Tiistaikerhon blogi
SZ-25 sai arvoisensa paikan KauhavaltaLauantai 1.10.2016 - Tiistaikerholainen Vuoden 2015 kesäkuussa Tiistaikerhossa alkanut Focke-Wulf fw 44 Stieglitz (SZ-25) alkeiskoulukoneen kunnostusprojekti sai arvoisansa päätöksen, kun torstaina 29. syyskuuta vihittiin juhlamenoin käyttöön Kauhavan lentokonepuiston uusin vitriini. Tiistaikerholaisten kunnostama ”Stigu” sijoitettiin vitriiniin yhdessä VL Pyryn (PY-1) kanssa. Kolmanneksi koneeksi vitriiniin tulee aikanaan Valmet Vinka, kunhan Ilmavoimat luopuu konetyypin käytöstä. SZ-25 siivet oli jo loppukeväästä 2016 toimitettu Tikkakoskelle odottamaan kuljetusta Kauhavalle, rungon jäädessä vielä viimeisteltäväksi Tiistaikerhoon Suomen Ilmailumuseossa. Kunnostuksen viimeiseksi vaiheeksi jäi moottorista puuttuvien potkurin lukitusosien sorvaaminen sekä sylinterin pakoputkien teettäminen ulkopuolisena työnä. Pakoputkien valmistuttua ei ollut ihan helppo tehtävä saada pakoputkia, pakokaasunkerääjää ja kerääjästä koneen nokan alle menevää yhtenäistä pakoputkea sovitettua toisiinsa ja moottoriin kiinnitettyä. Lopulta kaikki oli niin kuin piti ja runko oli valmis Kauhavalle toimitettavaksi.
Työt aloitettiin välittömästi Kauhavalle saavuttua, mutta tekemistä jäi vielä toisellekin päivälle. Yhteensä seutsemän tunnin urakoinnin jälkeen - mikä sisälsi niin Stigun kuin Pyrynkin pesun - kokoojaporukka suuntasi takaisin etelään. SZ-25:n kunnostaminen oli Tiistaikerholle mieluisa työ. Työn mielekkyyttä lisäsi merkittävästi, että kunnostustyötä tehdessämme tiesimme, että kone pääsee asianmukaiseen paikkaan näytteille – siis Kauhavalle rakennettuun uuteen kosteudenpoistonkin omaavaan vitriiniin. Valitettavan usein, juuri Suomen ilmailumuseoiden tilanahtauden vuoksi tiistaikerholaisten kunnostamat koneet ovat joko päätyneet varastojen kätköihin tahi muualle kuin varsinaisiin ilmailumuseoihin. Kyllä sydäntä lämmitti saada kokea Lentosotakoulun killan vakava suhtautuminen Ilmavoimien ilmailuperinnön säilyttämiseen ja esillepanoon. Siitä esimerkkeinä sekä hyvä yhteistyö Tiistaikerhon kanssa että Killan toimesta rakennettu Kauhavan lentokonepuiston uusi vitriini, joka iltavalaistuksessaan kimaltelee koneineen kuin jalokivi Kauhavan yössä. Kuva: Timo Telen, muut kuvat: Lassi Karivalo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25 |
SZ-25 sai moottorin nokalleenSunnuntai 10.4.2016 - Tiistaikerholainen Suomen Ilmailumuseon keskiviikkokerholaiset asensivat Focke-Wulf Stieglitz SZ-25:n nokalle siihen kuuluvan Siemens-Halske Sh 14A -moottorin (n:o 28223). Tosin moottori on vielä ilman potkuria. Kuva: Matias Laitinen Ennen kun oli päästy näin pitkälle, lähes kokonaan ulkopuolisista osista riisuttua moottoria oli pitänyt puhdistaa, varustaa ja kunnostaa. Varustamisesta on pääosin vastannut Keskiviikkokerho. Työtä hidasti moottorista puuttuvien osien etsiminen. Kaikkia osia ei valitettavasti löydetty. Esimerkiksi kaasuttajat jäivät puuttumaan. Tämä puute jää kuitenkin piiloon moottoripukin suojuspeltien alle, joten näkyviltä osin moottorista tulee kokonainen. Puuttuvia osia löydettiin niin museoiden kätköistä kuin yksityishenkilöiltä. Kokoon saatiin imuputket, sylinterin päässä olevat venttiilien työntötankojen suojukset, pakokaasunkerääjä, kerääjästä nokan alle ulottuva pakoputki, kaksi magneettoa ja ”viime metreillä” Suomen Ilmailumuseosta löytynyt