Tiistaikerhon blogi
Caudron C.59 -koneen siipien kangasverhoilun paikkausSunnuntai 12.9.2021 - Tiistaikerholainen Kun Tiistaikerhon toiminta keskeytettiin koronapandemian vuoksi maaliskuussa 2020, oli Caudron C.59 (CA-50) koneen alasiipien kangasverhoilussa olevien reikien ja repeämien paikkaus meneillään. Vasemman alasiiven reiät ja vauriot oli tuolloin ehditty jo paikata. Oikean alasiiven verhoilun repeämät oli ommeltu ja reikien päälle tulevat kangaspaikat leikattu pellavakankaasta valmiiksi kiristyslakalla liimattaviksi. Reikiä alasiipien verhoilussa onkin viljalti paikattaviksi, sillä niitä on peräti puolensataa siipien kummallakin pinnalla. Nyt kun Tiistaikerhon toiminta pääsi jatkumaan, aloitettiin Caudronin oikean alasiiven reikien paikkaamisella. Ensin imuroitiin alasiiven kangasverhoillut pinnat pölynimurilla ja sitten ne pyyhittiin kostealla liinalla. Tämän jälkeen työnä oli löytää kullekin oikean alasiiven verhoilussa olevalle reiälle oma kangaspaikkansa. Onneksi reiät sekä talteen pannut kangaspaikat oli numeroitu, joten parit löisivät hyvin toisensa. Puolentoista vuoden aikana ei yhtään paikkalappuakaan ollut kadonnut. Kukin kangaspaikka laitettiin oman reikänsä päälle. Tämän jälkeen paikkojen ympärille teipattiin rajattu suojakehä, jotta paikkaa kiinni lakattaessa lakkaa ei pääse leviämään paikkalappua laajemmalle alueelle. Kun kaikki paikattavat kohdat oli teipattu, levitettiin nitroselluloosalakkaa (kiristyslakkaa) teippien rajaamalle alueelle. Tämän jälkeen reunoistaan hapsutetut kangaspaikat painettiin märkään lakkaan ja lakkaa levitettiin paikan päälle siten, että se ja etenkin paikan hapsut varmasti kastuivat lakasta. Pellavakankaisten paikkalappujen reunat oli purettu hapsuiksi, jotta paikan reunat kiinnittyisivät lakattaessa hyvin alustaansa. Tämä oli 1920- ja 1930 -luvuilla tapana paikkoja kiinnitettäessä. Lakkauksen jälkeen teipit poistettiin heti, jottei teippien liima ehdi jähmettyä verhoilukankaan pintaan. Jos teippi ehtii olla pitempään kiinni verhoilukankaan maalipinnassa, on vaarana, että teippiä poistettaessa teippi jättää jäljen kangasverhoilun maalipintaan. Lakan kuivuttua kangaspaikat olivat kiristyneet hyvin reiän tai vauriokohtansa päälle. Kuivuneet kangaspaikkojen pinnat ja niiden hapsureunat hiottiin siileiksi hienolla hiomatyynyllä. Paikat tullaan vielä lakkaaman ja hiomaan ainakin kertaalleen, jotta niiden pinnat saadaan hyvin sileäksi odottamaan maalausta. Paikat tullaan maalaamaan Caudronin siiven 1920-luvulta peräisin olevan harmaanvihreäksi patinoituneen maalipinnan sävyyn. Kuvat: Lassi Karivalo. |
1 kommentti . Avainsanat: Ilmailuhistoria, entisöinti, Tiistaikerho, Caudron C.59, CA-50 |
Tiistaikerhon toiminta pääsi jatkumaanTiistai 7.9.2021 - Tiistaikerholainen Tiistai 31. elokuuta oli ilon päivä! Tiistaikerhon muukin toiminta, kuin koronaepidemian aikanakin jatkunut VL Myrskyn entisöinti, pääsi jatkumaan puolentoista vuoden tauon jälkeen. Työn pääkohteena Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa on nyt Caudron C.59 -harjoitushävittäjän entisöinti. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto. Ihan täysipainoisesti emme vieläkään toimi, sillä Suomen ilmailumuseon toistaiseksi voimassa olevat koronaohjeet rajoittavat museon entisöintitilassa työskentelevien määrää. Museon entisöintitilassa työskentelemme yhä myös kasvomaskein. Jotta mahdollisimman moni tiistaikerholainen pääsisi mukaan alkaneeseen Caudronin entisöintiin, teemme toistaiseksi töitä Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa sekä tiistaina että keskiviikkona. Näin saadaan parisen kymmentä kerholaista ahertamaan sekä Caudronin että myös muutaman muunkin hankkeen parissa. Myrsky-projekti tekee edelleen kolmea kerhopäivää. Caudron C.50 -harjoitushävittäjän entisöinnissä jatketaan alasiipien reikien paikkausta. Puolitoista vuotta sitten ehdittiin saada vasen alasiipi paikatuksi ja paikkalaput valmiiksi oikeaa alasiipeä varten, ennen kuin korona keskeytti toiminnan. Nyt siis jatketaan oikean alasiiven reikien paikkaamisella. Kauppakeskus Tuulosen piha-alueella näytteillä olevan Mil Mi-8P (HS-6) helikopterin pyrstöpuomin pyrstövakaajat on tuotu Tiistaikerhoon korjattaviksi. Vakaajat ovat osittain kangasverhoillut. Verhoilukankaat ovat lahonneet vuonna 2007 käytöstä poistetun kopterin oltua näytteillä taivasalla. Tiistaikerhon tehtävänä on uusia pyrstövakaajien verhoilu. Yksi erikoisimmista tilaustöistä, johon tiistaikerhossa on ryhdytty, on DC-3 mittaritaulun Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
1 kommentti . Avainsanat: Ilmailuhistoria, entisöinti, Tiistaikerho |
Myrskyn laskutelineen pyöränavan peitelevyn tekeminen jatkuuTorstai 26.8.2021 - Tiistaikerholainen VL Myrsky II:n (MY-14) oikean siiven laskutelineen pyöränapaan kiinnitettävän peitelevyn tekeminen on jatkunut Tiistaikerhossa. Parhaillaan tehdään peitelevyn sisäpuolen reunaan kiinnitettävää metallitukea. Peitelevyn reunaa kiertävä tuki tehdään 15 mm paksuisesta teräsneliöputkesta. Se kiinnitetään 10 mm päähän peitelevyn reunasta. Neliöputki toimii sekä alumiinilevystä leikatun peitelevyn tukirankana että peitelevyn sisäpintaan kiinnitettävien jäykisteiden kiinnitysalustana. Alumiinilevystä leikatut jäykisteet niitataan peitelevyyn siten, että neliöputki jää peitelevyn ja jäykistelevyn väliin. Jäykisteet ovat jo valmiina kiinnitettäviksi. Koesiiven pyöränavan peitelevyyn jäykisteet on jo niitattu. Koesiiven peitelevy toimiikin mallina varsinaisen siiven laskutelineen peitelevyjen tekemisessä. Koska pyöränavan peitelevyn yläreuna on kaareva, neliöputkea muokattiin mankelissa peitelevyn kaarevaan muotoon. Muokkaaminen mankelissa tehtiin vaihe vaiheelta. Välillä käyristyvää neliöputkea verrattiin peitelevyn kaarevaan reunaan. Kun haluttu kaarevuus saavutettiin, neliöputkesta katkaistiin palat peitelevyyn yläreunaa varten. Pyöränavan peitelevyn alareuna ei ole kaareva, vaan kulmikas. Levyn alareunaa varten leikattiin pätkä neliöputkesta. Tarvittavien kulmien tekemiseksi neliöputkeen sahattiin levyn reunan jyrkemmän kulman kohdalle lovi ja loivemman kohdalle useita vierekkäisiä sahauksia. Näistä kohdin putki taivutettiin vastaamaan peitelevyn alareunan muotoa. Tämän jälkeen merkittiin teipillä peitelevyn yläreunan kaarevan putken ja alareunan kulmikkaan tukiputken yhtymäkohtaan linja kulmaliitokselle. Merkin mukaan putkien päät sahattiin viistoiksi. Vinopäiset putken päät asetettiin toisiaan vasten ja putket kiinnitettiin puristimilla peitelevyyn. Putkien päät tullaan ensin heftaamaan eli hitsaamaan sen verran kiinni toisiinsa, että putkikehikon voi yhtenäisenä irrottaa alumiinisesta peitelevystä varsinaista putkien liitoskohtien umpeen hitsausta varten. Näin neliöputkesta saadaan yhtenäinen peitelevyn reunassa kulkeva tukiranka. Kuvat: Lassi Karivalo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Jäykisteet niitattiin Myrskyn oikean siiven laskutelineen joustintuen peitelevyynMaanantai 23.8.2021 - Tiistaikerholainen Tiistaikerhossa on jatkettu Myrsky-hävittäjän (MY-14) oikean siiven laskutelineen peitelevyjen tekemistä. Valmiiksi muokattuun joustintuen peitelevyyn niitattiin U-profiilisia jäykistelistoja. Niittaaminen aloitettiin kiinnittämällä ensimmäinen neljästä jäykistelista clecoilla peitelevyyn reunaan. Asennuspihdeillä niitin reikiinn kiinnitettäviä clecoja käytetään yhteen niitattavien tai hitsattavien kappaleiden väliaikaiseen kiinnitykseen. Cleco-kiinnityksestä huolimatta niitin reikiä jouduttiin hieman hiomaan pyöröviilalla, jotta niitit saatiin ”solahtamaan” hyvin reikiinsä. Niitteinä käytettiin 3x6 mm uppokantaisia niittejä. Jäykisteet niitattiin kiinni peitelevyyn niitti kerrallaan. Niittaaminen tehtiin paineilmakäyttöisellä niittipyssyllä. Kaikki peitelevyn neljä jäykistettä on nyt niitattu. Peitelevyä on alustavasti soviteltu oikean siiven laskutelineen joustintuen päälle ja hyvin se siihen sopiikin. Kuvat: Lassi Karivalo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn oikean siiven laskutelineen peitelevyjen asentamistaPerjantai 30.7.2021 - Tiistaikerholainen Tiistaikerhossa on käynnissä VL Myrsky II:n (MY-14) oikean siipipuoliskon laskutelineen peitelevyjen asentamiseen liittyvät työt. Myrskyn piirustuksissa peitelevyistä käytetään termiä muodostus. Käytän blogissa kuitenkin paremmin kuvaavaa termiä peitelevy. Laskutelineen joustintuessa, takatuessa sekä pyöränavassa kiinni olevat peitelevyt peittävät laskutelineen koteloaukon laskutelineen ollessa sisään vedettynä. Käytössämme ei ole ainuttakaan alkuperäistä kokonaista Myrskyn laskutelinettä pyörineen. Meillä on kuitenkin kolme alkuperäistä laskutelineen pyöränapaa pyörineen sekä joitain laskutelineeseen kuuluvia osia ja yksi peitelevy. Se on MY-34:n laskutelineen takatuen peitelevy. Niinpä nuo puuttuvat peitelevyt tehtiin ja ovat valmiina laskutelineisiin asennettaviksi. Sen sijaan peitelevyihin niitattavista jäykisteistä suurin osa on vielä alumiinilevystä leikattuina, mutta jo kromatoituina osina. Patria Oyj teki puuttuvat kaksi joustintukea entisöitävään MY-14-hävittäjään. Tiistaikerhossa tehtiin puolestaan joustintuki koesiiven laskutelineeseen. Koesiiven laskuteline peitelevyineen on koesiipeen kertaalleen jo asennettu. Se onkin ollut tarpeen monen laskutelineen asentamisessa eteen tulleen ongelman ratkaisemiseksi. Aloitettiin laskutelineen asentaminen MY-14:n oikeaan siipipuoliskoon. Sitä varten siipipuolisko käännettiin alapuoli ylöspäin. Laskuteline laskettiin koteloonsa ja kiinnitettiin paikalleen. Tämän jälkeen aloitetaan joustintukeen, takatukeen sekä pyöränapaan kiinnitettävien alumiinilevystä tehtyjen peitelevyjen asennus. Joustintuen takatukeen tuleva peitelevy on MY-34:n alkuperäisosa. Ensin huomio kohdistettiin pyöränapaan kiinnitettävään peitelevyyn. Se on leikattu 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Peitelevyä muokataan reunoistaan niin, että laskutelineen ollessa sisällä kotelossaan, kotelon reunan ja peitelevyn reunan väliin jää 1,5 mm rako. Kun peitelevyn reunat on työstetty muotoonsa, peitelevy saa ulko- ja sisäpintaansa alumiinilevystä tehdyt jäykisteet. Jotta pyöränapaan kiinnitettävä peitelevy saadaan pidettyä paikallaan reunojen muokkauksen aikana, pyöränavassa olevaan neljään peitelevyn kiinnityspultin reikään ruuvattiin kärjistään teräväksi sorvatut kohdistustapit. Sitten peitelevy asetettiin navan päälle niin, että sen reunat vastasivat pyöräkotelon reunoja. Kun peitelevyä naputeltiin kohdistustappien kohdalta, tapin kärjistä jäi jäljet levyn alapintaan. Jälkien kohdalle porattiin tappien mukaiset 8 mm reiät, jonka jälkeen peitelevy painettiin merkkaustappeihin. Näin levy saatiin lukituksi reunoiltaan muokattavaksi. Todettiin, että peitelevyn reuna jää muutamasta kohdasta ”makaamaan” pyöräkotelon reunan päälle. Peitelevyn reunoista on siten otettava vähän pois, jotta levy painuu pyöräkotelon reunan sisäpuolelle. Kavennettavat kohdat merkattiin joko maalarinteipillä tai piikin kärjellä. Sitten levy irrotettiin kohdistustapeista ja levyn reunoja hiottiin hiomahihnalla ja reuna siistittiin viilalla. Hiontaa tehtiin useaan otteeseen välillä peitelevyä paikalleen kokeilleen. Kun levyn ja kotelon reunan väliin oli satu 1,5 mm välys, pyöränapaan kiinnitettävä peitelevy oli saanut oikean muotonsa. Seuraavana työnä on niitata pyöränavan peitelevyyn alumiinilevystä leikatut jäykisteet. Peitelevyn sisäpinnan jäykisteet ovat kotelorakenteiset. Ulkopinnalla jäykisteenä on pelkkä soikea 3 mm vahvuinen alumiinilevy. Koesiiven pyöränavan peitelevyssä on jo jäykisteet. Tätä peitelevyä käytetäänkin mallina varsinaisen siiven laskutelineen navan peitelevyn jäykisteiden tekemiselle ja kiinni niittaamiselle. Koesiiven peitelevy on jo kromatoitu, josta johtuu suojuksen kellertävä väri. Myrskyn oikean siiven laskutelineen pyöränavan peitelevyn ulkopinnan jäykiste leikattiin 3 mm alumiinilevystä. Jäykiste pitää muokata peitelevyn lievästi kaarevan profiiliin ennen jäykisteen niittaamista levyn ulkopintaan. Haluttu muoto saadaan mankeloimalla jäykistettä vähä vähältä muotoonsa. Mankelin teloja säädettiin sopiviksi, jonka jälkeen jäykistelevyä mankeloitiin telojen välissä välillä tarkastaen kaarevuuden astetta. Mankelointia jouduttiin tekemään monta kertaa, ennen kuin paksuhko alumiinilevyyn saatiin muokatuksi pyöränavan peitelevyn pinnan myötäiseksi. Seuraavaksi ryhdytään kokoamaan peitelevyn sisäpintaan tulevia kotelorakenteisia jäykisteitä niiden kiinni niittaamiseksi. Kuvat: Lassi Karivalo |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn laskusiivekkeet pintamaalattaviksiTiistai 27.7.2021 - Tiistaikerholainen Entisöitävän VL Myrsky II (MY-14) -hävittäjän sivu- ja korkeusvakaajan sekä siivekkeiden jälkeen pintamaalattaviksi toimitettiin Espoon automaalaamoon Myrskyn kaksi laskusiivekettä. Myrskyn laskusiivekkeet ovat alumiinirakenteiset. Laskusiivekkeen alapinta on sileää alumiinilevyä ja se maalattiin Valtion lentokonetehtaalla siiven alapinnan värin mukaisesti vaalean siniseksi (maali S&H 39/323). Laskusiivekkeen yläpinta on verhoilematon ja siinä on näkyvissä laskusiivekkeen sisärakenne jäykisteineen. Sisärakenne on maalattu tumman vihreällä pohjamaalilla (S&H 39/301 tai RLM02). Laskusiivekkeen yläpinta tulee näkyviin, kun laskusiiveke otetaan ulos. Käytössämme on kolme Myrskyn alkuperäistä laskusiivekettä. Kolme me niitä tarvitsemmekin, sillä kolmas siiveke asennetaan Myrskyn entisöinnin ohessa tehtyyn koesiipeen. Koesiipi on 2,5 metrin mittainen oikeanpuoleisen siiven tyviosa. Se ja sille vastinpariksi jo tehty vasemman siiven 1,0 metrin mittainen tyviosa asennetaan aikanaan käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon, josta myös tulee aikanaan näyttelyesine. Likaantuneiden ja ajan patinoimien laskusiivekkeiden pinnat puhdistettiin. Paksussa ruosteessa olleet siivekkeen saranoista poistettiin ruoste ja niiden laakeroinnit tehtiin toimiviksi. Samoin tehtiin toimiviksi laskusiivekkeen liikuttamisen alkuperäiset kulmavaihteet kierre- eli matoruuveineen. Kulmavaihteet ovat jo paikallaan siivessä. Laskusiivekkeiden sileissä alapinnoissa oli joitain kolhuja ja painaumia. Ne paklattiin ja hiottiin pintamaalausta varten. Kahdessa laskusiivekkeessä alapinnalla ollut vaalean sininen pintaväri on kulunut lähes kokonaan pois, jolloin alta on paljastunut tummanvihreä pohjamaali. Näihin siivekkeisiin palautetaan alkuperäisen sävyn mukainen vaalean sininen maalipinta. Kolmannessa laskusiivekkeessä vaalean sinistä pintamaalia on vielä näkyvissä, mutta melkein valkoiseksi haalistuneena ja alta kuultaa jo vihreä pohjamaali. Kaikkien kolmen laskusiivekkeen sisäpintojen vihreä maali on riittävän hyvässä kunnossa, eikä niitä tarvitse uudelleen maalata. Espoon automaalaamoon on nyt lähetetty pintamaalattaviksi vain kaksi laskusiivekettä eli ne, joista vaalean sininen pintamaali oli kulunut pois. Pohdinnassa on, jätetäänkö kokonaan pintamaalaamatta kolmannen laskusiivekkeen alapinta, jossa alkuperäinen sininen pintamaali on vielä haalistuneena näkyvissä. Jos näin menetellään, MY-14 saa toiseen siipeensä alapinnaltaan uudella vaalean sinisellä pintamaalatun laskusiivekkeen ja toiseen siipeensä laskusiivekkeen, jonka alapinnassa on alkuperäinen, mutta vaalean harmaaksi kulunut maalipinta. Tässä pohdinnassa ovat taustana museaaliset perusteet. Niiden mukaan entisöinnissä ja etenkin konservoinnissa pyritään säilyttämään alkuperäistä niin paljon kuin se on museaalisesti tarkoituksenmukaista. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
MY-14:n sivu- ja korkeusvakaaja sekä siivekkeet pintamaalattuTiistai 20.7.2021 - Tiistaikerholainen Tiistaikerhossa pohjamaalattiin kevätkauden aikana VL Myrsky II:n (MY-14) vaneripintaiset siivet, sivu- ja korkeusvakaaja sekä siivekkeet. Pohjamaalauskertoja paklauksineen ja välihiontoineen oli useita. Lopputuloksena saatiin todella sileää pohjamaalattua vaneripintaa pintamaalattavaksi. Kuva: Jukka Köresaar. Suomen ilmavoimamuseo ja Suomen ilmailumuseo ovat selvittäneet VL Myrskyn rakentamisessa Valtion lentokonetehtaalla käytettyjä maaleja. Selvitysten pohjalta on MY-14 entisöinnin johtoryhmässä päätetty entisöinnissä käytettävistä nykyaikaisista maaleista. Alkuperäisiä maaleja ei enää ole saatavilla. Maaliselvityksen mukaan Myrskyn vaneripinnat pohjamaalattiin Valtin lentokonetehtaassa seuraavasti: Tartuntapohjamaalina eli primerina käytettiin Winter 689+5 % alumiinihilejauhemaalia, jonka päälle vedettiin lastalla tasoitekitti. Hiomamaalina käytettiin Winter 199 -maalia. Maalaukset tehtiin ruiskulla. Myrskyn pintamaaleina Valtion lentokonetehtaalla käytettiin koneen yläpinnoilla tummaa oliivinvihreää Winter 595 maalia sekä mustana kuviona mustaa Winterin 33503 maalia. Alapinnoilla käytettiin vaaleansinistä S&H 39/323 maalia eli niin kutsuttua DN-värisävyä. Maalaus tehtiin ruiskulla. MY-14 entisöinnissä siipien, sivu- ja korkeusvakaajan sekä siivekkeiden vaneripintojen pohjamaalaamisessa käytettiin Tiistaikerhossa edellä mainittuja maaleja vastaten primerina Temalac AB 70 (RAL 9006) ja hiomavärinä Futura 3 (RAL 7005) -maaleja. Maalit levitettiin telalla. Entisöitävän Myrsky MY-14 siipien, siivekkeiden ja vakaajien pintamaalaus teetetään ostopalveluna ja maalaus toteutetaan ruiskumaalauksena. Maalauksen tekee Espoon automaalaamo Oy. Ensimmäiset Tiistaikerhossa rakennetut Myrsky MY-14 osat ovat nyt saaneet pintamaalinsa, kun sivu- ja korkeusvakaaja sekä siivekkeet toimitettiin pintamaalattaviksi Espoon automaalaamoon. Siellä ne saivat alkuperäisiä maaleja vastaten yläpintaansa oliivinvihreän Teknosynt combi 50 (Teknos TM-11263/20) pintamaalin sekä alapintaansa vaaleansinisen Teknosynt combi 50 (Teknos TM-11299/20) maalin. Yläpinnoista puuttuu vielä musta kuviointi. Mustana pintamaalina tullaan käyttämään Teknosynt 50 (RAL 9005). Vasemmassa siivekkeessä on jo siihen kuuluva siivekkeen trimmilaippa. Se on alkuperäinen Myrskyn osa alkuperäisine pintamaaleineen. Uuden pintamaalauksen jälkeen olikin hyvä verrata toisiinsa siivekkeen alapinnan uuden ja alkuperäisen vaalean sinisen pintamaalin sävyjä. Voidaan todeta, että uuden maalin sävy vastaa hyvin alkuperäistä vaalean sinistä sävyä. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn NACA-renkaan kiinnitysosien asemointiSunnuntai 11.7.2021 - Tiistaikerholainen Edellisessä blogissani kerroin NACA-renkaan sisäreunaan kiinnitettävien konsoleiden muokkauksesta paikalleen asennettaviksi. NACA-rengas lukitaan näillä millin vahvuisesta alumiinilevystä tehdyillä 14 kiinnityskonsoleilla liitoskappaleiden avulla Pratt &Whitney R-1830 -moottorin etusylinterien venttiilikopan imu- ja pakopuolen korvakkeisiin. Konsoleita on siten kaksi kutakin seitsemää sylinteriä kohti. NACA-renkaan lukitsemiseksi venttiilikopan korvakkeisiin, kiinnityskonsolien tulee sijaita NACA-renkaassa täsmälleen sylintereiden venttiilikoppien korvakkeiden kohdalla. Kuva: Jorma Laakkonen Kiinnityskonsolien tarkan paikan määritystä varten tehtiin niiden paikantamista helpottavat ohjainlevyt eli jigit. Niiden avulla kukin konsoli saadaan tarkasti oikean kohtaan. Ohjainlevyt tehtiin 1 mm vahvuisesta teräslevystä. Lisäksi tehtiin samaisesta teräslevystä NACA-renkaan reunaa tukeva teräskehä. Tämän tukikehän tarkoitus on pitää NACA-renkaan reunan muoto muuttumattomana kiinnityskonsoleita paikalleen asemoitaessa. NACA-renkaan kehän keskelle tehtiin seitsenkulmainen kiinnityskonsolien asennuksen ohjainlevyjen ”napalevy”, johon ohjainlevyt konsoleita asemoitaessa lukitaan. Moottorin kahden yläsylinterien kohdalle tuleville NACA-renkaan neljälle kiinnityskonsolille tehtiin yhtenäinen napalevyssä kiinni oleva asennuksen ohjainlevy. Muut ohjainlevyt ovat kaksihaaraisia irrotettavia ja tehty yhteen sylinteriin kiinnitettäville kahdelle konsolille. Ohjainlevyn kummankin haaran päässä on lovi, joka vastaa piirustuksen mukaista kiinnityskonsolin sijaintia. Nämä kaksihaaraiset ohjainlevyt ovat siirrettäviä ja lukitaan napalevyyn pulteilla. NACA-renkaan yläreunan kiinnityskonsoleita lukuun ottamatta muiden konsolin sijainnin määrittäminen aloitetaan kiinnittämällä kaksihaarainen asennuksen ohjainlevy pulteilla yhteen napalevyn seitsemästä sivusta. Tämän jälkeen toinen ohjainlevyn tulevasta konsolista pujotetaan ohjainlevyn haaran päähän tehtyyn loveen. Sitten varmistetaan, että konsoli sekä asettuu tiiviisti NACA-rengasta vasten että on pystysuorassa ja linjassaan NACA-renkaan keskustaan. Samalla konsolin sijainti merkitään tussikynällä NACA-renkaan pintaan. Kun ensimmäisen ohjauslevyn päähän pujotetun konsolin sijainti on merkitty, tehdään sama sovitus ohjauslevyn toiseen haaraan kiinnitettävälle konsolille. Tässä vaiheessa vielä tarkistetaan, että konsolin alareunaan tehdyt niittausliepeet painautuvat tiiviisti NACA-renkaan sisäpintaa vasten. Jos näin ei ole, liepeitä vielä muokataan ja sovittaminen tehdään uudestaan. Tämän jälkeen asennuksen ohjainlevy irrotetaan ja kiinnitettään pulteilla napalevyn viereisen sivuun seuraavan sylinterin kohdalle tulevien konsolien paikan määrittämiseksi. Näin edeten saadaan määritetyksi paikat kaikille NACA-renkaan kiinnityskonsoleille, jotka aikanaan niitataan liepeistään NACA-renkaan pintaan. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn kaasuttimen ilmanoton ja NACA-renkaan töitäTiistai 22.6.2021 - Tiistaikerholainen Entisöitävän VL Myrsky II:n kaasuttimen puolivalmiita imukomua sekä ilmanoton torvia on voitu sovitella Suomen ilmailumuseolla olevaan Pratt &Whitney R-1830 tyyppiseen tähtimoottoriin, jollainen Myrsky-hävittäjässäkin oli. Näin ei tarvitse sovittelua varten lähteä Suomen ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle, jossa entisöitävänä olevan Myrskyn (MY-14) rungossa vastaava moottori on jo kiinni. Alumiinivalettuun imukomuun porattiin reiät kiinnityspulteille, jonka jälkeen imukomu kiinnitettiin muutamalla pultilla museon hallissa olevan moottorin kaasuttimeen. Hyvin se siihen asettuikin. Tämän jälkeen voitiin sovitella paikalleen imukomun ja NACA-renkaan välille tulevaa kahta ilmanottotorven osaa. Todettiin, että teräslevystä tehty ja kuuman moottorin päälle tuleva ilmanottotorven osa ei kunnolla asettunut paikalleen. Sen alaosaan tehdyt väistöt olivat liian loivia, jotta ilmanottotorvi olisi painunut riittävästä sylinterien venttiilikoppien väliin. Niinpä ilmanottotorvea kuumennettiin hitsausliekillä ja muokattiin paremmin paikalleen sopivaksi. Tämän jälkeen kumpaakin ilmanottotorvea mallattiin paikalleen moottorin päälle imukomuun yhdistyneinä. On se näyttävä kokonaisuus puolivalmiinakin! NACA-renkaan konsoleita, joilla rengas kiinnitetään moottorin sylinterien venttiilikopan korvakkeisiin, on muokattu NACA-renkaan reunaan niitattaviksi. Varsinkin konsoleissa olevia liepeitä, joista konsoli niitataan paikalleen, on pitänyt muokata. Tämä siksi, jotta liepeet mukautuisivat sekä NACA-renkaan profiilin kaarevaan muotoon että ottaisivat huomioon NACA-renkaan reunaan niitattavan 2,5 mm vahvuisen alumiinisen täytelistan sekä sen päälle tulevan 1,0 mm vahvuisen moottorin vaippalevyn alumiinisen tukikehän. Tämä 75 mm levyinen tukikehä niitataan täytelistan päälle siten, että se ulottuu 32 mm NACA-renkaan reunan ulkopuolelle muodostaen ulokkeen, jonka päällä irrotettavan moottorisuojuksen eli vaippalevyn reuna lepää yhtyen puskusaumalla NACA-renkaan reunaan. Ohessa hyvin yleistetty kuva tästä rakenteesta. Konsoleiden liepeitä muokattiin pihtien sekä puupalikan ja muovipäävasaran avulla. Konsolin yläpäähän tehtiin tarvittava 3,5 mm porrastus täytelistaa ja tukikehää varten. Kaikki konsolit on nyt liepeiltään muokatut paikalleen niitattaviksi. Ennen sitä on kuitenkin saatava niitatuksi NACA-renkaan reunaan sekä täytelista että sen päälle tuleva tukikehä. Tukikehä tehdään neljästä osasta ja osat ovat jo valmiina asennettaviksi. Täytelista on toistaiseksi ollut kiinni NACA-renkaan yläreunassa vain puristimin. Pohdinnassa onkin nyt, kuinka täytelistan ja sen kanssa NACA-renkaan reunaan tulevan tukilistan niittaus tullaan käytännössä tekemään ja jotta täytelista saadaan asettumaan täsmälleen samaan tasoon NACA-renkaan reunan kanssa. Kuvat: Lassi Karivalo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn oikea siipipuolisko käännettiin laskutelineen asentamiseksiSunnuntai 13.6.2021 - Tiistaikerholainen Tiistaikerhossa aloitettiin asentaa laskutelineitä entisöitävänä olevan VL Myrsky II:n (MY-14) siipipuoliskoihin. Laskutelineitä on jo perusteellisesti koeasennettu Myrsky-projektissa tehtyyn koesiipeen. Se on 2,5 metrin pituinen siiven tyviosa ennen muuta juuri laskutelineen asennuksen testaamiseksi. Laskutelineen asennuksen kohteeksi otettiin ensin oikea siipipuolisko. Koska siipipuoliskot jäivät pohjamaalauksen jälkeen työtasoilleen oikein päin, oikea siipi piti kääntää ympäri, jotta laskutelineen aukko saadaan ylöspäin telineen asentamiseksi. Siipipuoliskoja on jo useaan kertaan käännetty eri työvaiheiden aikana. Sitä varten on tehty siiven kärkeen ja tyveen kiinnitettävä terästeline, joiden varassa siipi kohotetaan nostolaitteilla ilmaan ympäri käännettäväksi. Kaksi alinta kuvaa: vie hiiri kuvan päälle ja se jälkeen pois, näet lisää kuvia! Niinpä oikean siiven kärkeen ja tyveen kiinnitettiin nämä kääntötelineet. Sen jälkeen kumpaankin siiven päähän tuotu nostolaite yhdistettiin kääntötelineeseen nostoliinoilla. Tämän jälkeen nostolaitteita pumpaten siipi kohotettiin ilmaan sitä koko ajan käsillä tukien. Kun siipi oli nostettu riittävän korkealle, siipeä alettiin kallistaa ympäri kääntämiseksi. Siipi pyöräytettiin varovasti toiselle kyljelleen sitä samalla vastapuolelta käsillä tukien. Kun siipi oli käännetty, se laskettiin nostolaitteiden varassa alla olevalle työtasolle, jossa se asetettiin vaakatasoon siipeä kaarien kohdalta tukien. Kuvat: Jorma Laakkonen. Kuva: Jorma Laakkonen Laskutelineen aukko oli nyt ylöspäin ja voitiin aloittaa laskutelineen sovittaminen tavalla, jolla telinettä oli jo sovitettu testisiipeen. Ihan koemielessä oikean siiven laskutelineaukkoon laskettiin alustavasti laskutelineen joustintuki pyöränapoineen ja akseleineen. Samalla soviteltiin myös sijoilleen alumiinilevystä tehtyjä laskutelineen aukon suojuksia kuten laskutelineen vinotuen suojus, joustintuen yläosaan kiinnitettävä suojus, pyörän napaan kiinnitettävä suojus sekä pyöräkotelon aukon rungonpuoleiseen reunaan kiinnitettävä avautuva suojus. Hyvinpä kaikki tutuivat paikalleen alustavasti asettuvan. Kuva: Jorma Laakkonen Edessä on nyt vaativa työ saada oikean siiven laskutelineen kaikki nivelet ja kiinnitykset kohdalleen, jotta teline tulee moitteettomasti sekä ulos että painuu takaisin sisään. Lisäksi pitää kiinnittää paikalleen laskutelineen vinotukeen, joustintukeen sekä pyöränapaan tulevat alumiiniset suojukset. Oma haasteensa on saada pyöräaukon rungonpuoleisessa reunassa olevan alumiinisen suojaluukun sulku- ja avausmekanismi asennetuksi ja toimimaan suunnitellusti. Tämä jousitettu luukku avautuu jousen avulla automaattisesti, kun laskuteline otetaan ulos. Otettaessa laskuteline sisään laskutelineen rengas painautuu luukun mekanismissa olevaa tappia vasten painaen samalla luukun kiinni. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn sivuperäsinkin sai verhouskankaan alusnauhatSunnuntai 6.6.2021 - Tiistaikerholainen Kun VL Myrsky II:n (MY-14) korkeusperäsinten verhouskankaan alusnauhat oli ommeltu peräsimen kaariin, sama työ jatkui sivuperäsimen kanssa. Korkeusperäsimistä poiketen, sivuperäsin on alkuperäisen mukaisesti puurakenteinen. Kuva: Heikki Kaakinen. Työohjeenamme oli Valtion lentokonetehtaan 30.9.1942 hyväksytty sivuperäsintä koskeva piirustus, josta ilmeni hyvin, kuinka alusnauhat tulee ommella. Piirustuksen osaluettelossa on myös yksityiskohtainen luettelo peräsimen verhoilun tarpeistosta verhouskankaineen, kankaan alusnauhoineen, peitenauhoineen ja neulomalankoineen. Alusnauhana käytimme 20 mm leveää diagonaalisesti kudottua pellavanauhaa. Kuva: Heikki Kaakinen. Kuva: Heikki Kaakinen. Jotta ommeltavat alusnauhat pysyisivät paikallaan sivuperäsimen kaaren päällä niitä kaariin ommeltaessa, alusnauha pingotettiin kaaren ylle ja sen toinen pää liimattiin kiinni johtoreunan ja toinen pää jättöreunan vaneriin. Liimana käytettiin kontaktiliimaa. Vasen kuva: Heikki Kaakinen. Ennen alusnauhojen ompelun aloittamista oli vielä yksi työ tehtävä. Johtoreunaa peittävän vanerin liepeet piti taivuttaa sisäänpäin, etteivät liepeet jää ”törröttämään” tulevaa verhouskangasta vasten sitä vähitellen vahingoittaen. Kuva: Heikki Kaakinen. Kuva: Heikki Kaakinen. Vaneriliepeiden taivuttamiseksi porattiin 3 mm reiät piirustuksen mukaisille paikoille, jonka jälkeen liepeitä taivutettiin toisiaan vasten ja sidottiin väliaikaisesti tähän asentoon maalarinteipillä. Porattujen reikien läpi pujotettiin pellavalanka, joka solmittiin vaneriliepeet toisiaan yhdistäväksi kiristäväksi lenkiksi. Tämän jälkeen voitiin tukena olleet maalarinteipit poistaa ja aloittaa verhouskankaan alusnauhojen ompelu. Kuva: Heikki Kaakinen. Sivuperäsimen verhouskankaan alusnauhojen ompelu tehtiin käytännössä samoin kuin meneteltiin korkeusperäsinten kanssa. Kaaren kapeassa osassa kaaren ylä- ja alareunaa pitkin menevän alusnauhan reunat ommeltiin kiinni toisiinsa. Sen sijaan kevennysreikien kohdalla nauhan reunasta ompelulanka pujotettiin kevennysreiän läpi ja ommeltiin kaaren toisella puolella kiinni nauhan vastareunaan ja sitten sama toistaen toisin päin. Näin kevennysreikään muodostui ompelulangoista säteittäinen kuvio. Korkeusperäsin on nyt alusnauhansa saanut. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn korkeusperäsimen verhouskankaan alusnauhat ommeltuTiistai 1.6.2021 - Tiistaikerholainen VL Myrsky II -hävittäjissä oli alun perin puurakenteiset korkeusperäsimet. Aeroelastisen värähtelyn eli flutterin aiheuttamien peräsinten vaurioitumisen ja jopa hajoamisen vuoksi Myrskyihin alettiin vaihtaa värähtelyä paremmin kestäviä metallisia korkeusperäsimiä. Entisöitävänämme olevaa MY-14 Myrskyä koskevat dokumentit eivät kerro, ehtikö kone saada metalliset korkeusperäsimet ennen käytöstä poistamistaan. Myrskyn entisöintiprojektin johtoryhmässä kuitenkin päätettiin, että metalliset korkeusperäsimet MY-14 asennetaan. Yhtenä perusteena oli, että käytössämme oli valmiiksi Myrskyn alkuperäisiä, joskin vaurioituneita ja ilman verhoilua olevia metallisia korkeusperäsimiä. Kuva: Heikki Kaakinen Nuo käytössämme olevat alumiinirakenteiset korkeusperäsimet ovat jo jonkun aikaa olleet Tiistaikerhon korjaamia, kunnostamia ja maalaamia sekä odottamassa kangasverhoilua. Metalliperäsimet verhoillaan periaatteeltaan samalla tavalla kuin vastaavat puurakenteisetkin peräsimet. Ensiksi peräsimen kaariin ommellaan verhouskankaan alusnauha. Näihin nauhoihin ommellaan kiinni peräsimen päälle pingotettava verhouskangas. Kangas kiristetään tiukaksi monikertaisella nitroselluloosalakalla ja lopuksi se saa pintaansa koneen mukaisen maalipinnan. Kuvat: Heikki Kaakinen MY-14 korkeusperäsinten alusnauhojen ompelu on nyt käynnistynyt Tiistaikerhossa. Toinen peräsimistä kiinnitetiin ompelutyön helpottamiseksi pystyasentoon kahden pukin varaan. Ensimmäinen vaihe oli pingottaa kaarien päälle 20 mm levyinen pellavainen verhouskankaan alusnauha. Se tehtiin liimaamalla nauhan päät kaarien kohdalla peräsimen johtoreunaan. Näin nauha pysyy paikallaan sitä kaariin kiinni ommeltaessa. Nyt oltiin valmiit nauhojen ompelemiseen kaariin. Ompelumallina käytimme soveltuvin osin ohjepiirustusta Myrskyn puurakenteisen korkeusperäsimen alusnauhojen ompelemisesta. Vastaavaa ohjetta metallirakenteisen peräsimen ompelusta ei ole säilynyt. Neulomalankana käytimme ohjeen mukaisesti monisäikeistä 0,5 mm vahvuista pellavalankaa. Alusnauhan ompelu kaareen aloitettiin kaaren jättöreunan päästä. Kaaren ylä- ja alapuolelle pingotetun nauhan saman puoliset reunat ommeltiin harsimalla toisiinsa. Näin meneteltiin kaaren suipossa päässä, jossa ei ollut kevennysreikiä. Kun edettiin kaaren leveämpään osaan pyöreiden kevennysreikien kohdalle, vaihdettiin ompelutapaa. Nyt nauhan reunaan kiinnitetty lanka pujotettiin ompeluohjeen mukaisesti kevennysreiän läpi ja siitä kaaren toiselle puolelle alusnauhan reunaan ja sitten taas takaisin toiselle puolelle. Alusnauha siis ommeltiin kaareen kieputtamalla lankaa kevennysreiän läpi. Kuva: Heikki Kaakinen Kun peräsimen kaikkien kaarien alusnauhat oli saatu ommeltua, tehtiin sama toiselle korkeusperäsimelle. Korkeusperäsimet ovat nyt valmiit verhouskankaan kiinnittämiseksi. Myrskyn alkuperäispiirustuksen ohjeessa verhouskankaan laaduksi on merkitty pellavakangas 5.F.I. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn moottorin imukomun ja ilmanottotorven tekeminenPerjantai 28.5.2021 - Tiistaikerholainen Lentokoneen kaasuttimeen tulevaa ilmavirtaa säädetään kaasuttimessa kiinni olevalla imukomulla. Tarvittaessa imukomun jatkona on ilmanottotorvi. Näin on mm. VL Myrsky II -hävittäjässä. Siinä NACA -renkaan yläreunassa olevasta ilmanottoaukosta lähtevä kaksiosainen ilmanottotorvi kulkee sylinterien yläpuolitse tähtimoottorin takana olevan kaksikurkkuisen kaasuttimen imukomuun. Imukomussa olevalla läpällä säädetään imuilman määrää ja samalla moottorin tilan kautta tulevaa lämmintä ilmaa kaasuttimen jäätymisen estämiseksi. Myrskyn imukomu on alumiinivalukappale. Kaksiosaisen ilmanottotorven NACA-renkaaseen kiinnittyvä torven etuosa on alumiinilevyä. Torven jatko-osa on puolestaan teräslevyä, koska se sijaitsee kuumassa paikassa pakoputkien lähellä. Torven jatko-osa on samalla yhdyskappale imukomun ja ilmanottotorven etuosan välissä ja on niissä kiinni kiinnityspannalla. MY-14 entisöimiseksi käytössämme ei ole Myrskyn moottorin imukomua eikä ilmanottotorven osia. Ne oli siis valmistettava. Ilmanottotorven osat ovat jo valmistuneet. Torven etuosa tehtiin piirustuksen mukaisesti muokkauslestiä hyväksi käyttäen 1,0 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Ilmanottotorven jatko-osa tehtiin puolestaan 1,0 mm vahvuisesta teräslevystä. Ilmanottotorven osia on soviteltu paikoilleen ja torven etuosan kiinnitys NACA-renkaassa olevaan aukkoon on käynnissä. Alumiinivalulla tehtävän imukomun valmistamiseen saimme apua Sastamalassa toimivalta SASKY Koulutuskuntayhtymältä. He olivat kiinnostuneet meneillään olevasta Myrskyn entisöintiprojektistamme tiedustellen, olisiko Myrskyn entisöinnissä jotain, joka voitaisiin toteuttaa SASKY:ssa oppilastyönä 3D-tulosteena. Tähän tarkoitukseen ehdotimme Myrskyn moottorin haasteellisen imukomun tekemistä, johon SASKY myös tarttui. Kuva: SASKY Prosessi lähti SASKY:ssä liikkeelle Myrskyn imukomun piirustuksen mukaisen muovisen 1:1 3D-tulosteen tekemisellä. Tämän jälkeen 3D-tulosteesta tehtiin varsinainen valumuotti alumiinivalua varten. Muovista 3D -tulostetta kastettiin useaan kertaan keraamiseen liuokseen, jolloin mallin päälle kertyi kerros kerrokselta keraaminen kuori. Samalla muottiin tehtiin valua varten juoksukanavat ja valuilmanpoisto. Sitten keraamikuoren sisään jäänyt muovinen 3d-tuloste sulatettiin pois, jolloin saatiin valmis imukomun valumuotti. Muotin valussa sula AlSi 12 -alumiini valutettiin muotin sisään. Alumiinin jäähdyttyä muotti purettiin ja valukappaleesta poistettiin valukanavat ja sen pintoja hiottiin. Imukomun valukappale on nyt saatu Tiistaikerhoon valmiiksi työstettäväksi. Imukomuun porataan reiät kiinnityspulteille. Imukomun valusta on myös hiottu pois valun jälkeistä ylimäärää. Parhaat kiitokset Koulutuskuntayhtymä SASKY:lle imukomun valoksen tekemisestä VL Myrsky II:n (MY-14) entisöimiseksi! Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn NACA-renkaan kiinnitysosien tekeminenPerjantai 14.5.2021 - Tiistaikerholainen VL Myrsky II -hävittäjissä NACA-renkaan etuosa on kiinni Myrskyn Pratt Whitney R-1830 Twin Wasp moottorin venttiilikopan korvakkeissa. Kuvassa Myrsky MY-14 entisöinnissä tehtyä, mutta vielä keskeneräistä NACA-rengasta mallataan Suomen ilmailumuseon II Hallissa olevan moottoriin. Kuva: Jorma Laakkonen. NACA-renkaan kiinnittämiseksi venttiilikopan korvakkeisiin on renkaan sisäpintaan niitattu moottorin sylinterien lukumäärän mukaiset 14 kiinnityskonsolia. Myrskyn piirustuksissa näistä konsoleista käytetään nimeä korvakekaari. Kunkin korvakekaaren päähän on kiinnitetty teräsnauhasta tehty lenkki. Tähän lenkkiin liitetään kierretapillinen yhdyskappale, jolla korvakekaari ja venttiilikopan korvake lukitaan toisiinsa. Yhdyskappale on kiinni venttiilikopan korvakkeessa kahdella pultilla. Entisöitävän Myrsky MY-14 -hävittäjän NACA -renkaan etuosaa on tehty parisen vuotta ja itse rengas alkaa olla valmis. Viime vuoden puolella valmistuivat 14 alumiinilevystä tehtyä korvakekaarta. Niitä on soviteltu paikalleen renkaan sisäpinnan kiinnitettäviksi. Ennen korvakekaarten paikalleen niittaamista tehdään korvakekaaria ja venttiilikopan korvakkeita toisiinsa yhdistävät osat kuten teräslevystä tehtävät lenkit sekä kierretapilliset yhdyskappaleet tapin holkkeineen. Korvakekaareen kylkiin niitattavien lenkkien tekemiseksi leikattiin 1,5 mm vahvuisesta teräslevystä 25 mm levyistä nauhaa. Tämän jälkeen nauhasta leikattiin määrämittaisia pätkiä lenkeiksi taivutettaviksi. Kun tarvittavat 14 nauhan pätkää oli koossa, niihin merkittiin taivutuskohdat, jonka jälkeen pätkät taivutettiin muotoonsa kanttikoneessa. Viimeiseksi taivutettujen teräslevylenkkien kumpaankin kylkeen porattiin reiät kuutta niittiä varten. Venttiilikopan korvakkeita ja korvakekaaria yhdistävien liitoskappaleiden tekemiseksi leikattiin 4 mm teräslevystä liitoskappaleen aihiot. Ne hiottiin muotoonsa. Liitoskappaleen ulokkeisiin hitsattiin holkit kierretappia varten. Toinen holkeista oli kierteellinen. Liitoskappaleet on nyt tehty. Samoin kierretapin ympärille tulevat alumiiniputkesta tehdyt holkit. Kun kaikki tarpeelliset NACA -rengasta venttiilikopan korvakkeisiin yhdistävät osat olivat valmiit, osia sovitettiin toisiinsa. Korvakekaaren kiinnitystä käytiin myös mallaamassa Suomen ilmailumuseon II-hallissa olevan Pratt Whitney R-1830 Twin Wasp moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Seuraava työvaihe on teräslevylenkkien niittaaminen korvakekaarien kylkiin. Sen jälkeen korvakekaaret sovitellaan yksi kerrallaan paikalleen NACA-renkaan sisäpintaan kiinni niitattaviksi. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn NACA-renkaan, korkeusperäsimen ja koesiiven puuhiaSunnuntai 2.5.2021 - Tiistaikerholainen Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa on jatkettu Myrskyn tähtimoottorin suojuksen eli NACA -renkaan kiinteän etuosan tekemistä aina, kun siihen on liiennyt aikaa muulta Myrskyn entisöintityöltä. Koronavirusepidemian vuoksihan tiistaikerholaisia on Myrsky-töissä vain muutamia, joten kaikkien käynnissä olevien töiden samanaikainen edistäminen on mahdotonta. Oikea kuva: Jukka Köresaar. NACA -renkaan alumiinilevystä tehtyyn etuosaan on soviteltu moottorin torvimaista ilmanoton kanavaa. Kanavan etuosaa on pitänyt muokata suppeammaksi, jotta se sopii täysin kanavalle NACA-renkaaseen tehtyyn aukkoon. Tekeillä on NACA-renkaan helman sisäpuolelle niitattava täytekehä. Kehää varten leikattiin 2,5 mm alumiinilevystä 40 mm levyinen nauha. Se on kiinnitetty alustavasti puristimilla paikalleen. Lopullinen kiinnitys tehdään niittaamalla. Tämä täytekehän päälle tulee vielä 1 mm vahvuisesta alumiiniohutlevystä poikkileikkaukseltaan L-muotoinen tukikehä. Myös se kiinnitettään paikalleen niittaamalla. Täyte- ja tukikehän asentamiseksi NACA-rengas on tuettu muotoonsa puuristikolla. NACA-renkaan konekiväärien tuliputkien kohdalla olevien ”pattien” päälle on niitattu 2,5 mm alumiinilevystä leikatut vahvikkeet. Myrskyn moottorin takapuolella on venttiilikopan korvakkeissa kiinni teräsputkinen ja nahkalla päällystetty tukirengas. Rengas on lukittu ”sarvistaan” saranallisilla liitoskappaleilla venttiilikopan korvakkeisiin. Tukirengasta vasten lepäävät moottorin peitelevyjen takahelmat. Toisaalta renkaaseen kiinnittyy moottorin kiduslevyjen säätölaitteisto. Kuvat: Jukka Köresaar. Käytössämme on alkuperäinen, mutta ilman nahkapäällystä oleva tukirengas. Se hiekkapuhallettiin, oikaistiin ja maalattiin harmaalla ruosteenestomaalilla. Tukirenkaan ja moottorin venttiilikoppien yhdistäviä liitoskappaleita ei ole säilynyt, joten liitoskappaleet tehtiin Tiistaikerhossa Myrskyn piirustusten mukaisesti. Valmistuneita liitoskappaleita on soviteltu tukirenkaan kiinnityssarviin. Myrskyissä oli alun perin puiset korkeusperäsimet, jotka kärsivät aeroelastisesta värähtelystä eli flutterista, ja korvattiin metallisilla. MY-14 entisöintiä varten käytössämme on kaksi alkuperäistä korkeusperäsintä. Ne olivat vain vähän vaurioituneet ja on kunnostettu ja maalattu. Peräsimet ovat kiinni korkeusvakaajassa kahdella saranalla (keskeltä ja kärjestä) sekä tyvestä vääntöputkella. Peräsimen tyven johtoreunassa on vääntöputken tarkistusaukko. Aukon päällä on avattava peitelevy. Peräsimen keskellä olevan saranan kohdalla on johtoreunassa aukko. Se on niin ikään suojattu avattavalla peitelevyllä. Sen sijaan kärjen sarana on rakenteeltaan sellainen, ettei peitelevyä tarvita. Peitelevyjä ei ole säilynyt, jonka vuoksi ne oli tehtävä. Levyjä varten leikattiin 0,7 mm vahvuisesta alumiiniohutlevystä kappaleet. Korkeusperäsimen vääntöputken aukon peittävän levyn takareunaan laitettiin alkuperäisen mukaisesti kaksi Dzus-kiinnikettä ja levy pantiin alustavasti paikalleen. Etureunan kiinnitys on vielä väliaikainen. Korkeusvakaajan keskellä oleva sarana-aukko suojataan kahdella toisiinsa kärjistään liitettävällä peitelevyllä. Kärkiliitos tehdään siten, että kummankin peitelevyn kärki taitetaan toisiinsa sopiviksi kouruiksi, joilla peitelevyn kärjet liitetään toisiinsa. Tämä kouruliitos on vielä peitelevyihin tekemättä. Tyvestään keskisaranan peitelevyt ovat kiinni avattavilla Dzus-kiinnikkeillä. Myrskyn koesiiven lyhempi metrin mittainen vasemman siiven tyviosa alkaa olla rakenteeltaan valmis. Se on yhdistetty oikeanpuoleiseen siipipariinsa. Kummankin siipipuoliskon pyöräkotelon alueen pintoja on hiottu tasaiseksi rakenteita peittävän verhoiluvanerin sovittamiseksi ja kiinnittämiseksi. Vasemmanpuoleisen siipiparin laskutelineen aukkoa peittävää alumiinilevystä painosorvattua kantta soviteltiin alustavasti paikalleen. Vasemmassa siipipuoliskon pyöräkotelossa on laskutelineen joustintuen syvennys. Sen seinämä on vielä vaneroimaton. Seinämää hiottiin tasaiseksi ja hiomisen etenemistä testattiin välillä verhoiluvanerin palalla. Syvennys verhoillaan 1,2 mm vahvuisella vanerilla. Valokuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen ilmoitettu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5 |
Myrskyn entisöinnin edellyttämää pikkutarkkaa hommaaPerjantai 23.4.2021 - Tiistaikerholainen Olen kertonut blogeissani useimmiten VL Myrsky II (MY-14) -hävittäjän entisöinnissä tarvittavien suurikokoisten osien tekemisestä. Myrskyn entisöinti edellyttää kuitenkin runsaasti myös pikkuruisten osien valmistusta. Tällaisia ovat mm. runkokehikon putkiin hitsattavat pienet lukkolevyt ja kiinnityspannat, joilla erilaiset peite- ja suojuslevyt kiinnitetään Myrskyn runkoon. Tällä hetkellä Tiistaikerhossa on käynnissä sarjatyö lukkolevyjen sekä kiinnityspantojen tekemiseksi. Niitä ei kuitenkaan tehdä Myrskyn MY-14 runkokehikkoa varten, sillä Suomen ilmavoimamuseossa entisöitävänä oleva MY-14 runko on jo tämän työvaiheen ohittanut. Tiistaikerhossa näiden pienten osien tarve on tullut ajankohtaiseksi, kun tehdään valmisteluja Myrsky MY-14 siipipuoliskojen koeasentamiseksi Suomen ilmailumuseossa käytössämme olevaan MY-5:n riisuttuun runkokehikkoon. MY-14 siivethän ovat jo saatu Tiistaikerhossa koeasennusvalmiiksi. MY-14 siipien koeasennuksella testataan sekä varmistetaan, että kaikki on kohdallaan, ennen kuin siivet kiinnitetään Suomen ilmavoimamuseossa valmistuvaan MY-14 runkoon. Jotta MY-5:n runkokehikko ja MY-14 siivet mahtuisivat koeasennusta varten Suomen ilmailumuseon ahtaaseen entisöintitilaan, runkokehikko katkaistiin hiekkapuhalluksen ja maalauksen jälkeen ohjaamon takaa. Siipien koeasentamisen yhteydessä testataan samalla mm. siiven ja rungon liitoskohdan peittävien alumiinisten tyvilevyjen (etu- ja takaosien) sovitukset sekä kiinnitykset. Juuri tätä tarkoitusta varten valmistetaan nyt lukkolevyjä ja kiinnityspantoja MY-5:n runkokehikon putkiin hitsattaviksi, sillä MY-5:n riisutusta runkokehikosta lukkolevyt ja pannat puuttuvat. Peitelevyt kiinnitetään runkoputkissa oleviin lukkolevyihin joko Dzus -pikakiinnikkeillä tai kiinnitysruuveilla. Pikakiinnityksen ja aukaisun mahdollistavia tappimaista Dzus- kiinnikettä käytetään levyihin, joita joudutaan avaamaan usein mm. huoltotoimien vuoksi. Dzus- kiinnike painetaan peitelevyssä ja lukkolevyssä olevan reiän läpi ja väännetään kiinni lukkolevyn alla olevaan jouseen. Muut peitelevyt kiinnitetään ruuveilla. Ruuvit kierretään lukkolevyn alapuolelle niitattuun laippamutteriin. Lukkolevyjä tehdään nyt sekä Dzus-kiinnikkeitä että kiinnitysruuveja varten. Ne tehdään, kuten myös kiinnityspannat, 1 mm vahvuisesta teräslevystä. Lukkolevyjen ja pantojen tekemiseksi Myrskyn entisöinnin projektipäällikkö Matti Patteri oli tehnyt kotiverstaassaan monta kipollista lukkolevyjen ja kiinnityspantojen aihioita. Hän oli myös tehnyt muokkauslestin, joilla voidaan prässätä Dzus-kiinnikkeen kannan tarvitsema syvennys lukkolevyn reiän ympärille. Syvennyksen prässäämiseksi lukkolevyn aihiot laitettiin koiras- ja naaraspuolisen lestin väliin, jonka jälkeen lestit puristettiin viilapenkissä lujasti toisinaan vasten. Valmiit lukkolevyt hitsataan kiinni tarkasti oikeisiin kohtiin MY-5:n runkokehikon putkiin ja usein niin, että putken toisella puolella on laippamutterillinen lukkolevy ruuvia varten ja toisella puolella jousella varustettu lukkolevy Dzuz -kiinnikkeelle. Runkoputkiin hitsattavia kiinnityspantoja tehtiin kapeista aihiolevyistä taivuttamalla niitä muotoonsa sopivan kokousten teräsputkien ympärille. Nyt näitä kiinnityspannan renkaita sekä lukkolevyjä onkin saatu jo viljalti odottamaan hitsaamistaan MY-5 runkokehikon putkiin. Kuvat: Lassi Karivalo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5 |
Myrskyn rungon ja vasemman siiven tyvilevy TiistaikerhoonSunnuntai 11.4.2021 - Tiistaikerholainen Myrsky-hävittäjän (VL Myrsky II) rungon ja siiven liitoskohtaa peittää millin paksuisesta alumiiniohutlevystä muokattu tyvilevy, jota myös kainalolevyksi kutsutaan. Tyvilevy koostuu lyhyestä etuosasta, joka ulottuu siiven johtoreunan yli ja rungon alle. Pidempi tyvilevyn takaosa jatkuu pitkin rungon ja siiven liitoskohtaa siiven jättöreunaan kattaen jättöreunan sen kummaltakin puolelta. Tiistaikerhoon saatiin jatkokäsiteltäväksi Myrskyn rungon ja vasemman siipipuoliskon liitoskohtaa peittävä tyvilevyn takaosa. Se tuli Flanco Oy:stä, jossa Antero Flander oli pakottanut sen muotoonsa muokkauslestiä vasten. Tukevan vanerirakenteisen lestin oli tehnyt Myrskyn runkoa Tikkakoskella entisöivä Suomen ilmavoimamuseo. Tyvilevy oli muokattu lestiä vasten kolmesta eri alumiinilevystä, jotka oli hitsattu muokkauksen jälkeen yhteen. Aiemmin Tiistaikerhoon oli jo saatu Flanco Oy:stä rungon ja siiven liitoksen etuosaa peittävien vasemman ja oikeanpuoleisten tyvilevyjen osat, jotka hitsattiin Vantaalla kokonaisuudeksi. Tyvilevyjen etuosien muokkauslestit lestit oli tehty Tiistaikerhossa. Todettakoon, että Flanco Oy:ssä on tehty paljon muitakin Myrsky MY-14 entisöinnissä tarvittavia metalliosia. Kun käytössämme olivat nyt rungon ja vasemman siipipuoliskon tyvilevyn molemmat osat, niitä sovitettiin alustavasti tulevaan paikkaansa vasemman siiven tyveen. Tiistaikerhossa tyvilevyjen etu- ja takaosat tehdään valmiiksi, yhdistetään toisiinsa sekä koeasennetaan. Tyvilevyn etu- ja takaosa lukitaan toisiinsa liitoksella, jossa takaosan etureunan alapintaan niitattu alumiinilevy työntyy tyvilevyn etuosan reunan alle. Tyvilevyjen reunoista puuttuvat vielä aukot laippamuttereille, joilla levyt kiinnitettään rungon kylkeen ja siiven pintaan. Tyvilevyjen koeasentamiseen päästään, kun Tiistaikerhossa rakennetut ja jo pohjamaalatut siipipuoliskot kiinnitetään Suomen ilmailumuseolla käytössämme olevaan VL Myrsky MY-5:n runkokehikkoon. Ottaa kuitenkin vielä aikansa, ennen kuin tyvilevyt on saatu Tiistaikerhossa valmiiksi koeasennettaviksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn koesiiven pyöräkotelosta ja siivekkeen tarkistusluukuistaSunnuntai 21.3.2021 - Tiistaikerholainen Kun VL Myrsky II:n (MY-14) siipien ja pyrstönosien pintojen pohjamaalaus valmistui, voitiin kuuden Myrsky-projektissa nyt työskentelevän tiistaikerholaisen tarmo suunnata muuhun. Kohteeksi otettiin mm. koesiiven vasemmanpuoleisen siivenpätkän pyöräkotelon rakentamisen jatkaminen sekä siivekkeiden tarkistusluukkujen kansien sovittaminen paikalleen. Koesiiven pyöräkotelo sijoittuu etu- ja takasalon sekä kaarien rajaamaan neliskulmaiseen tilaan. Kotelon seinämä tehdään 2 mm vahvuisesta vanerista. Tätä tarkoitusta varten aiemmin jo leikattua seinämäaihiota soviteltiin paikalleen taivuttamalla vaneri ympyrän muotoon salkojen ja kaarien rajaamaan tilaan. Vaneri oli vielä sovitteluvaiheessa yläreunastaan liian korkea. Kun seinämä saatiin asettumaan halutusti, ylimäärä leikattiin pois ja seinämävaneri kiinnitettiin paikoilleen. Tämän jälkeen aloitettiin tehdä vanerista kulmakappaleita peittämään pyöräkotelon tilan kulmiin jääviä tyhjiä tiloja. Pyöräkotelon vanerisen seinämän yläreunaan tulee tukikehä. Siihen kiinnitetään pyöräkotelon aukon peittävä alumiinilevystä painosorvattu kansi. Nämä kannet on jo sorvattu kumpaakin koesiiven pyöräkoteloa varten. Oikeanpuoleisen siipipuoliskon tukikehä ja kansi ovat jo paikallaan. Pyöräkotelot kansineen jäävät piiloon Myrskyn rungon sekä siiven ja rungon yhtymäkohtaa peittävien alumiinisten tyvilevyjen alle. Vasemman siipipuoliskon pyöräkotelon yläreunan tukikehä tehtiin toisiinsa liimatuista ja muottiin pakotetuista vaneriliuskoista. Liimauksen kuivuttua tukikehä irrotettiin muotista ja muokattiin määrämittoihin odottamaan paikalleen asentamista. Samanaikaisesti koesiiven pyöräkotelon rakentamisen kanssa aloitettiin siivekkeiden tarkistusluukkujen puolivalmiiden kansien sovittelu paikoilleen. Tämä työ on odottanut siivekkeiden pohjamaalauksen valmistumista. Siiveke on saranoitu siipeen kiinni kolmen pisteen laakeroinnilla. Siinä siivekkeen johtoreunan sisällä olevat saranan korvakkeet kiinnitetään pultilla siivessä oleviin laakeroituihin saranavarsiin. Siivekkeen johtoreunan alapinnalla on kunkin kolmen saranan kohdalla tarkistusluukku. Tarkistusluukun aukkoa peittää 1 mm alumiinilevystä tehdystä kansi. Käytössämme on mallina yksi alkuperäinen siivekkeen keskellä olevan saranan luukun kansi. Teimme kuitenkin uudet kannet kaikkia siivekkeiden tarkistusluukkuja varten. Kunkin tarkistusluukun aukon etureunassa on siivekkeen pintaan tehty rako kannen kiinnittämiseksi. Nämä tarkistusluukkujen kannen kiinnitysraot olivat peittyneet siivekkeen pohjamaalauksen yhteydessä, kun johtoreunan pintaan kiinnitettiin pellavakangasvahvike. Ummessa olleet raot leikattiin auki terävällä veitsellä, jonka jälkeen tarkistusluukkujen kansia sovitettiin yksitellen paikoilleen. Suljettaessa kansi pujotetaan ensin etureunastaan siivekkeessä olevaan rakoon, jonka jälkeen kansi painetaan siivekkeen pintaa vasten aukon suojaksi. Kansi lukitaan kannen takareunassa olevalla yhdellä tai kahdella lukitusruuvilla. Ruuvit painetaan ja lukitaan siivekkeessä oleviin jousitettuihin lukitusreikiin. Uusista alumiinisista luukuista lukitusruuvit vielä puuttuvat. Kuvat: Lassi Karivalo |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5 |
Tuuli III palasi Suomen ilmailumuseoonLauantai 13.3.2021 - Tiistaikerholainen Prototyypiksi jääneen Valmet Tuuli III:n (TL-1) entisöinti on Suomen ilmailumuseon ja sen Keskiviikkokerhon sekä Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerhon yhteinen projekti. Se alkoi 2016. Kun Tuuli oli purettu tarpeelliselta osin osiinsa Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa, koneen runko, siivet ja pyrstön osat vietiin Hämeenlinnaan Ammattiopisto Tavastiaan. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto/Kauko Tuomikosken kokoelma. Ammattiopistossa oli tarkoitus tehdä koneen pintojen käsittely oppilastyönä, mikä tarkoitti pintojen puhdistamista ja niiden maalausta. Työt aloitettiin pyrstön osien ja siipien pintojen rasvanpoistolla, minkä jälkeen niissä ollut hopeamaalipinta poistettiin Nitromors -maalinpoistoaineella, kuivajääpuhalluksella ja hiomalla. Kuva: Antti Laukkanen. Siivet ja pyrstön osat ehdittiin jo maalata keltaisella tartuntapohjamaalilla (happoprimerilla), ennen kuin selvisi, että Tuuli III:n pinnat olivat alun perin olleet puhtaalla alumiinilla koristekuviointeja, johtoreunoja ja mahanalustaa lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti, että siiven pintoihin ruiskutettu tartuntapohjamaali pitääkin poistaa, koska entisöinnin tavoitteena on Valmet Tuuli III koelentovaiheen asussaan. Rungon pintoja ei ehditty Ammattiopistossa pohjamaalata. Helmikuussa 2020 Ammattiopisto Tavastian Suomen ilmailumuseolla pidettävän pintakäsittelykurssin kurssilaiset kävivät opettelemassa alumiinipintojen kiillottamista kohteenaan Tuuli III:n runko. Tämän jälkeen kiillotusta oli tarkoitus jatkaa Tavastian oppilastyönä. Tuuli III:n työt kuitenkin keskeytyivät Hämeenlinnassa, koska opetus Ammattiopistossa on Covid- 19 pandemian vuoksi jatkunut pääasiassa etäopetuksena. Koska lisäksi tila, jossa Tuuli III on ollut ammattiopistossa varastoituna, tarvittiin oppilaitoksen muuhun käyttöön, Tuuli III päätettiin palauttaa Suomen ilmailumuseoon. Kunhan koronatilanne jälleen sallii vapaaehtoistoiminnan jatkumisen museolla, Tuulen entisöintityötä voidaan jatkaa museolla mm. rungon ja siipien pintakäsittelyllä. Pintojen käsittelyn jälkeen edessä on koneen varustaminen ja moottorin kunnostamisen jatkaminen. Toistaiseksi museolla ei ole vapaata sisätilaa Tuuli III:n entisöinnin jatkamiseksi, sillä koronan vuoksi kesken ovat edelleen sekä VL Myrsky II:n (MY-14) että Caudron C.50 (CA-50) -koneiden entisöinnit. Valmet Tuuli III onkin toistaiseksi varastoituna museon alueella olevassa uudessa varastoteltassa, jossa tosin pystyy, ainakin kesäkaudella jo jossain määrin jatkamaan Tuuli III:n entisöintiä. Kuvat, ellei toisin erikseen ole mainittu: Lassi Karivalo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, Valmet Tuuli III, TL-1, OH-XTL |
Myrskyn siipien pohjamaalaus valmistuiLauantai 27.2.2021 - Tiistaikerholainen Myrskyn (VL Myrsky II, MY-14) siipipuoliskojen yläpintojen parin kuukauden mittaien pohjamaalaus on saatu päätökseen. Yläpintojen pohjamaalaus toteutettiin samoin kuin meneteltiin jo siipipuoliskojen alapintojen kanssa. Ensin pintoihin tulee pari kerrosta vaaleanharmaata TEMALAC AB 70 alumiinihilepohjamaalia ja sen päälle muutama kerros tummanharmaata Teknos Oy:n Futura 3 tartuntapohjamaalia. Kuva: Jouni Ripatti. Siipiparien yläpinnan vaaleanharmaan alumiinihilepohjamaalin maalauksesta kerrottiin jo edellisessä blogissa. Ennen kuin sileäksi hiotun alumiinihilemaalin päälle voitiin vetää tummanharmaata tartuntapohjamaalia, oli vielä paklattava joitain pieniä vaneripinnan epätasaisuuksia. Kuva: Jukka Köresaar. Teknos Oy:n Futura 3 RAL 7005 tartuntapohjamaali levitetiin mohairtelalla. Maalin kuivuttua todettiin, että maalipinnasta ei tullut toivotun sileää. Sinä havaittiin epätasaista ns. ”appelsiinikuoripintaa”. Niinpä maalipinta hiottiin sekä käsin että pyöröhiomakoneella sileäksi 180 karkeusasteisella hiomapaperilla. Kuvat: Jouni Ripatti. Maalipölyn poiston jälkeen siveltiin uusi Futura 3 maalikerros, mutta nyt 80 prosenttiseksi lakkabensiinillä ohennettuna. Lisäksi pehmeä mohairtela vaihdettiin kovempaan vaahtomuovitelaan. Tulos oli jo tyydyttävä, joskin joissain kohdin oli edelleen havaittavissa hieman epätasaista maalipintaa. Hionnan jälkeen Futura 3 pohjamaalipinnasta saatiin kuitenkin erittäin sileä. Kuva: Jouni Ripatti. Vaneripinnan vähäisten epätasaisuuksien seurauksena tummanharmaan tartuntapohjamaalipinnan alta paljastui hiottaessa vaaleamman harmaata alumiinihilemaalia aiheuttaen pintaan laikullisuutta. Onkin tärkeä, että nämä kaksi pohjamaalia, hile- ja tartuntapohjamaalit, ovat eri sävyisiä. Se ansiosta päällimmäistä tartuntapohjamaalia hiottaessa havaitaan, milloin vastaan tulee hile- ja tartuntapohjamaalin rajapinta. Joissain kohdissa Futura 3 pintaa pyöröhiomakoneella hiottaessa näkyviin tuli paljasta vaneripintaa, mikä ei ollut tarkoitus. Nämä kohdat paikattiin tartuntapohjamaalin kerroksella. Kuivuttuaan paikkakohdat hiottiin käsin käyttämällä ensin karkeampaa (150) INDASA Fine-hiomatyynyä ja sen jälkeen paikkauskohdat hiottiin sileiksi hienommalla (240) INDASA Super Fine-hiomatyynyillä. MY-14 siipipuoliskojen ala- ja yläpinnat on nyt saatu pohjamaalatuiksi odottamaan pintamaalausta. Siiven yläpinnasta tulee tummanvihreä mustin naamiokuvioin ja alapinnasta DN-sininen. Pintamaalausta ei tehdä Tiistaikerhossa vaan ostetaan ulkopuolisena työnä. Pääsyy on se, ettei Suomen ilmailumuseon entisöintitila ei ole riittävän pölytön eikä sovelias siipipintojen mittavaan ruiskumaalaukseen. Nyt Tiistaikerhossa voidaan jatkaa muita Myrskyn siiven rakentamisessa vielä kesken olevia kohtia. Niinpä aloitettiin asentaa siiven yläpinnan tyveen aiemmin valmiiksi leikattuja 2 mm vahvuisia, mutta vielä maalaamattomia vanerisia astuinlevyjä. Rungon ja siiven saumakohtaa suojaavat alumiiniset tyvilevyt kiinnittyvät näiden astuinlevyn sisäreunaan. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |