I.V.L. K.1 Kurki -koneen vasemman siiven vaneriverhoilu on käynnissä Tiistaikerhossa. Siiven alapinnalta puretut lahot verhoiluvanerit ovat saaneet tilalleen jo uuden vanerikatteen ja yläpinnan purettuja alueita verhoillaan.
Siiven alapinnalta puretun vanerin hakaristitunnuksen kohdalla sijaitsevat siivekevaijerien rissojen alumiinipeltiset tarkistusluukut sekä siivekevaijerin läpiviennin alumiinipeltinen suojuskaulus. Siiven sisällä olevat vaijerien rissat ovat kiinnitettyinä takasalkoon sen kummallekin puolelle.
Niin tarkistusluukut kuin siivekkeen vaijerin läpiviennin suojus haluttiin säilyttää sellaisenaan ja siirtää puretusta lahosta vanerista uuteen verhoiluvaneriin. Tätä toimenpidettä varten luukkujen sekä läpiviennin suojuksen sijainnit mitattiin lahon vanerin ollessa vielä kiinni siivessä. Mitat siirrettiin piirrettyyn kaavioon, jonka avulla luukut ja läpiviennin suojus saadaan sijoitettua uudessa vanerissa täsmälleen oikeaan paikkaan.
Liukukannelliset tarkistusluukut oli kiinnitetty vaneriin kupariniiteillä. Siivekkeen vaijerin läpiviennin suojus oli puolestaan kiinnitetty ruuveilla vanerin läpi vanerin alapuoliseen vaneritukeen. Läpiviennin alumiininen suojus saatiin helposti irrotettua ruuvaamalla ruuvit irti. Tarkistusluukut irrotettiin vanerista poraamalla niitit varovasti pois itse luukkuja vahingoittamatta.
Irrotetuista tarkistusluukuista ja läpiviennin suojuksesta ei poistettu niiden alkuperäistä maalia, sillä maalipinnat olivat säilyneet kohtuullisen hyvässä kunnossa. Pinnat vain puhdistettiin huolellisesti. Tarkistusluukkuja ja läpiviennin suojusta ei siten ole tarkoitus uudelleen maalata, kun uusi verhoiluvaneri saa hakaristikansallisuustunnuksensa.
Kurjen peräti 225 cm leveä siipi on alun perin verhoiltu koko siiven leveyden mittaisella 1,2 mm vahvuisella vanerilla. Meillä käytettävänä olevan 1,2 mm vahvuisen vanerin mitat ovat 150 x 150 cm, joten joudumme verhoileman puretun alueen kahdessa osassa saumakohdan sijaitessa takasalon kohdalla. Tämän seurauksena takasalon kummallekin puolelle sijoittuvista tarkistusluukuista toinen kiinnitettään takasalon ja jättöreunan puoleiseen vaneriin ja toinen kiinnitetään takasalon ja johtoreunan puoleiseen vaneriin.
Leikattiin 1,2 mm vahvuisesta lentokonevanerista jättöreunan puoleinen verhoiluvaneri ja sovitettiin se alustavasti paikoilleen. Tämän jälkeen vaneriin piirrettiin tehdyn kaaviokuvan mukaisesti paikat sekä tarkistusluukulle että siivekevaijerin läpiviennille. Vaneriin tehtiin piirustuksen mukaiset aukot, joita vielä verrattiin poistettuun lahon vanerin aukkoihin. Tämän jälkeen aloitettiin tarkistusluukun ja läpiviennin suojuksen kiinnittäminen uuteen vaneriin.
Irrotettiin tarkistusluukun liukukansi, jonka jälkeen luukun raami sovitettiin sitä varten tehtyyn aukkoon. Vaneriin porattiin kehyksessä olevien niitinreikien kohdalle reiät. Kupariniittien asemasta käytettiin alumiininiittejä. Kukin niitti työnnettiin vuorollaan reikäänsä. Niitin päähän laitettiin suojusrengas, jonka jälkeen niitti taottiin vasaralla suojusrenkaan kanssa alasinta vasten tiiviisti vanerin pinnan tasoon.
Kun kaikki niitit oli vuoron perään taottu ja luukun kehys lukittu kulmistaan vaneriin, voitiin tarkistusluukun kansi työntää paikoilleen. Siivekkeen vaijerien läpiviennin alumiinipeltinen suojus kiinnitettiin paikoilleen ruuveilla.
Takasalon jättöreunanpuoleinen uusi verhoiluvaneri oli saanut sekä alkuperäisen tarkistusluukun että siivekkeen vaijerin läpiviennin suojuksen. Tämän jälkeen vaneri kiinnitettiin paikoilleen siipikaariin Casco Outdoor -liimalla sekä naula-ruuviriveillä. Vastaavalla tavalla asennettiin takasalon ja johtoreunan välille kiinnitettävään uuteen verhoiluvaneriin siihen kuuluva toinen siivekkeen vaijerin rissan tarkistusluukku ja vaneri kiinnitettiin paikoilleen.
