Tiistaikerhon blogi

Caudronin korkeusperäsimen verhoilu käynnistyi

Perjantai 3.3.2023 - Tiistaikerholainen

Kokonaan verhoilukankaasta riisuttu Caudron C.59 jatkokoulutuskoneen oikeanpuoleinen korkeusperäsin on odottanut jo muutaman vuoden verhoiluaan. Sen kaariin on sidottu jo valmiiksi pellavakankaiset nauhat, joihin verhoilukangas ommellaan kiinni. Caudronin vasemmanpuoleisen peräsimen alkuperäinen 1920-luvun kangasverhoilu oli vielä sen verran hyväkuntoinen, ettei sitä katsottu tarpeelliseksi uusia, vaan muutaman reiän paikkaus riitti.

Blogi_2023-07-01.jpg

Blogi_2023-07-02.jpg

Verhoilukankaaksi valittiin Eurokankaasta ostettu 165 gramman neliöpainoinen ”Kesäyö” -niminen pellavakangas. Tällä kankaalla verhoiltiin entisöitävänä olevan VL Myrsky II:n (MY-14) hävittäjän korkeusperäsimet sekä sivuperäsin, joskin kankaan kiristymisessä nitroselluloosalakalla oli omat hankaluutensa.  

Blogi_2023-07-03.jpg

Blogi_2023-07-04.jpg

Kuva: Jukka Köresaar

Verhoilu aloitettiin leikkaamalla kankaasta pala, joka peitti yhtenäisenä koko peräsimen. Kangas liimattiin nitroselluloosalakalla johtoreunaan eli peräsimen saranapuoleen. Tämän jälkeen peräsimen toisella puolella olevaa kangasta venytettiin jättöreunaa kohti ja kankaan reuna kiinnitettiin alustavasti vahvoilla T-päisillä neuloilla korkeusperäsimen jättöreunana toimivaan teräslankaan. Ylimäärä kangas leikattiin pois.

Blogi_2023-07-05.jpg

Blogi_2023-07-06.jpg

Kuvat: Heikki Kaakinen

Venytetty kangas suihkutettiin märäksi keitetyllä vedellä. Kyseessä on verhoilukankaan esikiristys eli kankaan esikutistaminen. Märkänä kankaasta tuli läpikuultava. Kankaan kuivuttua sen reuna ommeltiin pellavalangalla jättöreunan teräslankaan. Varsinainen verhoilukankaan kiristäminen tehdään nitroselluloosalakalla, jolloin peräsimen päällä oleva kangas kiristyy rumpukalvomaiseksi.

Blogi_2023-07-07.jpg

Blogi_2023-07-08.jpg

Seuraavaksi venytettiin ja esikiristettiin vastaavalla tavalla korkeusperäsimen toisen puolen verhoilukangas. Esikiristyksen jälkeen kankaan reuna taitettiin jättöreunana olevan teräslangan ja lankaan jo ommellun peräsimen toisen puolen verhoilukankaan ompeleen yli ja ommeltiin lankaan kiinni. Jättöreunalangan yli menevä kankaan muutaman sentin lieve harsittiin kiinni alla olevaan verhoilukankaaseen. Teräslankaisen jättöreunan ompeleiden päälle tulee vielä kankainen suojanauha, joka liimataan ompeleiden päälle kiristyslakalla.

Blogi_2023-07-09.jpg

Kuva: Jukka Köresaar

Ennen verhoilukankaan ompelua kaarissa oleviin nauhoihin, verhoilukangas liimattiin sivuliepeistään peräsimen kumpaankin päätyyn. Korkeusperäsimen päätynä on puinen 4 cm levyinen lista. Verhoilukangas liimattiin päätylistan pintaan kiristyslakalla. Myös päätylistaan tulee sen kokonaan peittävä pellavakankainen suojanauha.

Blogi_2023-07-10-11.jpg

Kuvat: Jukka Köresaar

Blogi_2023-07-12.jpg

Blogi_2023-07-13-14.jpg

Lentokoneen siipiä tai peräsimiä kankaalla verhoiltaessa verhoilukangas ommellaan kaarissa oleviin verhoilukankaan alusnauhoihin. Caudronin korkeusperäsimen verhoilukangasta kaarissa oleviin alusnauhoihin ommeltaessa käytettiin käyrää neulaa. Sen sai näppärästi pujotettua verhoilukankaan ja sen alla olevan alusnauhaa läpi. Ompelu tehtiin vinoharsinnalla, jossa käytimme samaa harsinnan muotoa, kuin oli käytetty korkeusperäsimen puretussa alkuperäisessä verhoilussa. Alkuperäinen vinoharsintamalli tuli esille peräsimen verhoilua purettaessa ja se dokumentoitiin tulevaa peräsimen uudelleen verhoilua varten.

Blogi_2023-07-15.jpg

Blogi_2023-07-16-17.jpg

Blogi_2023-07-18.jpg

Kun verhoilukangas oli ommeltu kaariin, voitiin aloittaa kankaan kiristys nitroselluloosalakalla. Lakkana käytimme NC-SPEED nitroselluloosalakkaa. Kankaan kiristyslakkaus tehdään vaiheittain. Lakkaus aloitetaan yleensä 25  %:ksi laimennetulla nitroselluloosalakalla, josta siirrytään 50 %:n ja 75 %:n lakan jälkeen täyteen 100 %:n lakkaan. Lakkauskertoja kertyy yleensä viidestä kuuteen, ennen kuin kangas on riittävästi kiristynyt. Lakan ohenteena oli Ohenne 8. Lisäksi kiristyslakka värjätään punaiseksi rautaoksidilla. Värjäys tehdään sen vuoksi, että verhoilukangasta lakattaessa nähdään selvästi, mikä verhoilukankaan alue on lakattu ja mikä ei.

Blogi_2023-07-19.jpg

Caudron C.59:n korkeusperäsimen uuden verhoilukankaan pinta lakattiin ensin 25 %:lla nitroselluloosalakalla. Lakkaus tehtiin siveltimellä. Lakan kuivuttua kankaan pinta hiottiin Super Fine hiontatyynyillä. Hiomisella poistetaan lakkauksen seurauksena kankaan pintaan törröttämään noussut kankaan nukka.  25 %:lla lakalla kangas kiristyi vain vähän. Seuraavaksi kangas tullaan lakkaamaan 50 %:lla NC-SPEED nitroselluloosalakalla ja kankaan kiristymisen myötä yhä vahvemmalla lakalla aina täyteen NC-SPEED lakkaan asti.

Blogi_2023-07-20-21.jpg

Blogi_2023-07-22.jpg

Blogi_2023-07-23.jpg

Lakkauksen ohessa tehtiin valmiiksi verhoilukankaan ompeleiden, johtoreunan, jättöreunan ja korkeusperäsimen päätyjen suojaksi tulevia suojanauhoja. Nauhat tehtiin samasta ”Kesäyö” pellavakankaasta, jolla korkeusperäsin verhoiltiin. Kankaasta leikattiin 5 cm leveitä nauhoja. Nauhojen reunat hapsutettiin. Se tarkoittaa, että kankaan loimea purettiin kankaan reunasta noin 5 mm leveydeltä. Suojanauhan reunojen hapsuttamisella tehostetaan suojanauhan liimautumista lakalla verhoilukankaan ompeleiden päälle. Verhoilukankaan ompeleita peittävien suojanauhojen reunan hapsuttaminen oli tunnusomaista 1920-luvun lentokoneiden verhoilussa. Myöhemmin siirryttiin käyttämään suojanauhojen reunassa sahalaitakuviota, jotka aikaansaatiin ”siksak-saksilla”.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailumuseoyhdistys, Tiistaikerho, Caudron C.59, CA-50

Tiistaikerhon kevätkausi 2023 käynnistyi

Lauantai 21.1.2023 - Tiistaikerholainen

Ansaitun joulutauon jälkeen työt jatkuivat 10. tammikuuta siitä mihin oli joulutauolle lähdetty.

Blogi_2023-01-01.jpg

Blogi_2023-01-02.jpg

Kuvat: Reijo Siirtola.

Caravelle III:n (DAF) koneen nokan tutkakuvun vaurion korjauksessa aloitettiin aukon tekeminen kiinnityspultin suojaluukulle umpeen laminoituun vauriokohtaan. Aukko sahattiin luukun mittojen mukaan pistosahalla, jonka jälkeen luukun reunaan laminoitiin huullos, jota vasten luukku painetaan ja lukitaan kiinni alla olevan kiinnityspultin kehykseen.

Blogi_2023-01-03.jpg

Kuva: Heikki Kaakinen.

Samanaikaisesti aloitettiin Caravellen nokan paineseinän ulkokehän vaurion oikaisu. Ruttuun mennyt paineseinän kehä on oikaistava, jotta tutkakuvun reuna saadaan painautumaan tiiviisti kehää vasten ja lukittua siihen kolmella pultilla.  Alkukesään mennessä on saatava korjatuksi myös Caravellen oikean siivenkärjen ja oikean korkeusvakaajan kärjen vauriot, jotta kaikki olisi valmista, kun Finnairin ”Sinilinnuksi” (OH-LEA) maalattu Caravelle III  (entinen SE-DAF) siirretään Turun Pansion hallista näytteille Turun lentoaseman terminaalin tuntumaan.

Blogi_2023-01-04-05.jpg

Kuvat: Juha Veijalainen.

Suomeen Caravelle III:n mukana Arlandasta tuodun Caravellen hinausraudan osien  pintakäsittely on käynnissä. SAS:n käyttämä hinausrauta entisöidään Finnairin käyttämien hinausrautojen asuun. Raudan hiekkapuhallettuja osia pohjamaalataan harmaalla Isotrol-maalilla. Pintamaaliksi tulee ”Finnairin sininen”, lukuun ottamatta keltaisella huomiovärillä maalattavia raudan päitä.

Blogi_2023-01-06.jpg

Kuva: Antti Laukkanen.

Blogi_2023-01-07-08.jpg

Kuvat: Juha Veijalainen.

Blogi_2023-01-09.jpg

Kuva: Osmo Väisänen.

Saimme lopulta irrotetuksi MiG 21BIS (MG-111) ohjaamosimulaattoriksi muokattavana olevan ohjaamon  lentäjänistuimen. Irrotus onnistui Karjalan lennoston killalta sadun irrotusraudan sekä saamiemme ohjeiden sekä ohjekirjan avulla. Itse ohjaamosta on vielä poistettava runsaasti alkuperäisiä johtoja, ennen kuin sinne päästään asentamaan varsinaisia simulaattorilaitteita. Ohjaamosimulaattorin taka- ja etupuolella olevien moottorin ilmanottokanavien aukkojen suojaaminen 5 mm vahvuisella pleksillä on meneillään.

Blogi_2023-01-10.jpg

Kuvat: Heikki Kaakinen.

Työt jatkuvat Caudron C.50 (CA-50) koneen osalta. Aloitettiin kokonaan peruskorjatun vasemman korkeusperäsimen uudelleenverhoilu pellavakankaalla ja jatkettiin alasiipien huonosti kiristyneiden kangaspaikkojen vaihtamista moderniin Oratex-materiaaliin.

IMY:n omistaman DC-3:n (DO-5) rungon sisätilojen kunnostamiseksi talvikausi ei juuri mahdollista tekemistä. Töitä jatketaan kevään lämpimien säiden koittaessa. No, sen verran on kuitenkin edistytty DO-5:n kohdalla, että ohjaamon ja rahtitilan välinen ovi on saanut uuden maalipinnan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailumuseoyhdistys, Tiistaikerho, Caudron C.59, CA-50, Caravelle, SE-DAF, MiG-21BIS, MG-111

Tiistaikerhon syyskausi 2022 paketissa

Torstai 29.12.2022 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon syyskausi 2022 on takanapäin. Pääsimme syyskaudella työskentelemään jo normaalisti, vaikka korona ilmoittikin vielä olemassaolostaan. Laskujeni mukaan kaikkiaan kymmenkunta tiistaikerholaista sen kauden aikana sairasti - monista rokotuskerroista huolimatta. Onneksi kuitenkin lievänä.

Blogi_2022-37-01.jpg

Blogi_2022-37-02.jpg

Myrsky-projekti eteni kuin juna omaa raidettaan. Siinä saavutettiin toivottu vaihe, kun NACA-renkaan rakentaminen saatiin vaiheeseen, jossa rengasta päästiin koesovittamaan Myrskyn Pratt & Whitney Twin Wasp R-1860-SC3G  -moottoriin. Suomen ilmailumuseon II hallissa näytteillä oleva moottori tuotiin sovittamista varten museon entisöintitilaan ja kiinnitettiin makaavassa asennossa olevaan moottoripukkiin potkurinakseli ylöspäin. Erittäin hyvin NACA-rengas paikalleen moottoriin ”istahti” renkaan kiinnittämiseksi moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Samalla voidaan sovittaa paikalleen kaasuttajan ja NACA-renkaan välille tulevaa imukomua.

Blogi_2022-37-03.jpg

Blogi_2022-37-04.jpg

Myrskyn korkeusperäsimet ja sivuperäsin saatiin verhoiltua ja korkeusperäsimet myös pohjamaalattua. Siivet ovat kutakuinkin valmiit. Työt jatkuvat vielä vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen ja siipien lukuisten tarkistusluukkujen asentamisessa. Työtä on myös jäljellä moottorin suojusten ja kainalolevyjen osalta monista pienemmistä puuhista puhumattakaan.

Myrsky-projektin rinnalla toteutettiin viittä entisöintiprojektia, joista kolme tänä syksynä aloitettua. Caudron C.50 -projekti sekä Valmet Tuuli III:n entisöinti jatkui Suomen ilmailumuseon työnjohdolla. Kolme muuta olivat Ilmailumuseoyhdistyksen omia hankkeita kuten DC-3 (C-47) DO-5:n ohjaamon ja sisätilojen kunnostaminen, Sud Aviation Caravelle III:n entisöintiin liittyvinä tutkakuvun, nokan paineseinän ulkokehän ja siivenkärkien vaurioiden korjaukset sekä Caravelle III:n hinausraudan entisöinti. Omana projektinaan oli myös MiG 21BIS ohjaamokokonaisuuden muuntaminen MiG 21BIS -elämyssimulaattoriksi. Rakennettiinpa myös portaat museon alapihalta yläpihalle kulkuamme helpottamaan.

Blogi_2022-37-05.jpg

Blogi_2022-37-06.jpg

Blogi_2022-37-07.jpg

1920-luvun Caudron C.59 (CA-50) -jatkokoulutuskoneen runkoon kiinnitimme takaisin kaikki kunnostamamme ja entisöimämme metalliosat, jonka jälkeen runko palautettiin Päijät-Hämeen ilmailumuseoon Vesivehmaalle odottamaan joskus tulevina vuosina tehtävää rungon kangasverhoilun pahasti halkeilleen maalipinnan konservointia. Koneen alasiipien osalta aloitimme Suomen ilmailumuseon johdolla aiemmin tekemiemme ja huonosti kiristyneiden siipien pellavakangaspaikkojen vaihtamisen nykyaikaiseen hyvin toimivaan, mutta 1920-luvulle vieraaseen paikkamateriaaliin.

Valmet Tuuli III:n (TL-1) runko, siivet sekä pyrstön osat ovat Suomen ilmailumuseon pihalla olevassa teltassa. Alkusyksyllä hioimme teltassa rungon alumiinipintoja sileäksi niissä olleista naarmuista pintojen kiillottamisvaiheeseen pääsemiseksi.

Blogi_2022-37-08.jpg

Blogi_2022-37-09.jpg

Blogi_2022-37-10.jpg

Blogi_2022-37-11.jpg

Aloitimme museon pihalla olevan DO-5:n runkoon liittyvät kunnostustyöt. Viimeisenä tehtävänään DO-5:n runko toimi Utin laskuvarjojääkärikoulussa maassa olevana kylmäharjoituskoneena. Tekemämme entisöintityöt koskevat valtaosin koneen ohjaamoa. Ennen varsinaisiin töihin päästäksemme siirsimme koneen rungon sisällä varastoituneina olleet sivuperäsimen, korkeusperäsimet,  sivu- ja korkeusvakaajan sekä erilaista rompetta DO-5:n osien varastoimiseksi museon pihalle tuotuun merikonttiin. Ohjaamosta irrotettiin entisöitäviksi mm. lentäjän istuimet sekä ohjaamon ja matkustamon välinen ovi. Airveteran Oy:ltä saimme DO-5:een ehjän kannuspyörän, jonka Airveteraanien pojat vaihtoivat rikkonaisen tilalle. Ennen syyssateiden alkua teipattiin ohjaamon ikkunat tiiviiksi sateelta odottamaan kevään lämpimiä ilmoja. Silloin pääsemme asentamaan ohjaamoon uudet pleksiset tuulilasit ja alkuperäiset sivuikkunat sekä jatkamaan muutoinkin DO-5:n entisöintiä. Tarkoitus on saada koneen runko sellaiseen kuntoon, että Ilmailumuseoyhdistys voi sitä esitellä yleisölle erilaisissa tapahtumissa.

Blogi_2022-37-12.jpg

Blogi_2022-37-13.jpg

Kuva: Heikki Kaakinen.

Blogi_2022-37-14.jpg

IMY:n omistukseensa hankkiman ja Arlandasta Turkuun entisöitäväksi tuodun Sud Aviation Caravelle III:n (SE-DAF) myötä kehkeytyi Tiistaikerholle useammanlaista työtä. Ne edistyivät mallikkaasti. Koneen nokan tutkakuvun vaurioiden korjaus saatiin jo varsin pitkälle. Kuvun saama suuri repeämä on paikattu ja kuvun halkeillut maalipinta korjattu sekä pohjamaalattu. Paineseinän kehän sekä siipien kärjen vaurioiden korjaukset pääsivät hyvään alkuun. Caravelle III:n mukana Arlandasta tullut varsin huonokuntoinen Caravelle III:n hinausrauta tuotiin Turusta Tiistaikerhoon entisöitäväksi. Se purettiin osiin. Osat hiekkapuhallutettiin ja ne ovat jo kertaalleen pohjamaalatut.

Blogi_2022-37-15.jpg

Blogi_2022-37-16.jpg

Blogi_2022-37-17.jpg

Blogi_2022-37-18.jpg

Suomen ilmailumuseon pihalla romutettavaksi pilkotusta MiG 21 BIS (MG-111) -hävittäjästä pätkäistiin ohjaamo-osa Ilmailumuseoyhdistyksen omistukseen. Siitä tehdään MiG 21BIS -elämyssimulaattori. Aloitimme ohjaamokokonaisuuden valmistelut simulaattoriksi muunnettavaksi. Purimme ohjaamon etu- ja takapuolella olevat laitetilat puhtaaksi laitteista ja johdoista. Aloitimme myös ohjaamon sisällä olevien laitteiden ja johtojen irrottamisen simulaattorin laitteiden tieltä sekä ohjaamokokonaisuuden etu- ja takaseinässä olevien moottorin ilmanottokanavien aukkojen peittämisen läpinäkyvällä pleksillä.

Blogi_2022-37-19.jpg

Blogi_2022-37-20.jpg

Mittavana ulkotyönä rakensimme museon alapihalta entisöintitilan kulmalta museon yläpihalle menevään jyrkkään rinteeseen portaat. Näin meidän ei enää tarvitse könytä tätä rinnettä usein lähes nelinkontein päästäksemme museon yläpihalle teltan suojassa entisöitävänä olevan Valmet Tuuli III tai taivasalla olevan DO-5-koneen runko.

Blogi_2022-37-21.jpg

Unohtaa ei sovi myöskään pienempiä joko IMY:n tai Suomen Ilmailumuseon hyväksi tekemiämme töitä. Niistä mainittakoon museon entisöintitilan ”hyllykaaoksen” inventointi, museon pihalla kesäkauden ajan olevan lastenmaailman purkaminen talviteloille tai pikkutyöt IMY:n Hawk elämyskeskuksen hyväksi.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei erikseen toisin mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailumuseoyhdistys, Tiistaikerho

Caudronin alasiipien paikkojen vaihtaminen moderniin paikkamateriaaliin

Maanantai 26.12.2022 - Tiistaikerholainen

1920-luvun Caudron C.59  (CA-50) -jatkokoulutuskoneen alasiipien kangasverhoilun reikien paikkaukset saimme valmiiksi vuonna 2021. Pienempiä ja isompia reikiä oli kummassakin siivessä toistasataa. Alasiipien reikien paikkaamiseen olimme käyttäneet ensin puuvilla- ja sitten  pellavakangasta. Suurten reikien repalereunat olimme ommelleet kiinni toisiinsa ennen paikkalappujen liimaamista reikien päälle. Reunoistaan 1920-luvun tapaan hapsutetut paikat liimattiin reikien päälle nitroselluloosalakalla eli verhoilukankaiden kiristyslakalla.

Blogi_2022-36-00.jpg

Syksyllä 2022 aloitimme Suomen ilmailumuseon työnjohdolla Caudronin alasiipien kangaspaikkojen vaihtamisen. Syynä on se, että suuremmat kangaspaikat ja varsinkaan pellavakankaiset eivät olleet kunnolla kiristyneet. Ongelmaa oli myös niiden paikkojen kohdalta, joissa paikattavan reiän liepeet oli ommeltu kiinni toisiinsa. Näissä paikoissa ompeleet olivat jääneet paikan alla rumasti koholleen ja varmaankin siksi, ettei kangas ollut ompeleen kohdalla riittävästi kiristynyt. Siiven verhoilukankaan paikkojen tulee olla sileitä jo aerodynaamisistakin syistä.

Blogi_2022-36-01-02.jpg

Museo päätti vaihdattaa alasiipien huonosti kiristyneet pellavakankaiset sekä ompeleita sisältäneet kangaspaikat uuteen materiaaliin. Materiaaliksi valikoitui nykyaikainen 1920-luvulle lämpökiristettävä Oratex-materiaali. Ohuesta Ortex-materiaalista tehdyt paikat – siiven patinoituneen harmaanvihreän maalin sävyyn maalattuina – tuottavat tulokseksi huomaamattomat ja samalla aerodynaamisesti erittäin sileät paikat verrattuna kiristyslakalla liimattuihin kangaspaikkoihin.

Blogi_2022-36-03.jpg

Blogi_2022-36-04.jpg

Blogi_2022-36-05-06.jpg

Paikkamateriaalin vaihtamiseksi kangaspaikat liuotettiin irti nitroselluloosalakan ohenteella (Ohenne 8). Paikan ympärille tehtiin alumiiniteippaus, ettei ohenne pääse vaurioittamaan paikan viereistä 1920-luvun verhoilukangasta. Tämän jälkeen paikan päälle laitettiin Ohenne 8:lla läpimäräksi kostutettu kangas, joka peitettiin muovikalvolla. Kalvo teipattiin reunoistaan tiiviiksi, että kangas pysyy märkänä ja ettei ohenne haihdu. Muutaman tunnin päästä ”paketti” avattiin, jolloin nitroselluloosalakalla liimatun puuvilla- tai pellavakankaisen paikan sai irrotettua siististi reiän päältä. Tämän jälkeen ilman paikkaa olevien reikien reunat leikattiin sileiksi. Paikat, joiden repaleiset reunat oli ommeltu toisiinsa, leikattiin kokonaan avoimeksi. Repalereunaisten reikien osalta ei siten yritetäkään liepeiden uudelleen ompelua.  

Blogi_2022-36-07.jpg

Blogi_2022-36-10-11.jpg

Blogi_2022-36-12-13.jpg

Nyt voitiin aloittaa siistittyjen reikien paikkaaminen Oratex-materiaalilla. Oratex-kankaasta leikattiin kutakin reikää varten reikää suurempi pyöreä tai suorakaiteen muotoinen pala. Sen jälkeen paikka liimattiin ja kiristettiin reiän päälle kuumentamalla paikkaa sopivaan lämpötilaan säädetyllä silitysraudalla suojapaperia käyttäen. Kuumentaminen sulattaa paikkakankaan alapinnassa olevan liima-aineen kiinnittäen paikan alustaansa ja kiristäen kankaan sileäksi.

Blogi_2022-36-14.jpg

Blogi_2022-36-15.jpg

Blogi_2022-36-17.jpg

Blogi_2022-36-19.jpg

Tämä moderni materiaali oli tosi kätevää käyttää ja paikoista tuli erittäin sileitä ja siistejä. Etuna on myös, ettei tarvitse suojautua nitroselluloosalakan epäterveellisiä höyryjä vastaan. Ortex-paikkojen ulkonäkö poikkeaa kuitenkin perinteisestä 1920-luvun hapsureunaisesta kangaspaikasta. Työ jatkuu kevätkaudella 2023.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailumuseoyhdistys, Tiistaikerho, Caudron C.59, CA-50

Portaiden rakentaminen Suomen ilmailumuseon alapihalta yläpihalle

Sunnuntai 11.12.2022 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerholaisten työ ei ole pelkästään ilma-alusten entisöinteihin liittyvää, vaan autamme eri tavoin Suomen ilmailumuseota esimerkiksi lastenmaailman pystyttämisessä keväisin museon pihalle ja syksyisin sen purkamisessa tai autamme näyttelyhalleissa olevien koneiden pintojen puhdistamisessa. Samoin toteutamme ilmailumuseoyhdistyksen toimeksiantoja vaikkapa Hawk-Elämyskeskusta koskien.

Blogi_2022-33-01.jpg

Me tiistaikerholaiset olemme vuosikymmenet kavunneet jyrkkää rinnettä ylös-alas Suomen ilmailumuseon alapihalta entisöintitilan nurkalta kolmisen metriä korkeammalle yläpihalle. Kulku on ollut hankalaa ja vaatinut melkein ”nelivetoa” yläpihalle kapuamiseksi eikä alastulokaan ole ollut sen miellyttävämpää. Varsinkin tänä syksynä jouduimme kapuamaan tiuhaan rinnettä yläpihalla olevan DC-3 (C-47) DO-5 -koneen rungon luo runkoon liittyvien entisöintitöiden vuoksi.

Blogi_2022-33-02.jpg

Blogi_2022-33-03.jpg

Koska me kerholaiset emme ole enää nuorukaisia, muutoin kuin mieleltämme, portaiden saaminen rinteeseen on tullut yhä houkuttelevammaksi. Siispä tuumasta toimeen. Kun saimme luvan rakentamiseen ja hankkeen rahoitukseen Suomen ilmailumuseolta, kerhomme arkkitehti teki portaille piirustukset. Niiden perusteella hankimme Byggmaxista kestopuutavaraa portaiden tukikehikon reisilankuiksi, reisilankkujen tukitolpiksi, askelmien kannatustuiksi eli konsoleiksi sekä askelmien ja käsijohteen eli kaiteen laudoiksi.

Blogi_2022-33-05.jpg

Blogi_2022-33-07.jpg

Kaksi kuusimetristä reisilankkua tehtiin 50x150 mm tavarasta. Ensin rinteeseen kiinnitettiin rakennuksen seinän viereen tuleva reisilankku ja sitten ulompi lankku. Reisilankut yhdistettiin suorakaiteen muotoiseksi portaiden tukikehikoksi. Reisilankut kiinnitettiin rinteeseen 20x40 mm tukitolpilla, joista osa ulomman reisilankun tolpista pitkinä. Pitkien tolppien varaan asennetaan portaiden käsijohde. Tolppien tyvien saaminen riittävän syvälle rinteeseen oli hankalaa, koska  rinteen hiekkakerroksen alla olikin lähes pelkkää kivikkoa. Osa tukitolpista jouduttiinkin kiinnittämään reisilankkuihin ilman, että niiden tyvi oli saatu juntattua syvälle maahan. Tämän vuoksi lisäsimme tukitoppien määrää.

Blogi_2022-33-08.jpg

Samanaikaisesti portaiden kehikon rakentamisen kanssa tehtiin portaiden yläpäähän tulevan tasanteen kehikko. Se tehtiin samasta 50x150 mm tavarasta. Reisilankut kiinnitettiin tasanteen kehikkoon koko portaikon kattavaksi yhtenäiseksi tukirakenteeksi. Ylätasanteelta pääsee museon yläpihalle II Hallin erkkerin nurkka kiertäen. Tosin tasanteelta on vielä kolmen metrin matkalla vajaan puolen metrin nousu yläpihan asfaltille. Nousuun tehdään maaportaat 300x300x50 mm betonilaatoista.

Blogi_2022-33-09.jpg

Blogi_2022-33-10.jpg

Blogi_2022-33-11.jpg

Portaiden askelmien laudat sahattiin sarjatyönä 70 cm määrämittaan 28x110 mm uritetusta terassilaudasta. Askelmalautojen päihin porattiin reiät kiinnitysruuveille.  Samoin sahattiin sarjatyönä 50x150 mm lankuista kolmion muotoiset askelmien kannatustuet. Tukiin porattiin valmiit reiät täkkipulteille. Askelmien tuet kiinnitetään reisilankkujen sisäpintaan.

Blogi_2022-33-12-13.jpg

Blogi_2022-33-14-15.jpg

Aloitettiin askelmien tukien kiinnittäminen täkkipulteilla reisilankkuihin. Sitä mukaa, kun niitä oli kiinnitetty, ruuvattiin askelmalautoja tukien varaan. Kuhunkin tukipariin kiinnitettiin neljä askelmalautaa. Samanaikaisesti kiinnitettiin terassilaudat myös ylätasanteelle sekä kaidelauta tukitolppien päihin. Kaide tehtiin sileästä 28x95 mm terassilaudasta.

Blogi_2022-33-16.jpg

Blogi_2022-33-17.jpg

Blogi_2022-33-18.jpg

Museorakennuksen nurkalla portaiden alapään kohdalla on katolta tulevan syöksytorven suu. Torvi laskee vetensä suoraan portaiden alapäähän, johon on tarkoitus tehdä pari askelmaa 500x500x50 mm betonilaatoista. Jotta syöksytorvesta tuleva vesi ei valuisi porraslaattojen päälle, upotimme portaiden alapäähän syöksytorvesta lähtevän parimetrisen putken ohjaamaan vedet porraslaattojen alitse kauemmaksi. Tämän jälkeen rakensimme laatoista kahden askelman maaportaan. Jyrkkään rinteeseen rakennetut portaat sekä niiden ylätasanne oli saatu valmiiksi.  

Blogi_2022-33-19.jpg

Blogi_2022-33-20.jpg

Puuttui vielä ylätasanteelta asfalttipihalle johtavat kolmen-neljän askelman betonilaatta-askelmat. Ne ehdittiin rakentaa melkein valmiiksi, ennen kuin sää meni pakkaselle, maa jäätyi ja lumi satoi maahan. Työ tehdään valmiiksi ensi kevään lämpimien säiden koittaessa. Portaat ovat kyllä jo  nyt täysin kulkukelpoiset.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailumuseoyhdistys, Tiistaikerho

Mitä kaikkea muuta Tiistaikerho tekeekään?

Sunnuntai 28.4.2019 - Tiistaikerholainen

Harvemmin tulee kirjoitettua Tiistaikerhon tekemästä muusta työstä kuin museolentokoneiden entisöinnistä ja kunnostamisesta. Tiistaikerholla on kuitenkin tärkeä roolinsa Suomen Ilmailumuseon ja Ilmailumuseoyhdistyksen muunkin toiminnan kannalta.

Viime kuukaudet onkin ”kilkuteltu ja kalkuteltu” Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa Hawk-elämyskeskuksen, Päijät-Hämeen Ilmailumuseon sekä Suomen Ilmailumuseon hyväksi.

Blogi_2019-10-01-02.jpg

Suuren suosion saavuttanut Ilmailumuseoyhdistyksen Hawk-elämyskeskus on aloittamassa kesäkauden 2019 kierrostaan erilaissa tapahtumissa. Tätä varten elämyskeskuksen palveluvarustusta on kehitetty ja parannettu.

Blogi_2019-10-03.jpg

Tiistaikerholaiset ovat koonneet ja muokanneet Hawk-elämyskeskukseen sopiviksi kaikkiaan kuusi uutta metallirakenteista kaappia. Jotta kaappeja olisi helppo liikutella elämyskeskuksessa, ne päätettiin varustaa pyörillä. Pyöriä ei kuitenkaan voitu kiinnittää suoraan kaappien putkijalkoihin. Niinpä kaapit kiinnitettiin jaloistaan metalliholkeilla tukevaan vanerilevyyn. Vanerilevyn alapinnalle levyn kulmiin kiinnitettiin puolestaan 360 astetta kääntyvät pyörät. Pyöristä kaksi on jarrullisina. Näin kappeja voi kätevästi siirtää Elämyskeskuksessa paikasta toiseen.

Blogi_2019-10-04-05.jpg

Ilmailumuseoyhdistys on aikanaan saanut lahjoituksena käytöstä poistettuja lentokoneiden käytävä- eli trolleykärryjä. Ne ovat odottaneet varastoituina uutta elämää. Nyt se uusi elämä on koittanut Hawk Elämyskeskuksessa, kun tiistaikerholaiset kunnostivat kärryt toimiviksi sekä maalasivat kärryjen pinnat siniseksi uutta vastaaviksi. Lopuksi kärryjen kylkiin laitettiin IMY:n logotarrat.

Blogi_2019-10-06-07.jpg

Hawk Elämyskeskuksen kuljettaminen eri tapahtumiin edellyttää, että keskuksen sisällä olevat tavarat on kiinnitetty kuormausliinoilla huolellisesti kuljetuksen ajaksi. Kuormausliinojen kiinnityslenkkejä tarvitaan lisää, jonka vuoksi Tiistaikerholaiset kiinnittivät keskuksen seiniin neljä uutta kiinnityslenkkejä kuormausliinoja varten.

Blogi_2019-10-08-09.jpg

Vesivehmaan lentokentällä sijaitsevan Päijät-Hämeen Ilmailumuseon museohallin vieressä on kolme suurta merikonttia museoesineiden varastointiin. Konttien käyttökelpoisuutta ja käytön tehokkuutta parantaakseen kontteihin haluttiin hyllyköitä. Niihin on tarkoitus varastoida nyt siirtolavoilla olevia lentokoneiden laitteita. Tarkoitusta varten tiistaikerholaiset kokosivat kuusi metallihyllykköä Päijät-Hämeen Ilmailumuseon kontteihin toimitettavaksi.

Blogi_2019-10-11.jpg

Ilmailumuseoyhdistys ry:llä on käynnissä kolmivuotinen rahankeräyskampanja Suomen Ilmailumuseon Uusi ilmailumuseo -hankkeen hyväksi. Jotta mahdollisen moni mm. ilmailumuseoissa tai ilmailutapahtumissa kävijä voisi osallistua vaivattomasti keräykseen, tulee rahankeräyslippaita tai paremminkin rahankeräyslaatikoita olla runsaasti näkyvillä niin ilmailumuseoissa kuin eri tapahtumissa. Tämän vuoksi tiistaikerholaiset ovat viime kuukausina rakentaneet kuutta kahdella läpinäkyvällä pleksiseinällä varustettua rahankeräyslaatikkoa. Neljä ensimmäistä rahankeräyslaatikkoa on saatu valmiiksi ottamaan vastaan kansalaisten rahalahjoituksia Suomen Ilmailumuseon Uusi ilmailumuseo -hankkeeseen. Vastaavanlaisia rahankeräyslaatikoita tiistaikerholaiset ovat jo aiemminkin tehneet VL Myrsky II (MY-14) hävittäjän entisöinnin hyväksi.

Blogi_2019-10-12-13.jpg

Suomen Ilmailumuseon II hallista johtaa portaikko museon entisöintitilaan. Entisöintitila ei kuulu yleisölle avoimiin museon tiloihin, jonka vuoksi portaikon suulla ollut pelkkä köysi ilmaisemassa, ettei kulku ole sallittua. Portaikon suulla oleva köysi päätettiin korvata avautuvalla portilla. Portti rakennettiin 45x95 mm vahvuisesta höylätystä soirosta ja maalattiin kauniin siniseksi.  Portti kiinnitettiin saranoilla portaikon kaidetolppaan ja varustettiin lopuksi portin kiinni vetävällä jousella.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Hawk-elämyskeskus, Päijät-Hämeen Ilmailumuseo, Suomen Ilmailumuseo

Tuuli III:n osien luokittelu ja pakkaaminen

Torstai 18.10.2018 - Tiistaikerholainen

Suomen Ilmailumuseo suunnittelee muuttoa uusiin toimitiloihin Helsinki-Vantaan lentokentän alueella. Tätä varten Suomen Ilmailumuseon ohjeistuksella alettiin Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa luokitella Valmet Tuuli III:sta irrotettuja osia ja pakata niitä kaulukselliseen siirtolavaan tulevaa muuttoa varten. Näin Tuulin osat pysyvät ”kontrollissa” muutosta huolimatta. Nämä Tuulista irrotetut osat ovat olleet jo ennestään vanerilapuilla merkittyinä entisöintitilan hyllykössä odottamassa Tuuli III:n paluuta uudelleen maalauksesta Hämeen ammattiopisto Tavastiasta Hämeenlinnasta.

Blogi_2018-20-01-02.jpg

Koska museon suunnitellun muuton vuoksi on sovittu, että Tuuli III voi jäädä Hämeenlinnaan odottamaan, kunnes kone voidaan muuton jälkeen kenties muutaman vuoden kuluttua taas ottaa työlistalle, päätettiin Tuuli III:n osilla testata Suomen Ilmailumuseon ilma-alusten osien kirjaamista ja pakkaamista muuttoa varten.

Blogi_2018-20-03-04.jpg

Suomen Ilmailumuseo (Antti Laukkanen ja Matias Laitinen) teki monimuuttujaisen Excel-taulukon, johon kukin merkitty lentokoneen osa tai osaryhmä kirjataan huolella ennen kuin se pakataan ja siirretään numeroituna siirtolavaan muuttoa odottamaan.

Blogi_2018-20-05-07.jpg

Kaksi tiistaita on nyt osia luokiteltu ja pakattu. Kokemukset taulukosta ja osien kirjaamisesta Excel-taulukkoon ovat myönteisiä. Taulukko ja pakkausmenettely toimivat ja ohjeet ovat selkeitä. Muutaman kymmenen osan tai osaryhmän luokitteluun (joskin nyt myös luokittelun opiskeluun) meni pari tiistaita. Suuri urakka on siis kokonaisuutena edessä, kun museon kokoelman tuhannet tai kymmenet tuhannet esineet luokitellaan, numeroidaan ja pakataan muuttoa varten.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, tiistaikerho, suomen ilmailumuseo, muutto

Kurjelle raivattiin paikka Päijät-Hämeen Ilmailumuseeon

Sunnuntai 23.9.2018 - Tiistaikerholainen

Tiistaina 18. syyskuuta 12 tiistaikerholaista oli Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa Vesivehmaalla järjestelemässä museohallin luoteiskulmausta ottamaan vastaan Tiistaikerhon entisöimä I.V.L. K.1 Kurki -kone. Sitä ennen hallin Kurjelle ajateltua tilaa oli mittailtu ristiin rastiin, jotta saataisiin selville, mitä kaikkea pitää hallissa siirtää pois Kurjen tieltä.

Blogi_2018-18-01.jpg

Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta parisen vuotta sitten Tiistaikerhoon kunnostettavaksi tuotu Kurki on saatu jo koko lailla valmiiksi. Vielä on käynnissä Kurjen siipien uusien vaneripintojen maalaus. Kun se on saatu valmiiksi, Kurki koekootaan Suomen Ilmailumuseolla ennen kuin kone palautetaan takaisin Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon Vesivehmaalle. Siellä kone asetetaan koottuna näytteille vielä tämän vuoden puolella.

Blogi_2018-18-06-09.jpg

Jotta kokonainen Kurki -lentokone mahtuisi näytteille Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon, tiistaikerholaiset raivasivat hallin luoteisnurkan Kurkea varten. Ensin siirrettiin hallista pois hallin pohjoisen oven vieressä ja Blackburn Riponin keulan edessä oleva MI-8 helikopterin roottorilapavaunu roottoreineen.  Roottorilapavaunu työnnettiin ulos ja tyhjennettiin lavoista. Sen jälkeen vaunu työnnettiin varastokontin suojaan ja viisi raskasta lapaa palautettiin lapa kerrallaan konttiin siirrettyyn lapavaunuun.

Blogi_2018-18-10-14.jpg

Blogi_2018-18-17.jpg

Nyt voitiin siirtää tulevalta Kurjen paikalta entiselle lapavanun paikalle sekä meritoimintakone VL E.30 Kotkan (KA-147) että koulukone Caudron C.59 (CA-50) -koneiden rungot. Hallin päädyn liukuovet avattiin kokonaan, jotta rungot saatiin siirrettyä osin ulkokautta hallin oven viereen Riponin keulan eteen. Pienen keplottelun jälkeen rungot saatiin käännettyä haluttuun asentoon oven vierustalle.

Blogi_2018-18-18.jpg

Lisäksi hallin sivuseinän vierellä osittain hyllykön alla oleva VL Pyryn huonokuntoinen runkokehikko siirrettiin lähemmäksi hallin ovea. Runkokehikko käännettiin samalla niin, että koneen nokka osoittaa nyt kohti hallin ovea. Myös pienempiä hallin järjestelyjä tehtiin. Tiistaikerholaisten muutaman tunnin aherruksen jälkeen Päijät-Hämeen Ilmailumuseo on valmis ottamaan Kurjen vastaan, niinpä kahvituokio Lahden Ilmasillan tarjoamana oli paikallaan.

Blogi_2018-18-20.jpg

Kurki tulee olemaan I.V.L. D.26 Haukka I:n ohella toinen Tiistaikerhon kunnostama kone, joka palaa takaisin näytteille Päijät-Hämeen ilmailumuseoon. Haukka I ja Kurki ovat myös toistaiseksi ainoita museossa esillä olevia kunnostettuja 1920-luvun koneita. Todettakoon, että Vesivehmaan entiseen sodanaikaiseen lentokonehalliin 1940-luvun lopulla kootuista lukuisista 1920- ja 1930-luvun koneista valtaosa on kunnostettu tahi entisöity, mutta ne ovat näytteillä muualla, kuten esimerkiksi Suomen Ilmavoimamuseossa tahi Suomen Ilmailumuseossa.

Blogi_2018-18-21-23.jpg

Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa olevista 1920- ja 1930-luvun koneista kunnostamistaan odottavat VL E.30 Kotka, Caudron C.59, Aero A-32GR sekä Blackburn Ripon. Niistä kolme ensin mainittua olisivat sopivia Tiistaikerhossa kunnostettaviksi. Suuri kone Ripon olisi todella haasteellinen, muttei sekään ihan mahdoton osa kerrallaan käsiteltäväksi. Muut Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa nykyisin esillä olevat koneet edustavatkin Ilmavoimissa käytössä olleita suihkukoneita ja helikoptereita.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, I.V.L. K.1 Kurki, Vesivehmaa, Päijät-Hämeen Ilmailumuseo

Haukka I:n polttoainetankit saavat suojakseen uudet vanerikannet

Maanantai 16.6.2014 - Tiistaikerholainen

Haukka I:n kuparipeltiset polttoainetankit on sijoitettu yläsiipien sisään lähelle siipien tyveä. Kummankin polttoainetankin kapasiteetti on 97 kiloa polttoainetta.  Siipeen upotettujen tankkien suojana on vanerinen tinatuilla metallilistoilla vahvistettu kansi. Molempien siipien kannet ovat lahonneet niin huonoon kuntoon, että ne joudutaan kokonaan uusimaan. Vain kannen messinkinen pianosarana sekä polttoainemittarin anturin ja polttoaineen täyttöaukon alumiiniset suojukset ovat jäljellä alkuperäisestä kannen rakenteesta.

blogi_11-2014_oikean_ylasiiven_lahes_valmis_polttoainesailion_kansi.jpg

Oikean yläsiiven polttoainetankin uuden suojakannen rakentaminen on viimeistelyvaiheessa. Vanerinen kansi on saanut kannen lukituksen takaavien lukkolankatappien mukaiset reikänsä. Näin on päästy kiinnittämään vanerikanteen kannen reunojen vahvikkeeksi tulevia tinatusta pellistä leikattuja 2 cm leveitä metallilistoja sekä polttoainemittarin ja polttoaineen täyttöaukon alumiinisuojuksia.

blogi_11-2014_oikean_ylasiiven_polttoainesailiota_asennetaan_paikoilleen.jpg

Kiinnittämisessä törmäsimme yllättävään ongelmaan. Listojen ja suojusten kiinnittäminen on tehty alunperin messinkinauloilla, joiden vanerin läpi menneet kärjet oli taitettu eli kotkattu vanerin alapinnalle. Kun ostimme rautakaupasta messinkinaula-tuotenimellä sopivan kokoisia nauloja, ne eivät kelvanneetkaan tarkoitukseemme. Syy oli se, että yleisesti kaupan olevat messinkinaulat ovat tarkoitettu mm. jalkalistojen naulaamiseen, jonka vuoksi niiden tulee olla hyvin jäykkiä. Nämä naulat eivät olekaan varsinaisia messinkinauloja vaan messinkipäällysteisiä rautanauloja, jotka ovat liian jäykkiä tarkoitukseemme. Pienen etsiskelyn jälkeen löysimme oikeita ja sopivan meltoja messinkinauloja, joilla suojusten ja metallilistojen kiinnitys polttoainetankin vaneriseen suojuskanteen sujui.

blogi_11-2014_combo_polttoainetankin_tayttoaukon_suojuksen_naulausta_ja_aukko.jpg

Kun nyt on ”opeteltu” oikean puoleisen yläsiiven kanssa polttoainetankin suojuskannen tekemistä, vasemman siiven kannen tekeminen sujunee jo rutiinilla. Siihen päästään tosin vasta elokuussa Tiistaikerhon syyskauden alettua. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lentokone, entisöinti, konservointi, vapaaehtoistyö.ilmailumuseo

Haukka I:n yläsiivet valmistumassa

Perjantai 13.6.2014 - Tiistaikerholainen

Viime vuoden marraskuusta lähtien Tiistaikerhossa on ahkeroitu Haukka I:n (I.V.L. D26) pahoin lahonneiden yläsiipien kunnostamiseksi. Kerhon kevätkauden päättyessä oikea yläsiipi saatiin konservoinnin ja korjauksen osalta valmiiksi lukuun ottamatta siipeen sijoitetun polttoainetankin suojaksi tulevaa vanerista kantta. Paljon on tilanne muuttunut siitä, kun pahoin lahonnut oikea yläsiipi saatiin Tiistaikerhoon korjattavaksi.

blogi_10-2014_combokuva_ylasiipi_ennen_nyt.jpg

Uutta vaneriverhousta laitettiin oikeaan yläsiipeen noin 80 % siiven pinta-alasta. Vaneripinnat odottavat nyt alumiinipronssimaalausta. Ennenkuin sen osalta päästään tositoimiin, on selvitettävä Haukan maalauksessa vuonna 1927 käytetyt maali- ja lakkatyypit. On erittäin todennäköistä, että Haukka maalattiin Ilmailuvoimien lentokonetehtaalla Suomenlinnassa yleisesti käytetyllä ja kosteutta kestävällä Valspar-lakalla, johon oli sekoitettu alumiinipronssijauhe. Lopuksi kone lienee vielä lakattu kiiltäväksi pelkällä Valspar-lakalla.

Nyt on selvityksen kohteena Valspar-lakan tyyppi, sen yhteydessä käytettävä liotin ja missä suhteessa alumiinipronssia ja muita pigmenttejä lakkaan sekoitetaan. Toivottavasti asiat selviävät kesän kuluessa, jotta päästään maalaamaan. Näin maalauksenkin osalta voitaisiin puhua Haukka I:n puhdasoppisesta konservoinnista, jossa käytetään samoja tai samantyyppisiä maaleja, kuin konetta rakennettaessa Suomenlinnassa 87 vuotta sitten.

blogi_10-2014_siiven_paikkausta.jpg

Jos oikean yläsiiven kunnostus on loppusuoralla, niin tehtävää on vielä kosolti vasemman yläsiiven korjaamisessa. Tosin korjatuksi on jo saatu siiven säästetyssä alkuperäisverhoilussa olleet vauriot ja pahoin tuhoutuneen siiven johtoreunan rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Siiven uudelleenverhoilu puretuilta osin pääsee alkamaan Tiistaikerhon syyskauden alettua elokuun puolivälissä.

blogi_10-2014_vasemman_ylasiiven_torsion_rakentamista.jpg  

On varsin oletettavaa, että yläsiivet saadaan valmiiksi asennettavaksi Suomen Ilmailumuseossa Hylyistä helmiksi -näyttelyssä olevaan Haukkaan lokakuun alkuun mennessä. Näin varsinkin, kun ryhmä tiistaikerholaisia on jatkanut siipien korjausta kesäkuunkin aikana.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lentokone, entisöinti, konservointi, vapaaehtoistyö.ilmailumuseo

"Olisipa sijaa majatalossa"

Maanantai 17.2.2014 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho on vuosien saatossa konservoinut, entisöinyt tahi rakentanut useita museolentokoneita. Viimeisimpiä ovat Focke-Wulf Fw-44J ”Stieglitz (SZ-18), urheilukone Viri sekä Pertti Kyrölän kokeilukone. On todella valitettavaa, ettei yksikään näistä koneista ole ilmailumuseossa nähtävillä, koska Suomen Ilmailumuseon näyttelyhalleihin ei lisää koneita mahdu. Näyttelyhallien tilanpuute onkin yksi Suomen ilmailumuseoiden toiminnan pahimmista pullonkauloista.

2014-04_stigu_tuurissa.jpg

Sentään ”Stigua” ja Viriä voi niin halutessaan käydä katsomassa.  Stieglitz SZ-18 on nähtävillä Alavudella Tuurin Kyläkaupassa kattoon ripustettuna. Viri puolestaan on sijoitettuna Jyväskylään Seppälänkankaan K-Citymarkettiin, jossa se niin ikään on ripustettu kattoon asiakkaiden ihailtavaksi. 

2014-04_blue_1_hallissa_olevia_koneita_museon_pihalla.jpg

Kuva: Blue 1:n hallissa olevia koneita vielä Suomen Ilmailumuseon pihalla kuvattuna.

Pertti Kyrölän itse suunnittelema ja 1940-luvun lopulla rakentama alatasoinen lentokone sen sijaan on varastoituna Helsingin Lentoasemalla Blue 1:n halliin yhdessä sinne sijoitettujen Suomen Ilmailumuseon lukuisten koneiden kanssa. Blue 1:n hallissa ovat mm. Folland Gnat GN-106, Fouga Magister FM-42, kaksipaikkainen Draken DK-262, kaksipaikkainen MIG 21 BIS MK-105, Mi-8 helikopteri HS-6, LET Z-37 Čmelák OH-CMB, Klemm OH-KLA ja Tuuli III. On sääli, etteivät nämä koneyksilöt ole ilmailuharrastajien katsovissa. Samalla tavalla Keski-Suomen Ilmailumuseossa osa museon konekalustoa on piilossa varastohalleissa, josta osa koneista tuodaan kesäkaudeksi museon pihalle museokävijöiden katsottavaksi, mutta samalla taivasalle sään armoille.

2014-04_stigun_puhdistus.jpg

Tuurin kyläkaupassa oleva Stieglitz SZ-18 on ollut sinne sijoitettuna vuodesta 2010. Ilmailumuseoyhdistyksellä on sopimus Veljekset Keskinen Oy:n kanssa koneen pysymisessä Tuurin Kyläkaupassa vuoden 2016 loppuun. Tammikuussa ryhmä tiistaikerholaisia kävi Tuurissa puhdistamassa jo neljättä vuotta katossa roikkuneen ”Stigun” pölyyntyneet pinnat. Kotimatkalle otettiin mukaan Veljekset Keskinen Oy:n Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerholle lahjoittamat työkalut. Ne tulevatkin tarpeeseen, kun VL Myrsky II entisöintiprojekti pääsee kunnolla käyntiin. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lentokone, entisöinti, ilmailuhistoria, ilmailumuseo

Tiistaikerhon kesätoimintaa

Keskiviikko 14.8.2013 klo 9.32 - Tiistaikerholainen

Vaikka Tiistaikerho lähtikin kesälaitumille 21. toukokuuta, toiminta on silti jatkunut jossain muodossa kesänkin aikana. Kesäkuussa tiistaikerholaisia osallistui II-hallin osittaiseen uudelleen järjestelyihin. Halliin tehtiin tilaa sinne sittemmin tuodun DC-9 simulaattorin alta.

Tässä tarkoituksessa tiistaikerholaiset yhdessä museon henkilökunnan kanssa siirsivät II-hallista pois mm. LET Z-37 Čmelákin (OH-CMB) ja Klemm L25:n (OH-KLA) siivet irrotettiin koneen siirtämiseksi varastoon.  Fieseler FI 156K-1 Storch (OH-FSA) koneen oikeanpuoleinen siipi käännettiin ”kuljetusasentoon” pitkin koneen runkoa, jotta sen viereen saatiin mahtumaan toisaalta hallista siirretty Blomqvis-Nyberg lentokone. Blomqvist-Nybergin -koneen siirto edellytti koneen siiven irrottamista ja takaisin asentamista uudella näyttelypaikallaan.

klemmin_irrotettu_siipi_laitetaan_pukeille.jpg

Porukkaa on ahkeroinut myös Haukka I:n konservointityön jatkamiseksi. Siipien, peräsinten ja rungon korjauspaikat ovat saaneet vanhalla maalausmetodilla tehdyn maalipinnan. Moottoripukkia ja koneen nokan rakenteita on puhdistettu liasta sekä ruosteesta ja ruosteesta puhdistettuja rungon metalliosia ja kiinnikkeitä on maalattu mustalla. Heinäkuun lopussa tuotiin puolustusvoimien kuljetuksella Haukka I:n yläsiivet Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta Suomen Ilmailumuseoon Vantaalle Tiistaikerhon korjattavaksi ja konservoitavaksi. Samalla kyydillä vietiin Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerhon rakentama purjekonesimulaattorin ohjaamorunko Keski-Suomen Ilmailumuseoon, jossa Virtuaalilentäjät ry:n varustaa simulaattorin todelliseen tehtäväänsä.

sivuvakajan_metallirungon_puhdistus_ruosteesta.jpg

Varsinaisesti Tiistaikerhon työsarka alkaa kesäkauden jälkeen tiistaina 20. elokuuta. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, niin ota yhteyttä info@imy.fi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tiistaikerho, entisöinti, haukka, kesä, suomen ilmailumuseo