Tiistaikerhon blogi

OH-XTM:n moottorisuojuksen ja laskutelineen pyöräsuojusten korjaaminen

Sunnuntai 12.4.2026 - Tiistaikerholainen

PIK-21 Super Sytky OH-XTM:ssä on lasikuidusta muotin avulla tehdyt moottorin ylä- ja alasuojus. Myös laskutelineen pyörien suojukset on tehty lasikuidusta. Elokuussa 2024 tapahtuneessa lento-onnettomuudessa moottorin alapuolinen suojus vaurioitui, muttei kuitenkaan kovin pahasti.

Kuva: Harri Kaikkonen.

Kun alasuojuksen vaurioita tarkasteltiin, todettiin että se oli saanut kolhuja ja yhden suuremman murtuman, josta oli myös irronnut palasia. Molemmissa pyöräsuojuksissa oli pieniä kolhuja ja toisessa niistä oli yksi suurempialainen vaurio.

Moottori- ja pyöräsuojusten korjaus aloitettiin hiomalla vauriokohdista maalipinnat pois niin, että alta paljastui puhdas ruskea laskukuitupinta. Tämä toimenpide on välttämätön, jotta vauriokohtaa korjatessa lasikuitumatto liimautuu alustaansa. Hiomista tehtiin käsin hiomapapereilla, mutta myös nauhahiomakoneella sekä monitoimityökalun kolmiohiontapäällä. Leikkasimme pois kaiken vahingoittuneen lasikuidun.

Kuva: Reijo Siirtola.

Moottorin alasuojuksen vauriokohtien reunat hioimme sekä suojuksen sisä- että ulkopuolelta niin, että vauriokohdan reunan ulko- ja sisäpinnalle tuli useita senttejä puhdasta tartuntapintaa uudelle lasikuitumatolle. Samoin toimimme pyöräsuojusten vauriokohtien reunojen osalta.

Kuva: Reijo Siirtola.

Kun sekä moottorin alasuojuksen että pyöräsuojusten vauriokohdat oli hiottu puhtaalle lasikuidulle, aloitettiin niiden korjaus lasikuitulaminoinnilla. Laminointi tehtiin ristiin kudotulla lasikuituvahvikekankaalla ja epoksihartsilla. Laminoimme lasikuitumaton epoksilla, sillä epoksilla laminoituna lasikuitumatto ei ime vettä itseensä, vaikka laminaatin pinta vaurioituisi. Käytimme laminoinnissa 2-komponenttista Bilteman ”Laminating Epoxy Art. 30-103” epoksipohjaista hartsia.

Kuva: Reijo Siirtola.

Aloitimme vaurioalueiden laminoinnin moottorin alasuojuksen nurkan suuren vaurion ulkopinnasta. Tämän vuoksi teimme lankusta muotin ja alasuojus kiinnitettiin puristimilla muotin ympäri työpöytään. Näin suojus pysyy ulkopuolelta laminoitaessa oikeassa muodossa. Laminointikohtaan ei myöskään jää jännitteitä, jotka saattaisivat myöhemmin murtua. Puristimen ja muotin väliin laitoimme keltaista muoviteippiä, jonka taustapuoleen epoksihartsi ei tartu. Tämä helpotti suojuksen irrotusta laminoinnin jälkeen.

Kuva: Reijo Siirtola.

Kun olimme laminoineet murtumakohdan moottorisuojuksen ulkopuolelta, laminoimme lasikuitumattoa moottorin alasuojuksen sisäpuolelle vastaaviin vaurion kohtiin. Näin vauriokohdan laminointipaikkaus sai vähintään alkuperäisen lujuuden. Vastaavalla tavalla laminoimme kaikki muut moottorin alasuojuksen kuten myös pyörien suojusten vauriot.

Kuva: Meeri Siirtola.

Lasikuitumaton laminoinnin jälkeen aloitettiin hionnat. Ne tehtiin tasohiomakoneella käyttäen karkeutta 60. Näin suuri karkeusaste saattaa aiheuttaa väärin käytettynä syviä ja vaikeammin korjattavia kuoppia ja naarmuja, jonka vuoksi esihionnassa tulee olla huolellisen varovainen. Tämä karkealla hiomapaperilla tehty hionta hioo kuitenkin paikkauskohdan eri kovuusasteiset materiaalit samalla tasolle ilman, että kovempi materiaali jäisi hiottaessa koholle. Lisäksi hionta on nopea ja hiontajälki jo suhteellisen siisti.

Ensihionnan jälkeen laminoidut kohdat ja pienemmät ilman laminointia tehdyt korjaukset kitattiin epoksipohjaisella kitillä. Siihen käytimme ”Bilteman Lightweight Epoxy Filler Art.30-648” 2-komponenttikittiä. Kittauksen jälkeen hioimme pinnat tasohiomakoneella käyttäen nauhakarheutta 180. Tämä karheus tasoittaa epoksikitin epätasaisuudet sekä ensihionnassa mahdollisesti syntyneet naarmut.

Kuva: Reijo Siirtola.

Lightweight Epoxy Filler- käsittelyn jälkeen siirryttiin pohjamaalaukseen. Pohjamaalaukseen ostimme Pintavärin liikkeestä harmaata ”Sparymax 1K AC-Fyller” pohjamaalia eli primeria. Tämä spraynä levitettävä pohjamaali tasoittaa loputkin pienet epätasaisuudet ja peittää hyvin hionnassa syntyneen lasikuitupinnan kirjavuuden. Lisäetuna on lyhyt uudelleen hionta-aika. Hionnan voi tehdä jo 15 minuutin päästä.

Pohjamaalin kuivuttua hioimme korjatut paikat käsin ensin hiomapaperilla karkeusasteena 360 sekä lopulta koko moottorin alasuojuksen sekä pyöräsuojusten pinnat märkähiontana vesihieomapaperilla karkeusasteena 1000. Näin menetellen saimme alasuojukseen ja pyöräsuojuksiin tasaisen ja puhtaan pinnan tulevalle pintamaalaukselle. Pintamaalaus tehdään vasta siinä vaiheessa, kun on päästy rungon entisöinnissä maalausvaiheeseen.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Super Sytkyn siiven korjaus alkoi

Maanantai 2.3.2026 - Tiistaikerholainen

Super Sytkyn (OH-XTM) siipi säilyi lähes ehjänä lento-onnettomuudessa elokuussa 2024. Onnettomuudessa vasemmanpuoleisen siiven alapinnan tyven verhoiluvaneriin tuli kuitenkin suurialainen vaurio. Vaurio syntyi laskutelineen taittuessa koneen rungon alle, jolloin telineen vasemmanpuoleinen pyörä iskeytyi siiven alapintaan rikkoen vaneriverhoilun. Oikeanpuoleisen siiven jättöreunan yläpintaan tuli pieni reikä ja jättöreunan vanerireunoihin muutama murtuma. Muutoin siipi on pinnoiltaan ehjä.

Kuva: Timo Kopranen.

Super Sytkyn siipi on ollut toistaiseksi varastoituna Puusepäntien verstaamme varastokontissa odottamassa korjauksen alkamista. Alkamista on viivästyttänyt kysymys, mahtuisiko siipi verstaaseen siellä jo olevien Super Sytkyn, Ressun sekä Myrsky MY-5:n runkojen sekaan. Super Sytkyn siipi on yhtenäinen ja kärkiväliltään 5,3 m.

Mittailimme verstastilaa ja päädyimme siihen, että kyllähän siiven saa siipipukeille laitettuna mahtumaan Super Sytkyn ja Ressun runkojen väliin, kunhan siirrämme Ressun ja MY-5:n runkoja metrin verran sivusuunnassa. Sen sijaan lappeelleen asetettuna siipi ei Sytkyn ja Ressun runkojen väliin mahdu.

Kuvat: Timo Kopranen.

Kun runkojen siirtely oli tehty, kannoimme Super Sytkyn siiven varastokontista verstaaseen. Siellä siipi laitettiin siipipukeille. Yllättävän hyvin jäi vielä työskentelytilaa siiven ympärille. Asetimme siiven siipipukeille kaltevaan asentoon niin, että siiven pahemmin vaurioitunut alapinta on hyvin esillä ja näin helpommin korjattavissa.

Laskutelineen pyörän siiven alapintaan iskemä vaurio korjataan poistamalla verhoiluvaneri rikkoutuneelta alueeltaan, rakentamalla vauriossa tuhoutuneet siiven sisärakenteet ja verhoilemalla lopuksi aukko umpeen.

Rikkoutuneen vanerialueen poistamiseksi vaurion ympärille piirrettiin suorakaide niin, että vaurioalue jäi reilusti suorakaiteen sisäpuolelle. Suorakaiteen ääriviivojen mukaan rikkoutunut vaneri sahattiin irti monitoimityökalun terällä.

Vanerin alta paljastui noin 40x 60 vaurioitunut alue siipisalosta jättöreunaan päin. Vaurioalueen kolmesta kaaresta kaksi oli murskaantunut. Ehjän siipikaaren pintaan sahauksessa jäänyt verhoiluvaneri naputeltiin varovasti irti taltalla.

Nyt päästiin myös tutkimaan siiven rakennetta. Selvisi, ettei Super Sytkyn siipikaaret olekaan ”perinteisiä” kevennysrei´illä ja reunalistoilla varustettuja siipikaaria. Sytkyn siipikaari koostuu reunalistalla vahvistetusta siipikaaren reunusvanerista, johon oli liimattu ohuista rimoista tukiristikko. Samalla paljastuivat siiven sisällä kulkevat ja kaariin kiinnitetyt pitotputken muoviletkut. Onnettomuuden jälkeen siivestä irrotettu Super Sytkyn pitotputki on ulkoasultaan sarvimainen suoraan alaspäin osoittavaa mallia. Se on samanlainen kuin mm. Piper PA-28 Cherokeen ei-lämmitettävä Pitot putki.

Avatun vaurioalueen rikkoutuneet siipikaaret purettiin uusien kaarien rakentamiseksi niiden tilalle. Samalla aloitettiin oikeanpuoleisen siiven jättöreunassa olevan pienen reiän paikkaus. Tässäkin tapauksessa reiän ympäri piirrettiin suorakaide ja sen mukaan vaneriin leikattiin aukko. Aukon reunojen alle liimattiin vanerilistat niin, että ne ulottuivat puolisen senttiä aukon sisäpuolelle. Muotoiltiin tiiviisti aukkoon painautuva vanerilappu. Se liimataan aukon peitoksi. Vaneripaikan saumat tullaan paklaamaan ja hiomaan sileiksi paikka-alueen maalaamiseksi. Liimattiin myös jättöreunan vanerireunojen pari murtumaa. Näin työt Super Sytky OH-XTM:n siiven korjaamiseksi ovat päässeet hyvään vauhtiin.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Super Sytkyn laskutelineen kiinnityskaarien korjaaminen

Tiistai 13.1.2026 - Tiistaikerholainen

Vaurioituneen PIK-21 OH-XTM Super Sytkyn korjaaminen jatkuu Tiistaikerhossa Puusepäntien verstaassa. Yksi korjauksen kohde on ohjaamon ja tuliseinän välissä oleva vaurioitunut kaksoiskaari. Kaaret ovat laskutelineen etummainen ja takimmainen kiinnityskaari, joiden alaosaan laskuteline kiinnitetään. Sen lisäksi kaaret pitävät koneen nokan muodossaan. Laskutelineen etummaisen kaaren alalistaan kiinnittyvät myös jalkaohjaimet. Jalkaohjainten vaijerin kulkua varten on takimmaisen kaaren alaosassa aukko ohjainten vaijereille.

OH-XTM:n kaputissa elokuussa 2024 laskuteline taittui rungon alle rikkoen pahoin koneen nokan alaosan. Samalla kummankin laskutelineen kiinnityskaaren alaosa rikkoutui kaaren puoliväliin asti. Yläosastaan kaaret säilyivät ehjinä. Laskutelinekaariparin rikki olevassa ja irtonaisessa alaosassa jalkaohjaimet olivat vielä kiinni.

Pohdittaessa kaariparin korjausta päätimme, ettei kaariparia tarvitse rakentaa kokonaan uudestaan. Näin säästymme kaariparin ehjien yläosien ja samalla koko ohjaamon ja tuliseinän välisen alueen purkamiselta ja uudelleen rakentamiselta. Laskutelineen kiinnityskaaret korjataan rakentamalla kaarien tuhoutuneet alaosat ja liittämällä ne ehjänä säilyneiden kaarien yläosaan. Näin voimme menetellä, sillä emme tee OH-XTM:stä lentävää, vaan ehjää näyttelyesinettä.

Uudelleen rakennettavien kaarien alaosien liittämiseksi kaarien ehjiin yläosiin, kaarien tyngät tasattiin samanpituisiksi. Kaaren tynkien kummaltakin sivulta poistettiin kaarta tukevat 2 mm vahvuiset kylkivanerit noin viiden senttimetrin matkalta tulevaa liitosta ennakoiden.

Onneksi käytössämme on Kai Mellénin tekemät Super Sytkyn piirustukset, joista ilmenee tarkoin kaarien rakenne sekä niiden rakentamiseen tarvittavat materiaalit. Lisäksi työtämme helpottaa, että kaarien piirustukset ovat mittakaavassa 1:1. Näin voimme rakentaa rikkoutunutta kaaren alaosaa tarkistamalla rakentuvaa kaarta piirustuksen päällä.

Rakentamiseen tarvittavan materiaalin saamiseksi sahattiin piirustuksessa luetellun tarvelistan mukaisesti 12x12 mm ja 12x 40 mm kokoista mäntyrimaa. Sahattavan materiaalin saimme Myrskyn entisöintiprojektilta, joten se on tiheäsyistä puuta eli ns. lentokonelaatua. Kaaren kummallekin puolelle tueksi liimattavaa 2 mm vahvuista lentokonevaneria on käytössämme niin ikään Myrsky-projektin jäljiltä.

Aloimme rakentaa samanaikaisesti kummankin kiinnityskaaren alaosaa. Teimme kaarien rakentamiseksi tarvittavat osat. Kun kaikki kaaren alaosan osat oli tehty, ne liimattiin yhteen kaaren puolikkaaksi. Liimana käytimme Casco Outdoor puuliimaa. Liimauksesta otetut kaarien alaosat hiottiin pyöröhiomakoneella. Takimmaisen laskutelineen kaaren alalistaan tehtiin siihen kuuluva piirustuksen mukainen aukko jalkaohjainten vaijereiden läpi vienneille.

Kummatkin kaaren alaosat tehtiin yläpäästään vähän ylipitkiksi. Näin saatiin pelivaraa kaarien liitosten tekemiseksi, jotta uudet ehjät laskutelineen kiinnityskaaret tulevat kooltaan täsmälleen piirustustaan vastaaviksi. Laitettiin kumpikin rakentamamme kaaren alaosa niiden piirustusten päälle. Hyvin ne piirustustaan vastasivat. Edessä onkin liitosten tekeminen rakentamamme kaarien alaosien liittämiseksi ehjäksi jääneisiin laskutelinekaarien yläosiin.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Tiistaikerholle tilat entisöintitoiminnan jatkamiseen

Maanantai 17.2.2025 - Tiistaikerholainen

Kuten edellisessä blogissa kirjoitettiin, lentokoneiden entisöintitoiminta jäi Suomen ilmailumuseossa tauolle. Museolla entisöintitoiminta jatkuu uuden ilmailumuseon valmistuttua arviolta kolmen vuoden päästä. Sitä varten kaikki meneillään olleet Tiistaikerhon projektit ”pantiin pakettiin” eli varastoitiin Suomen ilmailumuseon pihalla oleviin merikontteihin.

IMY:n tarkoituksena on kuitenkin turvata entisöintitoiminnan jatkuminen yhtäjaksoisesti uuden museon valmistumiseen saakka. Sen vuoksi Ilmailumuseoyhdistys ry on etsinyt pääkaupunkiseudulta ns. väistötilaa, jossa Tiistaikerhon tekemä museaalisesti arvokkaiden ilma-alusten entisöintityö voisi jatkua. Sinänsä tyhjillään olevia hallitiloja on pääkaupunkiseudulla viljalti tarjolla vuokrattaviksi, mutta esimerkiksi Kehä III:n eteläpuolella tai sen tuntumassa vuokrat ovat liian korkeita IMY:n maksukyvylle.

Uuden toimitilan etsimisessä pyrittiin ratkaisuun, jossa toimitila ei kuitenkaan olisi kovin kaukana Suomen ilmailumuseolta, sillä jatkossakin yhteistyö museon kanssa jatkuisi tiiviinä. Muutaman kuukauden aherrus tuotti vihdoin tulosta. Yhdistys päätyi vuokraamaan Tuusulasta tyhjillään olleen ja tarkoitukseemme sopivan toimitilan. Toimitilassa on yhtenäinen avoin 140 m²:n suuruinen verstaaksi sopiva tila. Sen lisäksi siinä on kaksi peräkkäistä huonetilaa varastoksi ja sosiaalitiloiksi. Vuokrasopimus astuu voimaan maaliskuun alusta. Sitä ennen vuokranantaja tekee toimitilassa kunnostus- ja muutostöitä parantaen tilan käyttökelpoisuutta tarkoitukseemme.

Koska vuokratila on tyhjä halli, se joudutaan kalustamaan sopivaksi verstastilaksi. Niinpä viime viikot on haalittu entisöintitoiminnan aloittamiseksi erilaista kalustoa ja muuta tarpeistoa. Onneksi sitä on onnistuttu saamaan eri tahoilta korvauksetta. Suomen ilmailumuseoltakin saamme mukaamme tarpeellista kalustoa, työkoneita sekä työkaluja.

Kunhan uusi Tiistaikerhon verstas on saatu kalustettua ja muokattua palvelemaan entisöintitoimintaa, voidaan Suomen ilmailumuseon pihalle merikontteihin varastoidut Ressun (OH-XEA) ja Demo-Myrskyn tavarat tuodaan Tuusulan verstaalle. Näin entisöinnit pääsevät konkreettisesti jatkumaan. Mahdollisesti siellä alkaa myöhemmin tänä vuonna kaputissa vaurioituneen PIK 21 Super Sytkyn (OH-XTM) kunnostus.

Vaikka Tiistaikerhon entisöintitoiminta siirtyykin museolta Ilmailumuseoyhdistyksen Tuusulan verstaalle, yhteistyö Suomen ilmailumuseon kanssa jatkuu tiiviinä koko ajan. Ensinnäkin jatkamme museolla viikoittain museon työnjohdolla museon muuton valmisteluun liittyviä töitä. Toiseksi voimme jatkossakin käväistä museolla käyttämässä entisöintitoimintaamme museon pihalla olevaa tulityökonttia, maalaustelttaa tai museon verstaalle jääviä koneita, kuten sorvia. Tässä mielessä on erinomaista, että Tuusulan verstastila sijaitsee Suomen ilmailumuseolta vain reilun kymmenen minuutin ajomatkan päässä.

Kuva: Reino Myllymäki