannuspyörän sisärengas oli kaatopaikkatavaraa, eli rengas monesta kohtaa puhki ja venttiiliputki irronnut istukastaan. Sisärenkaassa olevien merkintöjen mukaan rengas on 3 x 3,5 tuumainen Dunlop ja valmistettu lokakuussa 1956. Selvitetään, löytyisikö jostain vastaavaa sisärengasta alkuperäisen kannuspyörän kuntoon saamiseksi.

Blogi_2015-18-11-12.jpg

Rungossa olevan ensiaputarvikesäiliön sekä kuomulokeron korroosion ”syömät” kannet puhdistettiin maalattavaksi. Kuomulokeron kansi hiottiin puhtaaksi siten, että kannessa oleva Kuomulokero -teksti voitiin säilyttää.

Blogi_2015-18-13.jpg

Vasemman pyörän alumiinikeskiöiden korroosion vaurioittamat maalipinnat ovat vielä puhdistamatta.

Blogi_2015-18-14.jpg

Koneen moottoripukki ja muutkin rakenteet ovat rasvaisen lian peittämiä. Pelkällä vesipesulla ei esimerkiksi moottoripukkia saatu puhdistettua. Apuun piti ottaa Fairy Power Spray puhdistusaine, jolla likaantunut moottoripukki suojuspelteineen saatiin puhdistettua. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, museolentokone, entisöinti, konservointi, Focke-Wulf Fw 44, Stieglitz

Stigu SZ-25:n rungon kuntokartoitus

Sunnuntai 28.6.2015 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhoon konservoitavaksi ja kunnostettavaksi tuodun Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-25) rungon kuntokartoituksessa todettiin, että runko on perusrakenteeltaan hyvässä kunnossa. Rungon putkirakenne on ehjä ja runkoputket valtaosin hyvässä maalissa. Rungon kangasverhoillussa on kymmenkunta reikää tai muuta vauriota. Verhoilun maalipinnassa on maalihalkeamia, kuten aikaa myöten kangasverhoillulle maalipinnoille käy.

Blogi_2015-16-1.jpg

Pahin verhoiluvaurio on vasemmassa kyljessä, jossa kangas on riekaleina reilun metrin matkalta. Mitä ilmeisimmin koneen kylkeen on törmätty, jonka seurauksena kangas on repeytynyt ja samalla verhoilun alla koneen kylkeä pitkin kulkevia puisia tukilistoja on rikkoutunut. Tämä vauriokohta joudutaan korjaamaan uusimalla rungon vasemman puolen verhoilu ohjaamon kohdalta.

Blogi_2015-16-2-3.jpg

Rungossa kiinni olevat sivuvakaaja ja -peräsin ovat hyvässä kunnossa eivätkä edellytä korjaustoimenpiteitä, joskin kummankin maalipinnassa on runsaasti maalihalkeamia. Sivuperäsimessä olevasta perävalon istukasta puuttuu valaisin.

Blogi_2015-16-4.jpg

Kannuspyörän sandumi on poikki eikä kannuspyörän mekanismi (jousitus ja kannuksen liikkuminen) toimi. Kannuksen pyörä ei vaikuta alkuperäiseltä. Asiaa tulee lähemmin selvittää ja tarvittaessa etsiä koneeseen alkuperäisen mukainen kannuspyörä.

Blogi_2015-16-5-6.jpg

Etuohjaamosta puuttuvat mittaritaulu mittareineen sekä muut ohjaamolaitteet ohjaussauvaa ja jalkaohjaimia lukuun ottamatta. Takaohjaamossa ovat tallella jalkaohjaimet, ohjaussauva, trimmin pyörä ja käynnistysmagneetto. Kummankin ohjaamon lentäjäistuin vöineen on paikallaan.

Blogi_2015-16-7-8.jpg

Ensiaputarvikesäiliön ja kuomulokeron alumiinisten luukkujen ja laskutelineen vasemman pyörän pölysuojuksen pinnat ovat korroosion ”syömät”. Maali on pahasti karissut moottoripukin alaosaa peittävästä alumiinisesta suojuspellistä ja moottorin suojuspelti on rutussa. Osien puutelistalla ovat mm. moottoripukin yläpuolen suojuspelti sekä pyrstön oikealla puolella oleva kannuspyörän mekanismin suojaluukku.

Blogi_2015-16-9.jpg

Koska konservoinnin ja korjauksen kohteeksi Tiistaikerhoon tuotu Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-25) sijoitetaan muistomerkkikoneeksi Kauhavalle rakennettavaan vitriiniin, kone kunnostettaneen vain ulkonaisesti toimintakuntoisen koneen näköiseksi. Se merkitsee, että korjataan rungon verhoiluvauriot ja muut näkyvät puutteet sekä etsitään koneen ulkonäön kannalta merkittävät puuttuvat osat paikoilleen asennettaviksi. Koneen ohjaamoja ei varusteta, koska ohjaamoon ei pääse näkemään koneen vitriinissä ollessa. Konetta varten on olemassa moottori, joka kiinnitetään sen nokalle. Muuta ei moottorin osalta tehdäkään.

Alustava arvio on, että Stigun SZ-25 rungon vauriot saadaan korjattua viimeistään syyskuun loppuun mennessä. Siivet olisi tarkoitus tuoda korjattavaksi Tikkakosken Kennäälän luolasta elokuussa. Jos siivissä ei ole suuria vaurioita korjattavaksi, niin kone saataneen kokoamisvalmiiksi lokakuussa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, museolentokone, entisöinti, konservointi, Focke-Wulf Fw 44

Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz (SZ-25) Tiistaikerhon konservoitavaksi

Perjantai 12.6.2015 - Tiistaikerholainen

Vaikka toukokuun lopussa alkoikin Tiistaikerhon kesätauko, ei Suomen Ilmailumuseon entisöintitila ole kokonaan tiistaikerholaisista hiljentynyt. Kesäkuun alkupuolella ahkeroitiin vielä Kassel 12 A liitokoneen konservoimiseksi sekä DC-3 Lokin saamiseksi näytteille Vantaan Kivistön asuntomessuille. Niin Kasselin kuin Lokinkin työt ovat nyt ”pulkassa”, joten niiden osalta projektit on saatu Tiistaikerhon osalta päätökseen. Myrsky-hävittäjän rakentaminen jatkuu ainakin osittain myös kesätauon aikana.

blogi_2015-15-1.jpg

Kuljetus Tikkakoskelta saapui Suomen Ilmailumuseolle 8.4.2015.

Kun projekteja saadaan päätökseen, on mahdollista ottaa uutta tilalle. Niinpä kesän kynnyksellä voitiin aloittaa uusi hanke. Keski-Suomen Ilmailumuseon toimesta tuotiin Tikkakoskelta puolustusvoimien Kennäälän luolassa varastoituna olevan Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz -koneen runko. Myöhemmin sieltä tuodaan myös siivet. ”Stigu” kunnostetaan Tiistaikerhossa Kauhavalle rakennettavaan vitriiniin, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä. Kyseinen Stieglitz on lentänyt Ilmavoimissa tunnuksella SZ-25.

blogi_2015-15-2.jpg

SZ-25 Suomen Ilmailumuseon pihalla.

blogi_2015-15-3.jpg

SZ-25 siirrettiin entisöintitilaan 2.6.2015.

Suomen Ilmailumuseon entisöintitilaan siirretty SZ-25:n runko on kohtuullisen hyvässä kunnossa. Pahimmat vauriot koskevat rungon verhoilua. Ohjaamon kohdalla koneen vasemman kyljen verhous on pahasti riekaleina, mutta toki korjattavissa. Verhoilussa on myös muutamia muita pienempiä vaurioita ja rungon metalliosissa lommoja. On vielä tarkemmin sopimatta, minkälaiseen kuntoon SZ-25 kunnostetaan. No, lentävää ei siitä ainakaan tehdä.

blogi_2015-15-4-5.jpg

Vasemman kyljen suurempi vaurio ja oikean kyljen pienehkö vaurio.

Koneesta tehdään kuntoarvio, jonka pohjalta sovitaan yksityiskohtaisesti koneen konservoinnista ja korjauksesta. Vaikka kuntoarviota ei vielä olekaan tehty, rungon kunnostus aloitettiin puhdistamalla  rungon verhoilu pölystä ja liasta kosteilla räteillä. Mitään tehokkaampaa puhdistusmenetelmää ei pinnan puhdistamiseen tarvittu. Rungon mukana tuli runsaasti erilaisia Stieglitzin osia. Niiden identifiointi ja luokittelu on käynnissä. Identifiointityössä on hyvänä apuna Stieglitzin varaosaluettelo.

blogi_2015-15-6.jpg

SZ-25:tä puhdistettiin kosteilla räteillä. Rungon alla Stigun osia odottamassa luettelointia.

Rungon konservointia ja korjausta tehdään jossain määrin kesän aikana, mutta valtaosa työstä toteutuu Tiistaikerhon kesätauon päätyttyä elokuun puolivälin jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, museolentokone, entisöinti, konservointi, Focke-Wulf Fw 44