Tiistaikerhon blogi

Super Sytkyn laskutelineen kiinnityskaarien korjaaminen

Tiistai 13.1.2026 - Tiistaikerholainen

Vaurioituneen PIK-21 OH-XTM Super Sytkyn korjaaminen jatkuu Tiistaikerhossa Puusepäntien verstaassa. Yksi korjauksen kohde on ohjaamon ja tuliseinän välissä oleva vaurioitunut kaksoiskaari. Kaaret ovat laskutelineen etummainen ja takimmainen kiinnityskaari, joiden alaosaan laskuteline kiinnitetään. Sen lisäksi kaaret pitävät koneen nokan muodossaan. Laskutelineen etummaisen kaaren alalistaan kiinnittyvät myös jalkaohjaimet. Jalkaohjainten vaijerin kulkua varten on takimmaisen kaaren alaosassa aukko ohjainten vaijereille.

OH-XTM:n kaputissa elokuussa 2024 laskuteline taittui rungon alle rikkoen pahoin koneen nokan alaosan. Samalla kummankin laskutelineen kiinnityskaaren alaosa rikkoutui kaaren puoliväliin asti. Yläosastaan kaaret säilyivät ehjinä. Laskutelinekaariparin rikki olevassa ja irtonaisessa alaosassa jalkaohjaimet olivat vielä kiinni.

Pohdittaessa kaariparin korjausta päätimme, ettei kaariparia tarvitse rakentaa kokonaan uudestaan. Näin säästymme kaariparin ehjien yläosien ja samalla koko ohjaamon ja tuliseinän välisen alueen purkamiselta ja uudelleen rakentamiselta. Laskutelineen kiinnityskaaret korjataan rakentamalla kaarien tuhoutuneet alaosat ja liittämällä ne ehjänä säilyneiden kaarien yläosaan. Näin voimme menetellä, sillä emme tee OH-XTM:stä lentävää, vaan ehjää näyttelyesinettä.

Uudelleen rakennettavien kaarien alaosien liittämiseksi kaarien ehjiin yläosiin, kaarien tyngät tasattiin samanpituisiksi. Kaaren tynkien kummaltakin sivulta poistettiin kaarta tukevat 2 mm vahvuiset kylkivanerit noin viiden senttimetrin matkalta tulevaa liitosta ennakoiden.

Onneksi käytössämme on Kai Mellénin tekemät Super Sytkyn piirustukset, joista ilmenee tarkoin kaarien rakenne sekä niiden rakentamiseen tarvittavat materiaalit. Lisäksi työtämme helpottaa, että kaarien piirustukset ovat mittakaavassa 1:1. Näin voimme rakentaa rikkoutunutta kaaren alaosaa tarkistamalla rakentuvaa kaarta piirustuksen päällä.

Rakentamiseen tarvittavan materiaalin saamiseksi sahattiin piirustuksessa luetellun tarvelistan mukaisesti 12x12 mm ja 12x 40 mm kokoista mäntyrimaa. Sahattavan materiaalin saimme Myrskyn entisöintiprojektilta, joten se on tiheäsyistä puuta eli ns. lentokonelaatua. Kaaren kummallekin puolelle tueksi liimattavaa 2 mm vahvuista lentokonevaneria on käytössämme niin ikään Myrsky-projektin jäljiltä.

Aloimme rakentaa samanaikaisesti kummankin kiinnityskaaren alaosaa. Teimme kaarien rakentamiseksi tarvittavat osat. Kun kaikki kaaren alaosan osat oli tehty, ne liimattiin yhteen kaaren puolikkaaksi. Liimana käytimme Casco Outdoor puuliimaa. Liimauksesta otetut kaarien alaosat hiottiin pyöröhiomakoneella. Takimmaisen laskutelineen kaaren alalistaan tehtiin siihen kuuluva piirustuksen mukainen aukko jalkaohjainten vaijereiden läpi vienneille.

