I.V.L. D 26 Haukka I

Tausta

Ensimmäisen maailmansodan aikana lentokoneiden kehitys oli huimaa. Mutta sodan päätyttyä kehitys pysähtyi kahdesta syystä. Toisaalta varastot olivat täynnä vähän käytettyjä koneita tai kokonaan käyttämättömiä koneita, joita ei oltu ehditty luovuttaa tilaajalle. Näistä varastoista Suomikin osti pienille Ilmailuvoimilleen koneita. Niinkin myöhään kuin 1927 ostettiin yhdeksän vuotta vanhoja mutta käyttämättömiä Martinsyde Buzzardeja. Toinen syy kehityksen pysähtymiseen oli sotaväsymys.

Suomen Ilmailuvoimien ensimmäinen hävittäjälaivue päätettiin hankkia ulkomailta. Valituksi tuli ranskalainen Gourdou-Lesseurre. Muut laivueet oli päätetty varustaa lisenssillä Suomenlinnassa toimivan Ilmailuvoimien lentokonetehtaan (I.V.L.) rakentamilla Siemens-Schukert -koneilla. Kunnollisten piirustusten puute kaatoi tämän hankkeen ja niinpä lentokonetehtaan pääkonstruktööri Kurt Berger suunnitteli kotimaassa valmistettavaksi I.V.L. C 24 -koneen ja siitä parannetun version - I.V.L. C 25:n - vuosina 1924-1925. Kurt Berger oli ottanut kosolti vaikutteita suunnitteluunsa Siemens-Schukert -hävittäjistä ja muuten ihan kelvolliset koneet syntyivätkin, mutta moottori 11-sylinterinen birotatiivimoottori Siemens-Halske Sh III a pilasi koneet.

Kehityshistoria

Tämän jälkeen Kurt Berger kävi opintomatkalla Englannissa. Opintomatkan seurauksena seuraava konstruktio I.V.L. D 26 Haukka I oli kaksitasoinen Gnome & Rhone Jupiter IV 9 -tähtimoottorilla varustettu monessa suhteessa hyvin edistyksellinen hävittäjä. Mutta koneen yläsiipi - joka oli poikkeuksellisesti suoraan rungossa kiinni - huononsi niin paljon näkyvyyttä eteen alaviistoon, että päätettiin syksyllä 1927 rakentaa kaksi uutta prototyyppiä tyyppimerkinnällä I.V.L. D 27 Haukka II.

Käyttö

Haukka I lensi ensilentonsa 17.3.1927 Suomenlinnassa. Varsinaiset testilennot lennettiin Utissa 12.5.-19.7.1927. Utin lentojen tärkeä tarkoitus oli verrata Haukka I:tä Englannista hankitun Gloster Gamecock II:n -hävittäjätyypin kanssa. Tuloksena oli, että Gamecock todettiin paremmaksi ennen muuta Haukka I:n huonomman ohjaamonäkyvyyden vuoksi.

Syksyllä (7.10.1927) tapahtui kohtalokas lento, jolla Haukka I joutui syöksykierteestä lattakierteeseen, josta kone ohjaajineen selvisi vain vaivoin ja vaurioitui. Kone korjattiin tämän jälkeen uudelleen lentokelpoiseksi mutta käytettiin lähinnä havaintovälineenä. Kone poistettiin vuonna 1931 ja toimitettiin Valtion Lentokonetehtaan Santahaminan osastolle varastoitavaksi. Sieltä se toimitettiin 1940-luvulla Vesivehmaalle.

I.V.L. D 26 Haukka I (HA-39) odottaa Vesivehmaan varastohallissa vuonna 2009 entisöintiä (Kuva: Reino Myllymäki)

Vesivehmaan varastohallissa kone odotti entisöintiä syksyyn 2012 saakka, jolloin Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho otti sen entisöitäväksi. Koneen tunnus on HA-39. Myös toinen I.V.L. D 27 Haukka II:n prototyypeistä on säilynyt ja entisöity. HA-41 on Hallinportin Ilmailumuseossa.