tulpanjohdotuksen suojusputkisto johtoineen. Lisäksi saatiin potkurista puuttunut potkurinnapa. Sitä mukaa, kuin osia saatiin, ne kunnostettiin ja kiinnitettiin moottoriin. Osa löytyneistä osista oli vaurioitunut ja korjattiin kuten tulpanjohdotuksen putkisto. Osa puuttuneista osista myös tehtiin. Magneetosta puuttunut kansi valmistettiin valamalla. Toisen magneeton alkuperäinen kansi upotettiin ensin silikoniin valumuotin saamiseksi. Muottiin valutettiin hartsia ja hartsin kovetuttua käsissämme oli aidonnäköinen kannen aihio. Aihio työstettiin valmiiksi, maalattiin ruskeaksi ja asennettiin magneettoon. Kuva: Matti Stockmakare Myös koneen keulan alle menevän pakoputken puuttunut suuosa tehtiin. Uustuotantona tehty pakokaasunkerääjä ”vanhennettiin” kuumentamalla sen pinnat kaasuliekillä.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25 |
SZ-25:n rungon kunnostus kalkkiviivoillaMaanantai 4.4.2016 - Tiistaikerholainen Kauhavalle muistomerkkikoneeksi menevän ja ilmavoimien käytössä olleen Focke Wulf Fw 44J Stieglitz (SZ-25) -alkeiskoulukoneen rungon kunnostus on saatu Tiistaikerhossa lähes valmiiksi. Viimeisenä valmistuivat koneen moottoripukista puuttuneet alumiinipeltiset suojukset. Uutuuttaan kiiltelevät suojukset odottavat nyt pintaansa ”Stigun” rungon vihreää maalia. Todettakoon, että koneen siipien kunnostus valmistui jo ennen joulua ja siivet toimitettiin Tikkakoskelle odottamaan kuljetusta syksyllä Kauhavalle. Suojuspeltien rakentaminen oli monitahoinen ja haastava urakka. Moottoripukin kummankin kyljen suojukset ovat kaksiosaiset ja toisiinsa saranoidut. Kaksiosaiset suojukset lukitaan moottoripukkiin jousitetuilla puikoilla varustetuilla lukoilla. Suojuksissa on moottoripukin sisätilan jäähdyttämistä edesauttavat aukot eli ”kidukset”. Suojuspellit tehtiin kokonaan ns. skrätsinä, koska SZ-25 moottoripukin suojuspellit olivat jossain vaiheessa lähteneet omille teilleen. Malliksi saatiin Suomen Ilmavoimamuseosta siellä olevan SZ-4:n vastaavat suojuspellit. Sen verran yksilöllisiä nämä ilmavoimien käytössä olleet ”Stigut” ovat, etteivät SZ-4 suojuspellit täysin SZ-25:een sopineet. Siten emme voineet vain kopioida SZ-4:n peltejä 1:1, vaan uudet pellit oli räätälöitävä SZ-25:n yksilöllisten mittojen mukaan. Silti malliksi saamamme pellit jouduttivat työtämme. Uudet suojuspellit tehtiin millin paksuisesta alumiinilevystä sekä muotoiltiin ja reunoiltaan vahvistettiin moottoripukin mittojen mukaan. Pukin yläsuojus oli helppo tehdä, koska se oli vain kaareva alumiinipelti. Sen sijaan kylkisuojukset olivat haasteellisemmat tehdä tuuletuskiduksineen ja lukkoineen. Suojuksiin tulevat kidukset tehtiin leikkaamalla ensin peltiin pitkulainen kidusaukko. Sen jälkeen kidusaukon etureuna pakotettiin muotoillulla puupalikalla ulkonevaksi. Kidusaukon takareunan sisäpuolen kidus tehtiin leikkaamalla alumiinipellistä sopivan kokoinen aihio, joka niitattiin kiinni kidusaukon reunaan. Samalla kun suojuspeltiä tehtiin, aloitettiin suojukset moottoripukkiin kiinnittävien lukkojen tekeminen. Lukkoja tulee kaksi kumpaankin kylkisuojuksen osaan eli yhteensä kahdeksan. Ensin alumiinipellistä taivutettiin lukon runko, jonka korvakkeisiin porattiin reiät. Korvakkeiden rekien läpi liukuvat lukkopuikot tehtiin metallitangosta. Puikkoihin kiinnitettiin pieni vipu puikon liikuttamiseksi. Koska kaupasta ei löydetty lukkopuikkojen ympärille sopivia jousia, ne piti valmistaa. Jouset tehtiin kiertämällä 1 mm paksuista pianolankaa metallitangon ympärille lankaa samalla vedättäen. Näin jouseen saatiin sopiva kireys ja kierretiheys. Kun jouset oli tehty, oltiin puikkolukot valmiit kiinnittämään lopullisesti moottoripukin suojuksiin. Kidusaukkojen ja puikkolukkojen valmistuttua yhdistettiin moottoripukin kummankin kyljen kaksiosaiset suojuspellit pianosaranalla toisiinsa. Moottoripukin kylkisuojukset yhdistettiin vielä avattavalla sokkasaranalla moottoripukin yläpuolisen suojuspellin reunaan. Viimeisenä työnä säädettiin lukkopuikot toimimaan moitteettomasti. Moottoripukin suojuspeltien rakentamisen rinnalla on Suomen Ilmailumuseon Keskiviikkokerho kunnostanut SZ-25:n nokalle asennettavaa Siemens-Halske-moottoria. Kun moottorin kunnostustyö saadaan valmiiksi, se kiinnitetään koneen nokkaan, jonka jälkeen SZ-25:n runko on valmis lähtemään kohti Kauhavaa. |
1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25 |
SZ-25:n siivet palasivat TikkakoskelleSunnuntai 29.11.2015 - Tiistaikerholainen Tiistaikerhon kunnostamat Focke Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-25) -koneen siivet palautettiin 24. marraskuuta varastoitavaksi puolustusvoimien Kennäälään luolaan Tikkakoskelle. Kuten elokuussa, jolloin siivet tuotiin Tikkakoskelta Vantaalle, niin nytkin kuljetuksesta vastasi puolustusvoimat. Niinpä armeijan kuorma-auton saavuttua SZ-25:n korjatut siivet siirrettiin ensin museon pihalle, josta ne nostettiin yksitellen kuorma-auton umpilavalla olevaan kuljetuspukkiin. Kun kuljetuspukki siipineen oli sidottu kiinni liinoilla, matka Tikkakoskelle saattoi alkaa. Ennen siipien palauttamista ”Stigu” kuitenkin koekoottiin lukuun ottamatta Siemens Halske -moottorin asentamista koneen nokalle. SZ-25:n koekokoamisella haluttiin varmistaa, että kaikki koneen kokoamiseen liittyvät osat ja tarpeet olivat olemassa koneen kokoamiseksi syksyllä 2016 muistomerkkikoneeksi Kauhavalle rakennettavaan vitriiniin. Koekokoaminen osoittautui tarpeelliseksi, sillä kaikilta osin se ei sujunut yhtä letkeästi kuin ”Strömsössä”. Nyt kaikki on kuitenkin kunnossa ensi syksyä varten. Koekoottu SZ-25 ilman moottoria.
Tiistaikerholaisia koekootun SZ-25:n edessä Oli tosin vähän sääli, että koekoottu ja varsin edustavan näköinen SZ-25 piti purkaa saman tien, kun viimeiset tarkistusluukut ja ohjainvaijerit oli saatu paikalleen. Mutta ei auta. Puolustusvoimien kuorma-auto oli melkein jo matkalla hakemaan kunnostettuja siipiä Tikkakoskelle. Kun SZ-25 -koneen rungon vielä jäljellä olevat työt on saatu tehdyksi, myös runko palautuu Tikkakoskelle. On kuitenkin vähän epävarmaa, saadaanko runko palautettua Tikkakoskelle ennen joulua, koska koneen moottoripukista puuttuneiden suojuspeltien rakentaminen vie vielä oman aikansa. Suomen Ilmailumuseon omistaman, mutta osiltaan puutteellisen Siemens Halske -moottorin varustaminen SZ-25:n keulalle kestänee vielä parin kuukauden verran. Saattaa siis olla, ettei moottoria saada valmiiksi siihen mennessä, kun runko kuljetetaan Tikkakoskelle. Onneksi moottoriin on löytynyt monta siitä puuttunutta osaa. Suomen Ilmailumuseon Keskiviikkokerho on jo asentanut moottoriin mm. imuputket ja sylinterien päässä olevien venttiilien keinuvipujen suojushatut sekä puhdistanut moottorin ulkopinnoiltaan. Keskiviikkoiltaisin kokoontuva Keskiviikkokerho koostuu työelämässä olevista ilmailun ammattilaisista ja harrastajista. Myös kaksi löytynyttä magneettoa odottaa paikalleen asentamista. Moottoria varten saatu ja uustuotantona tehty pakokaasunkerääjä ”vanhennettiin” polttamalla sen pinnat tummaksi kaasuliekillä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25 |
SZ-25:n moottoriongelmaTorstai 5.11.2015 - Tiistaikerholainen Focke Wulf Fw 44 Stieglitzeissä käytettiin 160-hevosvoimaista ja seitsemänsylinteristä Siemens-Halske Sh 14 -moottoria. Tikkakoskelta Puolustusvoimien Kennäälän luolasta Tiistaikerhoon kunnostettavaksi tuotu SZ-25 oli kuitenkin ilman moottoria. Asiakirjojen mukaan ilmavoimien museoitavaksi vuonna 1960 varastoiman SZ-25-koneen moottori (sarjanumerolla 28443) oli myyty vuonna 1961 yksityishenkilölle eikä koneeseen asennettu enää korvaavaa moottoria. SZ-25 on siten ollut ilman moottoria vuodesta 1961. Kauhavalla Ilmasotakoulun Killan perinnehuoneessa on ollut esillä Suomen Ilmailumuseosta lainassa oleva Siemens-Halske-moottori. Tämä moottori luvattiin SZ-25-koneeseen asennettavaksi. Hyvä, sillä Siemens-Halske-moottorit ovat Suomessa jo kovasti vähissä. Puolustusvoimien kuljetuksella moottori kuin myös siihen sopiva potkuri saapuivatkin lokakuun alussa Kauhavalta Suomen Ilmailumuseoon tiistaikerholaisten SZ-25 nokalle asentamista varten. Kun museon pihalla moottoria purettiin kuormasta, huomattiin heti, että eihän se ollutkaan kokonainen moottori. Moottorista oli jäljellä vain runko sylintereineen. Lähes kaikki muu, kuten suurin osa imuputkista, pakoputket, pakokaasun kerääjä, tulpat, johdot, johtojen suojakotelot, magneetot, kaasuttajat ja sylintereiden päässä olevien keinuvipujen suojuskopat olivat kadonneet ties minne. Käsissämme oli siten ”kannibalisoitu” Siemens-Halske -moottorin torso. Tältä näyttää kokonainen Sh 14 - kuva Suomen Ilmailumuseosta. Kun tilanne selvisi, kysyttiin Suomen Ilmailumuseosta, josko museon näyttelyssä täydellisessä varustuksessa olevan Siemens-Halske -moottorin saisi asentaa SZ-25-koneen nokalle. Vastaus oli kielteinen, sillä museo halusi pitää kokoelmissaan yhden niin Stiegliztseissä kuin Viimoissa käytössä olleen kuuluisan moottorin. Siispä oli ryhdyttävä etsimään Kauhavalta tulleesta moottorista puuttuvia osia, sillä sellaisenaan tuota moottorin torsoa ei kannata SZ-25:een asentaa. Jotain on jo löytynytkin. Tandefeltilta saatiin pakokaasunkerääjä, imuputket ja venttiilien nostovarsien suojukset. Toivottavasti jostain löytyisi osia lisää, jotta voisimme asentaa koneen nokalle jokseenkin Siemens-Halske moottoria muistuttavan kapineen. Jos tämän blogin lukijoilla on vinkkejä edellä mainituista puuttuvista osista, niin kirjoittakaa sitä blogin kommenttiosaan tai Ilmailumuseoyhdistyksen sähköpostisoitteeseen info@imy.fi. |
1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25 |
SZ-25 sai siivetPerjantai 30.10.2015 - Tiistaikerholainen Tiistaikerhossa kunnostettavana oleva Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (SZ-25) on saatu jo vaiheeseen, jossa siipien kiinnittäminen runkoon voitiin toteuttaa. Kone koekootaan Tiistaikerhossa sen varmistamiseksi, että kaikki on kaikin puolin kunnossa koneen asentamiseksi syksyllä 2016 muistomerkkikoneeksi Kauhavalle valmistuvaan vitriiniin. Ennen kuin on päästy siipien kiinnittämiseen runkoon, takana on lukuisten siiven verhoilussa olleiden pistoreikien ja muutaman vähän isommankin vaurion korjaus. Samoin on kunnostettu siipien ruostuneet tai maaliltaan hilseilleet metallikorvakkeet ja maalattu ne Stigun siipien oranssilla. Maalina käytettiin sävytettyä Miranol-lakkaa. Käytössäämme ei ollut varsinaista siipien asentamisen ohjekirjaa, mutta rutinoituneina museokoneiden kanssa ”pelanneina” siipien asennuksessa ei ilmennyt ratkaisemattomia ongelmia. Asennus aloitettiin kiinnittämällä ensin oikea alasiipi. Se kiinnitettiin koneen rungossa oleviin korvakkeisiin kannattelemalla siipeä miesvoimin. Jouduttiin kuitenkin tekemään jonkin verran töitä, ennen kuin siiven ja rungon toisiinsa liittävien kiinnityskorvakkeiden pultinreiät saatiin tismalleen samaan linjaan ja kiinnityspultit solahtamaan liitosten läpi. Siiven kärjen alle laitettiin tukipukki kannattamaan vielä ilman siipitukia ja -jänteitä olevaa siipeä. Viimeiseksi kiinnitettiin siiven yläpinnan korvakkeisiin siipituet eli streevat odottamaan ala- ja yläsiiven yhdistämistä toisiinsa. Kun oikea alasiipi oli paikoillaan, oli yläsiiven asentamisen vuoro. Yläsiipien kiinnittämiseksi oli rungon etuosan kummallekin puolelle kiinnitetty yläsiipien siipituet. Stieglitzin yläsiivet sijaitsevat niin korkealla, että niiden asentaminen pelkästään miesvoimin tikkaita hyväksi käyttäen olisi ollut kovin vaivalloista. Niinpä avuksi otettiin pinooja, jonka piikkien varassa siipi nostettiin asennuskorkeuteensa. Pinoojan piikkeihin oli kiinnitetty viisto pehmuste tarjoamaan siipeä oikeassa kaltevuuskulmassa rungon siipitukiin kiinnitettäväksi. Onneksi pinoojan nostovara riitti juuri ja juuri tarvittavaan nostokorkeuteen. Yläsiiven kiinnittäminen rungon siipitukiin tuotti aluksi vaikeuksia. Etummaisen siipituen päässä oleva haarukka tuli saada sopimaan siiven sisään etusalon ympärille täsmälleen oikeaan kohtaan, jotta siipituessa ja siipisalossa olevat kiinnityspultin reiät saadaan samaan linjaan. Kiinnityspulttia ei meinattu millään saada solahtamaan liitoksen pultinreikään. Asennusta helpottamaan sorvattiin päästä suippo kiinnityspultin paksuinen metallitanko. Tällä tangolla siipisalon ja siipituen korvakkeiden reiät saatiin pakotettua samaan linjaan ja kiinnityspultti työnnetyksi liitoksen läpi. Sitten vaan mutteri pultin päähän ja kiinnitys oli tehty. Takimmaisen siipituen kiinnittäminen siivessä olevaan korvakkeeseen sujui sen sijaan ongelmitta. Kun siipi oli saatu tyvipäästään kiinni rungon siipitukiin, voitiin ala- ja yläsiipi yhdistää toisiinsa alasiivessä jo valmiiksi kiinni olevilla siipituilla. Taas oli hankaluutena saada kiinnityspultteja siipitukien ja siivessä olevien kiinnityskorvakkeiden muodostaman liitoksen läpi. Asia ratkaistiin nyt viistoamaan vähän kiinnityspulttien kierteen tyvessä olevia pultin ”olkapäitä”. Kun olkapäistään vähän viistottuja pultteja naputeltiin kumivasaralla liitosreikään, pultit ”hakivat tiensä” liitosreiän läpi ja voitiin lukita mutterilla. Vastaavalla tavalla asennettiin paikoilleen koneen vasemmanpuolen ala- ja yläsiipi. Näin Stigu SZ-25:n oli saanut siipensä 55 vuoden odotuksen jälkeen. Edessä on nyt siipijänteiden, siiven kiinnitys- ja tarkistusaukkojen luukkujen asennus. Lamellien asennuksen jälkeen siivet saadaan kantamaan itsensä ja alasiipiä kannattavat tukipukit tulevat tarpeettomiksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz, SZ-25 |