Tiistaikerhon blogi

Kurjen laskutelineen kunnostus

Torstai 7.7.2016 - Tiistaikerholainen

Maaliskuun 20. päivänä vuonna 1927 Suomenlinnan jäältä ensilentonsa tehneessä VL K.1 Kurki lentokoneessa on tyypillinen aikakautensa mukainen laskuteline. Se on teräsputkirakenteinen kehikko sandum -kumisine joustinpunoksineen. Kurjen koelennot tehtiin pääasiassa suksivarustuksella, mutta myös pyöriä kokeiltiin. Epäkelvoksi lentokoneeksi osoittautunut Kurki varastoitiin museointia varten jo koelentojen päätyttyä vuonna 1927.

Blogi_2016-14-1b.jpg

Kurjen laskutelineen teräsputkirakenteiset metalliosat oli selvityksemme mukaan maalattu alun perin mustalla lakkamaalilla. Suksien näkyvät puuosat oli todennäköisesti tervattu, josta on suksissa vielä viitteitä näkyvissä.  Viitteenä on myös se, että Kurkea koskevien materiaalihankintojen joukosta löytyy maininta tervasta. Mihinkään muuhun kuin suksen puuosiin ei tervan hankinta tunnu todennäköiseltä. 

Blogi_2016-14-1c.jpg

Kuten itse kone, niin laskutelinekin on 89 vuoden varastoinnin seurauksena kokenut kovia. Laskutelineen kaikki metalliosat ovat pahasti ruosteessa, suksien puuosien tervaus on haihtunut ja sandum -kumit rikki. Päätettiin puhdistaa teräsputket ruosteesta ja maalata mustaksi.  

Blogi_2016-14-2-3.jpg

Ennen kuin päästiin ruosteen poistoon, koko laskuteline irrotettiin Kurjen rungosta ja purettiin osiinsa, jotta ruosteen poisto ja osien uudelleen maalaus olisi helpompaa. Ruostuneiden metalliosien puhdistaminen päätettiin tehdä hiomalla ruoste pois mekaanisesti. Tavoite ei kuitenkaan ollut puhdistaa teräsputkia aivan puhtaalle metallille vaan saada ruosteesta valtaosa pois ennen kirkkaalla Isotrol -lakalla tehtävää pohjamaalausta.

Blogi_2016-14-4.jpg

Isotrol -lakka soveltuu hyvin ruostuneille pinnoille, koska lakka omaa erinomaisen tunkeutumiskyvyn ja lakalla on ruostumisen jatkumista ehkäisevästi ominaisuus. Pohjamaalina toimivan kirkkaan Isotrol -lakan päälle vedetään musta Isotrol -lakka jäljittämään Kurjen laskutelineen metalliosien alkuperäistä mustaa maalia.

Blogi_2016-14-6-9.jpg

Metalliosien hiontaan käytettiin sekä käsihiomapaperia että paineilmalla toimivaan porakoneeseen kiinnitettäviä erilaisia hiomaharjoja. Hiominen tehtiin ulkona. Myös suksien puuosat hiottiin puhtaiksi tulevaa tervausta varten.

Blogi_2016-14-12-13.jpg

Kun metalliosat oli saatu puhdistettua ruosteesta, ne maalattiin kirkkaalla Isotrol -lakalla. Kuten etukäteen oli jo odotettavissa, kirkas lakka toi esiin teräsputkien pinnassa olevia jäänteitä alkuperäisestä mustasta maalipinnasta.

Blogi_2016-14-14.jpg

Kirkkaan lakan kuivuttua teräsputkien pintaan vedettiin musta Isotrol -lakka. Suksien puuosat odottavat vielä tervaa pintaansa.

Historiallinen kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, VL Kurki

Kurjen rungon verhoilun vauriot: enemmän työtä kuin luultiin

Keskiviikko 25.5.2016 - Tiistaikerholainen

Kurjen rungon verhoiluvaurioita oli luultua runsaammin. No, näinhän siinä yleensä käy pitkään varastoituneena olleiden museokoneiden kohdalla. Toiveet ja todellisuus eivät aina kohtaa.

Ohjaamosta taaksepäin olevassa rungon kangasverhoilussa oli reikiä, repeämiä ja muita vaurioita viitisentoista. Rungon alapinnan kangasverhoilussa oli lisäksi yksi paha repeämä, puolenkymmentä reikää sekä lahonnutta verhoilukangasta laskutelineiden metallikorvakkeiden ympärillä. Eturungon vaneriverhoilussa vaurioita oli vain muutama.

Blogi_2016-11-1-4.jpg

Blogi_2016-11-5.jpg

Kangasverhoilussa olleet pienet reiät ja vauriot korjattiin kangaspaikalla. Lekopellavakankaasta leikattiin sik-sak saksilla reiän peittävä sahalaitainen paikkalappu. Reiän ympäristö hiottiin karheaksi paikkalapun kokoiselta alueelta. Itse paikkalappu liimattiin reiän päälle kiristyslakalla, jota siveltiin sekä vauriokohtaan että paikkalappuun. Lakan annettiin vähän aikaa jähmettyä, ennen kuin paikka painettiin reiän päälle. Paikkalapun päälle siveltiin vielä kiristyslakkaa samalla varmistaen, että paikan sahalaitareuna on liimautunut verhoilukankaaseen. Lakan annettiin kuivua, jonka jälkeen alue hiottiin ja lakkaus sekä hionta toistettiin.  Muutaman lakkaus- ja hiontakerran jälkeen paikka oli kiristynyt tasaiseksi odottamaan maalausta alumiinipronssilla.

Blogi_2016-11-6.jpg

Blogi_2016-11-7-8.jpg

Isommissa vauriokohdissa, kuten verhoilukankaan repeytymissä meneteltiin toisin. Kielekkeiksi repeytyneen verhoilukankaan sisäpinnalle liimattiin paikkauksen tueksi millin paksuinen vaneriviilu. Liimana käytettiin Erikeeper Plus -liimaa.  Repeytyneen verhoilukankaan reunat liimattiin venyttäen reunoja pitkin vaneriviilun pintaa. Repeytymien suurimmat kielekkeet liimattiin vaneriviilun pintaan Cascol -kontaktiliimalla. Näin varmistettiin laaja-alaisen kielekkeen kunnollinen kiinnittyminen tukivaneriin. Kun liimaus oli kuivunut, paikattu alue hiottiin sileäksi ja vauriokohdan päälle kiinnitettiin kiristyslakalla kankaasta leikattu vaurioalueen peittävä paikkalappu. 

Blogi_2016-11-9.jpg

Koneen alapinta on koko matkaltaan kangasverhoiltu. Ohjaamon kohdalla alapinnan verhoilussa oli paha runkoon nähden poikittainen repeämä. Kangas on revennyt koko matkaltaan rungon reunasta reunaan. Lisäksi rungon alapuolen verhoilussa oli puolenkymmentä muuta reikää.

Blogi_2016-11-10-11.jpg

Laajan repeämän korjaus päätettiin tehdä liimaamalla repeämän reunat kiinni repeämän kohdalla olevaan rungon tukikaareen kangasta samalla kireäksi venyttäen. Liimaus tehdään kontaktiliimalla, sillä liimaus kangasta samalla kiristäen edellyttää kankaan välitöntä kiinnittymistä kareen.

Blogi_2016-11-12-13.jpg

Repeämän toinen reuna saatiin hyvin kaareen liimattua. Sen sijaan toinen reuna ei ulottunut kaareen asti. Tämän vuoksi kankaan reunaan liimattiin kontaktiliimalla verhoilukankaasta leikattu lisäkaistale. Näin repeytynyt lieve saatiin ulotettua kaareen ja liimattua siihen kiinni. Lopuksi liitoksen päälle vedettiin vielä kiristyslakkakerroksia.

Blogi_2016-11-14.jpg

Koneen alapinnan pienet kangasverhoilun reiät korjattiin jo edellä mainitulla paikkaustavalla. Siinä tunsi itsensä vanhanajan autonasentajaksi, kun rungon alla selällään maaten verhoiluvauriota korjasi.  

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, VL Kurki

Kurjen kunnostus käynnistyi

Lauantai 7.5.2016 - Tiistaikerholainen

Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta Suomen Ilmailumuseoon tuodun VL K.1. Kurki -koneen rungon kunnostus käynnistyi Tiistaikerhossa ripeästi. Samanaikaisesti alkoivat korkeusvakaajan verhoiluvaurioiden korjaus, rungon pintoja puhdistus, sivuperäsimen irrotus ja rungon ruosteisten metalliosien irrotus puhdistettavaksi.

Blogi_2016-10-01.jpg

Korkeusvakaajassa ja siinä kiinni olevissa korkeusperäsimissä on runsaasti verhoiluvaurioita. Kummankin peräsimen kärki on tuhoutunut. Vakaajan vaneriverhoilussa on muutama pienehkö vaurio ja yksi iso vaurio, jossa verhoilu on rikkoutunut noin 40 x 40 cm alueelta vakaajan kummaltakin puolelta. Vaurio on syntynyt ikään kuin vakaajan läpi olisi isketty isolla tylpällä esineellä. Päätettiin aloittaa korjaaminen vakaajasta. Työn helpottamiseksi peräsimet irrotettiin.

Blogi_2016-10-02-03.jpg

Koska vaurioalue on niin suuri ja verhoilu pahasti rikki, joudutaan vaurioalue verhoilemaan kokonaan uudelleen. Ryhdyttiin ensin vakaajan alapinnan vaurion korjaamiseen. Poistettiin mattoveitsellä leikaten rikkoutunut vaneriverhous muutaman kaarivalin matkalta. Verhoilun alta paljastuneista kaarista poistettiin naulat, joilla vanha vaneri oli kaariin kiinnitetty. Tämän jälkeen tehdyn aukon reunoihin liimattiin tukilistat uuden vanerin asentamiseksi ja liimaamiseksi aukon katteeksi. Liimana käytettiin Cascol Outdoor -puulimaa.

Blogi_2016-10-04-05.jpg

Blogi_2016-10-07.jpg

Seuraavaksi leikataan 1,2 mm paksuisesta lentokonevanerista aukon muotoinen kappale. Tämä kappale liimataan paikalleen aukon reunaan kiinnitettyjen tukilistojen ja kahden aukossa olevan kaareen varaan. Liimaus tullaan varmistamaan nauloilla alkuperäisen verhoilun mukaisesti. Aivan vastaavalla tavalla menetellään korkeusvakaajan yläpinnan vaurion korjaamisessa. Samalla kun korjattiin vakaajan alapinnan suurta vauriota, paikattiin vakaajan vaneripinnan pienempiä reikiä.

Blogi_2016-10-08.jpg

Rungon vaneri- ja kangasverhoilun pinnat ovat pahoin likaantuneet lähes 90 vuoden varastoinnin seurauksena. Alun perin Kurjen pinnat on maalattu alumiinipronssilla, jonka päälle oli vedetty kirkas selluloosalakka. Vuosikymmenen aikana kirkas lakka on haihtunut ja jäljelle on jäänyt matanharmaa maalipinta.  Alkuperäistä kirkasta ja nykyisin jo kellastunutta lakkapintaa on jäljellä muutamassa auringonvalolta suojassa olleessa kohdassa.

Blogi_2016-10-09.jpg

Rungon pinnat puhdistettiin ihmesienipesulla. Maalipinta pestään puhtaaseen veteen kastellulla ihmesienellä ja pyyhitään kuivaksi kankaalla. Ihmesienipesu on toimiva ja sopivan hellävarainen tapa puhdistaa vanhaa maalipintaa. Menettely sopii yhtä hyvin vaneri- kuin kangasverhoilun puhdistamiseen.

Blogi_2016-10-10.jpg

Sivuperäsimen irrotus oli hankalaa. Irrottamista hankaloittivat kiinni jumiutuneet peräsimen ja rungon välisten saranoiden lukituspultit. Pulteista kahta ei saatu poistettua. Peräsin saatiin kuitenkin irti, kun saranat purettiin poistamalla saranapuolikkaita yhdistävät tapit. 

Blogi_2016-10-11-12.jpg

Rungossa ja pyrstössä on useita metalliosia, jotka liittyvät esimerkiksi peräsinten kiinnitykseen tahi ohjainvaijereiden johtamisiin. Kaikki nämä metalliosat ovat ruosteessa. Tämän vuoksi osat irrotettiin puhdistettaviksi. Myös teräspukista tehty koneen laskutelinekehikko on paksun ruosteen peitossa. Laskutelinekehikko joudutaan irrottamaan koneen rungosta ja purkamaan osiin puhdistusta ja uudelleen maalausta varten, mutta se on jo toisen jutun aihe.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, VL Kurki

I.V.L. K.1 Kurki - Tiistaikerhon uusi projekti

Torstai 28.4.2016 - Tiistaikerholainen

Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa Vesivehmaalla oleva I.V.L. K.1. Kurki päätettiin ottaa Tiistaikerhoon kunnostettavaksi.  Kunnostukselle avautui sopiva rakonen, kun Valmet Tuuli III:n siivet ja runko saatiin esivalmisteltua maalausta varten ja kuljetettua Hämeenlinnaan Ammattiopisto Tavastian Pintakillassa tapahtuvaa koneen uudelleen maalausta varten. Tiistaikerhon Tuuli-työt jatkuvat maalauksen jälkeen todennäköisesti vasta vuoden loppupuolella. 

Blogi_2016-09-01.jpg

I.V.L. K.1 Kurki on Suomenlinnassa toimineen Ilmavoimien lentokonetehtaan/Valtion lentokonetehtaan suunnittelemista ja rakentamista sekä tähän päivään asti säilyneistä koneista toiseksi viimeinen, jota ei vielä ole kunnostettu. Vuoroaan odottaa vielä Vesivehmaalla niin ikään oleva vaurioitunut VL E.31 Kotka II.

