Suomen ilmavoimien Bristol Blenheim V -sarjan BL-106-koneyksilön lentäjän istuin sekä jalkaohjaimet on saatu Tiistaikerhossa entisöidyksi. Tai yksi tehtävä oli vielä tekemättä.

Lentäjän istuimen oikealla puolella olevassa käsinojassa oli alkuperäinen huonokuntoinen nahkaverhoiltu ja pehmustettu kyynärtuki. Kyynärtuen yläpinnan nahka oli pahoin kulunut ja osin revennyt. Repeämän alta näkyi pehmikemateriaalia. Nahkaverhoillussa kyynärtuessa on puinen ydin. Kyynärtuki on kiinni istuimen käsinojan neljällä pultilla.

Pohdittiin perusteellisesti, konservoitaisiinko alkuperäinen nahkapintainen kyynärnoja ja kiinnitettäisiin takaisin entisöidyn istuimen käsinojaan? Tai tehtäisiinkö vaihtoehtoisesti alkuperäisen mukainen uusi pehmusteen kopio, joka kiinnitettäisiin entisöityyn istuimen käsinojaan? Kyynärtuesta tehty kopio voisi paremmin sopia kokonaan entisöityyn istuimeen. Niinpä pohdintamme tulos oli, että tehdään alkuperäisen mukainen uusi kyynärtuki. Vanha kyynärtuki säilytetään konservoituna. Siispä tuumasta toimeen.

Alkuperäinen kyynärtuki mitattiin tarkasti ja siitä tehtiin mallipiirros. Piirustuksen mukaan tehtiin 50x50 mm vahvuisesta mäntypuusta kyynärtuen puinen ydin. Puuydin hiottiin päistään ja kulmistaan pyöreäksi. Koska kyynärtuki oli kiinnitettynä käsinojaan neljällä pultilla, uuden kyynärtuen puuytimeen porattiin reiät neljälle kiinnityspultille.

Alkuperäiset pultit olivat 4,5 x 40 mm. Sellaisia ei ollut kaupassa, joten tukeen ostettiin 5 x 40 mm lukituskannalla olevat pultit. Pulttien lukituskanta on tärkeä, sillä se uppoaa kyynärtuen puisen ytimen pintaan. Näin pultit eivät pääse pyörimään, kun nahalla verhoiltu kyynärtuki kiristetään neljällä mutterilla käsinojaan. Kun kyynärtuen puinen ydin oli saatu valmiiksi, testattiin sen sopivuutta istuimen käsinojaan. Hyvinhän se siihen istui. Puuttui enää kyynärtuen puuytimen nahkaverhoilu.

Veimme uuden kyynärtuen puuytimen verhoiltavaksi alkuperäisen mallin mukaisesti verhoilijamestari Kaisa Haikolalle Verhoomo Kotoon. Mukaan malliksi vietiin myös alkuperäinen kyynärtuki.

Kuvat: Verhoomo Koto.

Verhoilijamestarin kanssa kävimme läpi, mitä tavoittelemme. Yhteisymmärrys löytyi heti. Verhoilussa käytettäväksi nahaksi valittiin tarkoitukseen hyvin sopiva antiikkinahka. Nahasta leikattiin tehtyjen kaavojen mukaan kappaleet kyynärtuen ylä- ja alapinnan sekä kylkien verhoilemiseksi. Ensin yläpintaan ja kylkeen tuleva nahka ommeltiin koneella toisiinsa ja saumana käytettiin alkuperäisen mukaista tere reunaa. Sitä varten koneeseen oli vaihdettu tere-paininjalka. Tere-reunan sisuksena on vanhan mukaisesti pellavalanka.

Kuvat: Verhoomo Koto.

Kyynärtuen yläpinnan nahan alle pehmikkeeksi laitettiin alkuperäisyyttä tavoitteleva kierrätyskuituinen harmaavanu. Alkuperäisen kyynärtuen verhoilua noudatettiin myös siinä, että kylkien nahkaverhoilun liimasauma laitettiin samaan kohtaan alkuperäisen kyynärtuen kanssa. Nahkojen liimaamisessa käytettiin Bison Tix -kontaktiliimaa. Viimeisenä työnä avattiin reikämeistillä aukot kyynärtuen pohjassa oleville neljälle kiinnityspultille.

Kuva: Verhoomo Koto.

Kuva: Antti Hyvärinen.

Näin oli saatu valmiiksi Bristol Blenheim V-sarjan BL-106-pommittajan lentäjän istuimen kyynärtuen kopio. Kyynärtuen kopio kiinnitettiin ohjaajan entisöidyn istuimen käsinojaan. Todettiin, että uusi kyynärtuki näyttää hyvältä pinnoiltaan kokonaan entisöidyssä lentäjän istuimessa.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.