Tiistaikerhon blogi

Ressun moottorin pakoputkien rakentaminen

Sunnuntai 20.9.2026 - Tiistaikerholainen


Ressun rungon verhoilun rinnan on jatkettu pakoputkistojen rakentamista Ressuun asennettavaan Continental A 65 -moottoriin. Ressun alkuperäinen Continental A 65 -moottori pakoputkistoineen ei ole säilynyt. Ressua varten saimme kuitenkin PIK-11 OH-YMD:n lento-onnettomuuskoneen vastaavan tyyppisen mutta vaurioituneen moottorin. Rakennamme moottoriin uudet pakoputkistot alkuperäisten Esko ja Ari Hietanen suunnittelemien ja rakentamien mukaisiksi.

Blogi_2026-16-01.jpg

Kuva: Esko Keskinen.

Koska moottorin sylinterit ja sylinterikannet ulottuvat rungon verhoilun ulkopuolelle, on kummankin puolen sylinteriparilla oma yksinkertainen pakoputkistonsa. Ne kumpikin koostuvat sylinterien pakoaukoista äänenvaimentajaan johtavista suorista pakoputkista, äänenvaimentajasta ja lyhyestä pakoputkiston loppupäästä. Lisäksi oikean puolen äänenvaimentajaan on yhdistetty imuilman esilämmityskotelo. Pakoputkistojen rakentamisen alkuvaiheista on kirjoitettu 30.1.2026 julkaistussa Tiistaikerhon blogissa.

Blogi_2026-16-02.jpg

Kun sylinterien pakoaukkoihin oli kiinnitetty laipoistaan 40 mm läpimittaiset pakoputket, voitiin aloittaa pakoputkistoon kuuluvien äänenvaimenninputkien hitsaaminen näiden päihin. Pakoaukoissa kiinni olevien putkien päät oli leikattu äänenvaimenninputkien pinnan kaarevaan muotoon. Hitsausta varten äänenvaimenninputket kiinnitettiin liinoilla moottoriin niin, että ne painautuvat tiiviisti pakoaukoissa kiinni olevien putkien päitä vasten. Näin ne olivat hyvin hitsattavissa.

Blogi_2026-16-03.jpg

Blogi_2026-16-04.jpg

Kuva: Ari Aho.

Äänenvaimenninputket hitsattiin eli heftattiin MIG-hitsauslaitteella ensin muutamasta kohtaa kiinni putkien päihin. Näin pakoputkisto pysyi jo alustavasti koossa. Kun oli tarkistettu, että heftaus oli onnistunut, äänenvaimenninputkien ja pakosarjassa kiinni olevien putkien välinen liitos hitsattiin kauttaaltaan umpeen. Hitsaussaumoja hiottiin alustavasti sileiksi porakoneeseen kiinnitetyllä metallisella jyrsimellä sekä rälläkkään kiinnitetyllä hiomalaikalla.

Blogi_2026-16-05.jpg

Äänenvaimenninputkien päät olivat vielä avonaisia. Päät laitettiin umpeen hitsaamalla niihin pyöreä 100 mm halkaisijaltaan oleva päätylevy. Tätä varten leikattiin 1 mm vahvuisesta metallilevystä aihiot neljälle päätylevylle. Äänenvaimenninputkien peräpäähän tulevien levyjen keskelle tehtiin 40 mm suuruinen aukko aukkoon hitsattaville pakoputkiston loppupäille.

Blogi_2026-16-06.jpg

Blogi_2026-16-07.jpg

Blogi_2026-16-08.jpg

Äänenvaimenninputkien päätylevyjen aihioiden reunat hiottiin niin, että levyt upposivat tiiviisti äänenvaimentajaputken päätyreunan sisäpuolelle. Jotta päätylevyt eivät pääsisi hitsattaessa solahtamisen syvemmälle putken sisään, putken päätyreunan kyljen läpi laitettiin stoppari neljästä ruuvista.

Blogi_2026-16-09.jpg

Blogi_2026-16-10.jpg

Päätylevyt heftattiin vuoron perään muutamasta kohdasta äänenvaimenninputken kumpaankin päähän. Kun oli tarkastettu, että päätylevyn heftaus oli onnistunut, stoppariruuvit voitiin irrottaa. Nyt päätylevy hitsattiin koko matkaltaan äänenvaimentajan pään reunaan. Päätylevyn hitsaussauma hiottiin rälläkän hiontalaikalla sileiksi. Näin toimittiin kaikkien neljän päätylevyn hitsaamiseksi paikoilleen.