Blogi_2016-09-02.jpg

Kurki on ollut Vesivehmaalla 1940-luvun lopusta asti, jolloin Vesivehmaan sodanaikaiseen halliin koottiin eri puolilta Suomea käytöstä poistettuja ja varastoituja Ilmavoimien 1920- ja 1930-luvun lentokoneita. Vesivehmaaltahan myös I.V.L. D.26 Haukka I tuotiin Tiistaikerhoon kunnostettavaksi ja palautettiin sinne viime keväänä kunnostuksen jälkeen.

Kurki on ollut esillä Päijät-Hämeen Ilmailumuseossa siivet rungosta irrotettuna. Koneesta on vuosien saatossa kadonnut osia, joten esimerkiksi ohjaamo on varustukseltaan puutteellinen. Kurki on myös ilman moottoria. Sen keulalla kuuluisi olla Siemens Halske Sh 12 -tähtimoottori.

Blogi_2016-09-03.jpg

Kuva: Tapio Heinomaa

Tiistaina 19. huhtikuuta Päijät-Hämeen Ilmailumuseon väki lastasi Kurjen rungon, korkeusvakaimen ja korkeusperäsimet puolustusvoimien kuljetukseen. Kun runko ja muut koneen osat oli liinoin huolellisesti kiinnitetty siirtolavaan ja lava nostettu kuorma-auton kyytiin, matka Vesivehmaalta kohti Vantaata ja Suomen Ilmailumuseota alkoi. 

Blogi_2016-09-04.jpg

Kuva: Jarmo Tammisto

Kuljetuksen saavuttua Vantaalle, tiistaikerholaiset aloittivat lastin purun museon pihalla. Kun siirtolava oli laskettu alas kuorma-auton kyydistä ja Kurki vapautettu kiinnitysliinoista, runko voitiin vetää ulos. Koneen liikuttamisen helpottamiseksi suksien alle asetettiin pyörillä varustetut lavat. Näin runko olikin helppo työntää sisään Suomen Ilmailumuseon entisöintitilaan.

Blogi_2016-09-05-06.jpg

Koneen siivet tuodaan Tiistaikerhoon, kun runko on saatu kunnostettua ja Vesivehmaalle palautettua. Kun siivetkin on korjattu, Kurki olisi valmis näytteille koottavaksi. Ongelmana vaan on, ettei Päijät-Hämeen ilmailumuseossa ole tällä hetkellä riittävästi vapaata tilaa koneen pitämiseksi näytteillä koottuna.

Blogi_2016-09-07.jpg

I.V.L. K.1. Kurki kunnostetaan Tiistaikerhossa korjaavan konservoinnin periaatteella.  Se tarkoittaa, että puhdistetaan koneen pinnat, korjataan koneessa olevat vauriot, täydennetään koneesta puuttuvaa mittaristoa ja laitteistoa sekä laitetaan ohjauslaitteet toimiviksi.  Koneen pintojen uudelleen maalaukseen ei ryhdytä muutoin, kuin korjattujen kohtien osalta ja kenties alueilla, jossa maalipinta on pahasti vaurioitunut. Korjattujen vauriokohtien uudelleen maalaukset tehdään käyttämällä vanhoja maalausmenetelmiä. Niistä saatiin hyvää kokemusta I.V.L. D.26 Haukka I korjaavan konservoinnin yhteydessä.

Blogi_2016-09-08.jpg

Kurki on Suomenlinnassa toimineen Ilmavoimien lentokonetehtaan pääsuunnittelijan Kurt Bergerin ja tehtaan johtajan Asser Järvisen suunnittelema konetyyppi. Kurjen ensilento oli maaliskuussa 1927. Kone oli alun perin tarkoitettu siviili-ilmailuun harjoitus-, matkailu- ja urheilukoneeksi. Kurkea tarjottiin myös ilmavoimille yhteyskoneeksi sekä tähystäjien ja ohjaajien harjoituskoneeksi.

Blogi_2016-09-10.jpg

Kurki maaliskuussa 1927 Suomenlinnan jäillä. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kurki ei kuitenkaan täyttänyt sille asetettuja vaatimuksia eikä lentoteknisiä ominaisuuksia. Kone kärsi mm. suunta- ja kallistusheilahtelusta. Kurki poistettiinkin käytöstä jo 55 lennon ja 13 tunnin koelentovaiheen jälkeen. Ilmailuhistoriassa Kurki tunnetaan lempinimellä ”Järvisen laatikko”.

Ellei toisin mainittu, kuvat: Lassi Karivalo

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, VL Kurki