Kummatkin kaaren alaosat tehtiin yläpäästään vähän ylipitkiksi. Näin saatiin pelivaraa kaarien liitosten tekemiseksi, jotta uudet ehjät laskutelineen kiinnityskaaret tulevat kooltaan täsmälleen piirustustaan vastaaviksi. Laitettiin kumpikin rakentamamme kaaren alaosa niiden piirustusten päälle. Hyvin ne piirustustaan vastasivat. Edessä onkin liitosten tekeminen rakentamamme kaarien alaosien liittämiseksi ehjäksi jääneisiin laskutelinekaarien yläosiin.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Tiistaikerholle tilat entisöintitoiminnan jatkamiseen

Maanantai 17.2.2025 - Tiistaikerholainen

Kuten edellisessä blogissa kirjoitettiin, lentokoneiden entisöintitoiminta jäi Suomen ilmailumuseossa tauolle. Museolla entisöintitoiminta jatkuu uuden ilmailumuseon valmistuttua arviolta kolmen vuoden päästä. Sitä varten kaikki meneillään olleet Tiistaikerhon projektit ”pantiin pakettiin” eli varastoitiin Suomen ilmailumuseon pihalla oleviin merikontteihin.

IMY:n tarkoituksena on kuitenkin turvata entisöintitoiminnan jatkuminen yhtäjaksoisesti uuden museon valmistumiseen saakka. Sen vuoksi Ilmailumuseoyhdistys ry on etsinyt pääkaupunkiseudulta ns. väistötilaa, jossa Tiistaikerhon tekemä museaalisesti arvokkaiden ilma-alusten entisöintityö voisi jatkua. Sinänsä tyhjillään olevia hallitiloja on pääkaupunkiseudulla viljalti tarjolla vuokrattaviksi, mutta esimerkiksi Kehä III:n eteläpuolella tai sen tuntumassa vuokrat ovat liian korkeita IMY:n maksukyvylle.

Uuden toimitilan etsimisessä pyrittiin ratkaisuun, jossa toimitila ei kuitenkaan olisi kovin kaukana Suomen ilmailumuseolta, sillä jatkossakin yhteistyö museon kanssa jatkuisi tiiviinä. Muutaman kuukauden aherrus tuotti vihdoin tulosta. Yhdistys päätyi vuokraamaan Tuusulasta tyhjillään olleen ja tarkoitukseemme sopivan toimitilan. Toimitilassa on yhtenäinen avoin 140 m²:n suuruinen verstaaksi sopiva tila. Sen lisäksi siinä on kaksi peräkkäistä huonetilaa varastoksi ja sosiaalitiloiksi. Vuokrasopimus astuu voimaan maaliskuun alusta. Sitä ennen vuokranantaja tekee toimitilassa kunnostus- ja muutostöitä parantaen tilan käyttökelpoisuutta tarkoitukseemme.

Koska vuokratila on tyhjä halli, se joudutaan kalustamaan sopivaksi verstastilaksi. Niinpä viime viikot on haalittu entisöintitoiminnan aloittamiseksi erilaista kalustoa ja muuta tarpeistoa. Onneksi sitä on onnistuttu saamaan eri tahoilta korvauksetta. Suomen ilmailumuseoltakin saamme mukaamme tarpeellista kalustoa, työkoneita sekä työkaluja.

Kunhan uusi Tiistaikerhon verstas on saatu kalustettua ja muokattua palvelemaan entisöintitoimintaa, voidaan Suomen ilmailumuseon pihalle merikontteihin varastoidut Ressun (OH-XEA) ja Demo-Myrskyn tavarat tuodaan Tuusulan verstaalle. Näin entisöinnit pääsevät konkreettisesti jatkumaan. Mahdollisesti siellä alkaa myöhemmin tänä vuonna kaputissa vaurioituneen PIK 21 Super Sytkyn (OH-XTM) kunnostus.

Vaikka Tiistaikerhon entisöintitoiminta siirtyykin museolta Ilmailumuseoyhdistyksen Tuusulan verstaalle, yhteistyö Suomen ilmailumuseon kanssa jatkuu tiiviinä koko ajan. Ensinnäkin jatkamme museolla viikoittain museon työnjohdolla museon muuton valmisteluun liittyviä töitä. Toiseksi voimme jatkossakin käväistä museolla käyttämässä entisöintitoimintaamme museon pihalla olevaa tulityökonttia, maalaustelttaa tai museon verstaalle jääviä koneita, kuten sorvia. Tässä mielessä on erinomaista, että Tuusulan verstastila sijaitsee Suomen ilmailumuseolta vain reilun kymmenen minuutin ajomatkan päässä.

Kuva: Reino Myllymäki