Blogi_2026-16-11.jpg

Blogi_2026-16-12.jpg

Seuraavaksi aloitettiin oikeanpuoleisen äänenvaimentimen kylkeen tulevan imuilman esilämmityskotelon tekeminen. Kotelo on 200 mm pituinen, sen leveys on runsas kolmannes äänenvaimentajaputken kehästä (noin 160 mm) ja se on 20 mm syvä. Malli tähänkin saatiin Ressusta olevista valokuvista. Kotelon tekemiseksi leikattiin 1 mm teräslevystä määrämittainen kappale kotelon kanneksi. Kansilevy taivutettiin mankelissa kuperaksi vastaamaan äänenvaimentimen kyljen kaarevaa muotoa lisättynä kotelon 20 mm syvyydellä. Niin ikään leikattiin teräslevystä kaksi 20 mm leveää ja imuilman esilämmityskotelon pituista suikaletta. Nämä suikaleet hitsattiin kannen pitkille sivuille kotelon kyljiksi ja hitsaussaumat hiottiin sileiksi. Näin voitiin kummastakin päästä vielä avonaista imuilman esilämmityskoteloa sovitella äänenvaimentimen kylkeen.

Blogi_2026-16-13.jpg

Kotelon päätyjen umpeuttamiseksi leikattiin kaarevat päätykappaleet 1 mm levystä. Päätykappaleiden aihiot muokattiin kotelon päädyn muotoon. Jälleen päätylevyt ensin heftattiin kiinni muutamasta kohdasta imuilman esilämmityskotelon kumpaankin päähän ja sen jälkeen kokonaan siihen kiinni.

Blogi_2026-16-14.jpg

Imuilman esilämmityskotelon pintaan tulee vielä sekä imuilman esilämmityskoteloon tulevan tuloilman putki että vastaavasti esilämmityskotelosta kaasuttimeen menevän esilämmitetyn ilman putki. Nämä 50 mm halkaisijaltaan olevat putket hitsattiin kiinni imuilman esilämmityskoteloon Ressusta otettujen valokuvien mukaisin kohtiin.

Nyt voitiin ”koko komeus” hitsata kiinni oikeanpuoleisen pakoputkiston äänenvaimenninputken kylkeen. Näin moottorin oikean puolen äänenvaimentaja oli saanut kylkeensä alkuperäisen mukaisen imuilman esilämmityskotelonsa.

Blogi_2026-16-15.jpg

Kuva: Esko Keskinen.

Blogi_2026-16-16.jpg

Blogi_2026-16-17.jpg

Vielä puuttui pakoputkiston äänenvaimentimien peräpäihin tulevat reiälliset pakoputkien loppupäät. Ne tehtiin 45 mm läpimittaisesta teräsputkesta. Putkesta leikattiin 100 mm pitkät palat ja niiden kylkiin tehtiin alkuperäisen pakoputken mukaiset kolme riviä 10 mm suuruisia reikiä. Ensin reiät porattiin 5 mm terällä. Sen jälkeen reiät jyrsittiin pylväsporaan kiinnitetyllä kartioterällä 10 mm suuruiseksi. Valmiit reiälliset pakoputken päät hitsattiin paikalleen äänenvaimentimen päissä oleviin aukkoihin niin, että ne osoittivat alkuperäisen mukaisesti viistosti poispäin rungosta. Näin pakoputkesta tuleva kuuma ilma ei vahingoita nokan kyljen kangasverhoilua.

Blogi_2026-16-18.jpg

Ressusta otetuista valokuvista ilmenee myös, että kummankin pakoputkiston äänenvaimentajaputken moottorinpuolen keskilinjaa pitkin kulkee 10 mm korkuiset vahvikelistat. ne piti vielä tehdä. Listojen aihiot leikattiin 1 mm metallilevystä ja hitsattiin paikoilleen. Jälleen hitsaussaumat hiottiin sileiksi. Nyt oli kummankin puolen pakoputkistot saatu rakenteellisesti valmiiksi moottoriin sovitettaviksi.

Blogi_2026-16-19.jpg

Blogi_2026-16-20.jpg

Blogi_2026-16-21.jpg

Kuva: Juha Veijalainen.

Vaikka pakoputkiston saumoja oltiin putkiston osia rakennettaessa jo hiottu sileiksi, saumoihin tehtiin vielä loppuhionta ajatellen pakoputkistojen maalausta. Loppuhionta tarkoitti sekä hiomista eri välinein että osassa saumoja myös paklausta. Näin varsinkin saumoissa, joissa oli hitsauksen jäljiltä jäänyt pieniä koloja. Nämä hitsaussaumat paklattiin käyttämällä kaksikomponenttista Plastig Paddingin kemiallista metallia. Paklausten kovettua, saumat hiottiin hiomalaikalla ja viimeiseksi 1000 karkeusasteisella vesihiontapaperilla.

Blogi_2026-16-22.jpg

Ressun Continental A65 moottorin pakoputkistot on näin saatu maalausvalmiiksi. Ne maalataan alkuperäisen mukaisesti hopeaksi.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainottu.

Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, Tiistaikerho, Hietanen HEA-23b, Ressu


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini