Lokkiblogi

Lokkiprojektin kuluessa kirjoitettiin monta blogikirjoitusta. Tekstit ja kuvat Reino Myllymäen, ellei muuta mainita.

Sade haittasi vaan ei estänyt Lokin siirtoa

Maanantai 6.10.2014 - Reino Myllymäki

Lokkiprojektin ensimmäinen osaprojekti lähti käyntiin nopeasti. Osaprojektin päällikkö Mikko Raatikainen soitti keskiviikkona 24.9.2014, että todennäköisesti Lokki siirretään seuraavana päivänä.

Niinpä ilmoittauduin torstaina 25.9.2014 klo 7.30 Finavian Helsinki-Vantaan lentokentän tekniikan portille, jossa Mikko oli vastassa. Tarvittiin kulkulupa ja sen jälkeen olikin edessä turvatarkastus.

NGA:n mekaanikot Mikko Raatikainen ja Joel Korpela olivat ottaneet tehtäväkseen Lokin kunnostamisen siirtokuntoon, joten lähdimmekin hetimiten Lokin luo 1. ja 2. kiitoratojen väliin rakennetulle koneen seisontapaikalle. Siellä Lokki oli seisonut liki 2,5 vuotta eli Helsinki-Vantaan lentoaseman 60-vuotisjuhlista saakka.

Ensimmäinen homma Lokin luona oli Lokin renkaiden ja joustintukien ilmanpaineiden tarkistus, käytännössä niihin laitettiin lisää painetta, sillä säilytyksen aikana painetta oli päässyt karkaamaan taivaan tuuliin.

Lokin hinauspuomia ei tarvinnut etsiä, vaan se oli huomaavaisesti konetta paikalle tuotaessa jätetty kiinni koneen kannuspyörään. Niinpä Finavian siirtoporukan tullessa paikalle Tero Kauniston johdolla, Lokki kiinnitettiin pyöräkuormaajan perään ja varovasti hivutettiin alas öljysorasta rakennetulta seisontapaikaltaan. Kello 10:n maissa lentokentällä alkoi hiljaisempi jakso, joten kun lennonojohdosta saatiin lupa, hinaus kohti asemataso nelosta alkoi.

Mitenkään hirvittävän edustavalta hinaus ei näyttänyt, johtuen siitä, että konetta hinattiin perä edellä. Mutta kauneushan on katsojan silmässä! Ihan tasaistakaan matkanteko pitkin rullaus- ja kiitoteitä ei ollut, sillä parin vuoden paikallaanolon seurauksena Lokin renkaat eivät olleet ihan pyöreät enää. Koko siirtopäivä oli varsin harmaa mutta varsinkin tuo hinaushetki oli kostea, sillä sadetta tuli taivaan täydeltä.

Asemataso neljällä Lokki sai seisontatuet renkaittensa taakse ja Finavian pyöräkuormaaja vapautettiin hinaustehtävästään ja paikalle tuotiin trukki, jolla Lokki hinattiin Blue1:n kangashalliin. Hallin 40-metrisestä ovesta Lokki sujahti sisään suhteellisen kivuttomasti, vaikka koneen kärkiväli onkin hulppeat 29 metriä.

Tässä vaiheessa olisin voinut luikahtaa paikalta pois työtöiden pariin mutta päätinkin lähteä Mikon ja Joelin kanssa hampurilaisaterialle. Iltapäivällä pidettiin nimittäin palaveri Suomen Ilmailumuseon, Blue1:n ja Finavian kesken koskien käytännön järjestelyjä Lokkiprojektin seuraavan vaiheen yhteydessä. Kello olikin reilut kolme, kun luovutin kulkulupani pois ja ajelin kotiin, mukana reilut 400 valokuvaa. Ikävä kyllä, monessa kuvassa oli "tippa linssissä". Ei kuitenkaan kuvaajalla, vaan kamerassa.

Lokki pääsi nopeasti siivistään

Perjantai 10.10.2014 - Reino Myllymäki

Lokki-projektin kakkosvaihe eli DC-3-koneen siipien irrotus alkoi tiistaina 7.10.2014 klo 10 Martti Saarisen johdolla. Paikalle tullut kokeneiden mekaanikkojen joukko jakaantui kolmeen osaan: yksi vasemman ja toinen oikean siiven kimppuun kolmannen keskittyessä pyrstökartioon ja korkeusperäsimiin. Lisäksi vasemmasta siivestä irrotettiin siiveke.

DC-3:n ulkosiivet on kiinnitetty välisiipeen matalien laippojen avulla. Laipan mataluuden seurauksena kiinnityspultit ovat pieniä - varttituuman eli reilun 6 mm vahvuisia ainoastaan. Pienet pultit taas ovat johtaneet siihen, että niitä on paljon: kolmisensataa per siipi!

Kiinnityslaippaa peittää muotosuojus sekä siiven ala- että yläpinnalla. Jo muotosuojuksen irti saaminen oli hankalaa, kun jotkut ruuvit olivat juuttuneet kiinni. Lopulta muotosuojukset saatiin irti ja siipipulttien irrottaminen saattoi alkaa.

Koska kuormittamana siipi on tavallaan ulokepalkki, jota kuormittaa vain omapaino, alapinnan pultit ovat tarpeettomia. Niinpä maanantaina ja tiistaina ne irroitettiin kaikki. Yläpinnan pulteista irrotettiin vain osa. Pultteja on siiven jättöreunan läheisyydessä harvakseltaan ja pulttien väli tihentyy siipisalkojen väliselle alueella.

Pulttien lisäksi siivistä piti irroittaa siivekkeiden tangot sekä laskusiivekkeiden hydrauliikkaletkut ja valojen johdot. Lisäksi siipiin kiinnitettiin nostoraksit, jotka tukeutuivat neljään siiven yläpinnan pulttiin. Nekin olivat varttituumaisia eli varsin heppoisia...

Korkeusperäsimiin kiinni pääsemiseksi oli tarpeen irrottaa pyrstökartio. Sitä kautta päästiin irrottamaan korkeusperäsimien vaijerit ja lopulta myös itse peräsimet. Kaikki irrotetut osat teipattiin kiinni niin, että ne pysyvät mukana ja löytyvät sitten, kun konetta aikanaan kootaan. Lopuksi peräkartio suojattiin muovilla kuljetusta varten.

Pääosa siipien irrotuksen valmistelutyöstä tehtiin maanantaina mutta paljon pientä hommaa jäi vielä tiistaiksi. Näissäkin hommissa on paljon yksityiskohtia, jotka helposti unohtuvat asioita etukäteen mietittäessä mutta jotka on kuitenkin käytännössä pakko tehdä ennenkuin päästään eteenpäin.

Torstaina 9.10.2014 klo 10 mekaanikkojoukko kokoontui siipien irrotusta varten. Finavian kuorma-auto, jossa oli siipien kannatukseen sopiva kuormaaja, saapui ajoissa mutta vartijaa jouduttiin odottamaan. Vartija oli tarpeen, sillä kuorma-auto tuli lentokenttäalueelta ja Lokki oli siirretty väliaikaisesti kenttäalueen ulkopuolelle rajattuun osaan ja välissä oli teräsaita piikkilankoineen. Viivytyksessä oli onnensa, sillä sen ansiosta allekirjoitettu ehti paikalle seuraamaan ja kuvaamaan siipien irrotusta.

Irrotustyö alkoi vasemmasta siivestä, jota kannatettiin toisaalta kuorma-auton kuormausnosturilla, joka oli kiinnitetty nostorakseihin ketjutaljan välityksellä, toisaalta siiven alle tungetulla nostopöydällä, jonka päälle oli kasattu Vianorin lainaamia leveitä autonrenkaita.

Loputkin pultit irrotettiin ja viimeiset irtosivat vasta, kun siipeä keinutettiin kärjestä ja jättöreunasta. Irrotettua siipeä siirrettiin metri koneesta ulospäin ja laskettiin autonrenkaiden varaan. Kello oli 11, kun siipi oli irti.

Lokki ei kaatunut, vaikka siltä puuttui vasen siipi. Renkaista näki, että painopiste oli siirtynyt enemmän oikealle ja varmuuden vuoksi oikean siiven alle tungettiin nostopöytä pehmentävine autonrenkaineen.

Sama homma tehtiin oikealle siivelle ruokatauon jälkeen. Vähän viivästystä tuli, kun Finavian tuliterän kuorma-auton kuormausnosturi jäi jumiin mutta pian päästiin taas irrotushommiin. Kymmenet jäljelläolevat yläpinnan kiinnityspultit irrotettiin, ulkosiipi irrotettiin keskisiivestä ja laskettiin autonrenkaiden varaan. Kello 12.30 oli homma tältäkin osin ohi. Kaikesta näki, että liikkeellö oli kokenut osaajajoukko!

Lopputuloksena oli siivetön lokki, joka oli hieman surullinen näky. Silti se jäi odottamaan varsin ylvään näköisenä projektin seuraavaa vaihetta eli siirtoa Suomen Ilmailumuseolle.

Kommentit
22.10.2014 12:24  Pentti Rantanen

Hienosti ja ajatellen tehty työ! On kiinnostavaa, että Lokki tulee asuntomessujen vetonaulaksi. Pääseekö sitä tutkimaan yhtä suurella pieteetillä kuin messujen asuntoja yleensä.Lokki lienee yksi niistä koneista, joilla pääsin matkustamaan hamassa lapsuudessa välejä Jyväskylä-Rovaniemi; Kajaani-Jyväskylä. Taisinpa istua ohjaamossa kapteenin tuolillakin... Mikä nostalgian tulvahdus.

Linnut tekivät tuttavuutta Lokin kanssa

Sunnuntai 12.10.2014 - Reino Myllymäki

Linnut ovat useinkin tehneet tuttavuutta Lokin kanssa, sillä esimerkiksi 5.9.1978 Lokki sai vasempaan potkuriinsa lokin. Tämä lokki arvatenkin menetti henkensä mutta onnettomuudessa vaurioitui myös Lokin potkuri, joka hiottiin Kar-Airilla 10.1.-2.3.1979.

Seisoessaan pitkään ulkona Helsinki-Vantaan lentoasemalla, viimeksi ykköskiitotien kupessa Lokki on ollut pikkulintujen kiinnostuksen kohteena. Seisontapaikka vuosina 2012-2014 oli lentokentällisistä syistä hyvin puuton, joten pikkulintujen kiinnostuksen pesintäaikaan ymmärtää.

Lokkia asemataso neljällä sijaitsevaan Blue1-halliin siirrettäessä löytyi koneesta ensimmäinen linnunpesä. Pikkulintu oli rakentanut pesänsä sisemmän oikean laskusiivekkeen päälle aivan sisäsiiven ja ulkosiiven liitoksen tienoille. Pesänrakennus oli onnistunut, koska laskusiiveke oli jätetty hiukan toikkumaan auki.

Siipiä purettaessa löytyi toinenkin linnunpesä ja kolmas löytyi sitten yllättävämmästä paikasta, nimittäin korkeusperäsimen kyljestä. Korkeusperäsin myös hiukan auki roikkuessaan oli tarjonnut pikkulinnulle hyllyn, johon oli ollut mahdollista rakentaa pesä.

Saattoi niitä pesiä olla lopulta useampiakin mutta ainakin nämä kolme löydettiin ja puhdistettiin pois koneesta.

Lokin siivekkeet ja peräsimet

Maanantai 20.10.2014 - Reino Myllymäki

Pitkäaikainen ulkosäilytys oli tehnyt tuhojaan Lokin kangaspintaisille peräsin- ja siivekepinnoille. Näitä ei pelkällä maalaamisella kuntoon saada! Sen sijaan sivuperäsin oli säilynyt varsin hyvässä kunnossa.

Siipien irrotuksen yhteydessä Lokista irrotettiin myös korkeusperäsimet ja oikea siiveke. Ne lähtevät erikseen kunnostettaviksi.

Sen sijaan vasen siiveke arviotiin niin hyväkuntoiseksi, että se sai jäädä paikoilleen. Kyllä sekin kunnostetaan mutta kunnostaminen ei edellytä irrottamista.

327 pulttia per siipi

Sunnuntai 2.11.2014 - Reino Myllymäki

Aeron, Maanmittauslaitoksen ja Ilmavoimien entisen Douglas DC-3 -kone Lokin siipien irrotus tehtiin kolmessa päivässä. Joissakin ennakkolaskelmissa siipien irrotukseen oli varattu viisi päivää per siipi, mikä siis alitettiin reippaasti.

Yksi Lokin 654:stä varttituuman siipipultista. Käsi on Markku Kyyrösen. Kuva: Reino Myllymäki

Mutta mistään pienestä hommasta ei silti ollut kyse. DC-3:n ulkosiivet ovat nimittäin kiinni keskisiivessä ulkospäin taivutettujen laippojen läpi kiinnitetyillä pulteilla. Koska koneen suunnittelija on todennäköisesti halunnut pitää laipan matalana, pulteiksi on valikoitunut 1/4 tuuman eli 6,35 mm pultit, jolloin pulttien määrää on pitänyt lisätä riittävän kapasiteetin saavuttamiseksi. DC-3:ssa näitä pultteja on 327 kpl per siipi.

Alapinnan pultteja peittävän listan ja itse pulttien irrotustapahtuma ei ollut ergometrialtaan ihan paras mahdollinen...

Ennen pultteihin käsiksi pääsemistä on irrotettava niitä peittävä muotolista, joka puolestaan on kiinni ulko- ja välisiivessä talttakantaisilla ruuveilla. Osa ruuveista oli juuttunut kiinni mutta lopulta kaikki saatiin irti.

Kiinnityspultit ovat tiheämmässä siipisalkojen väliseltä alueelta.

Koska Lokin ulkosiipiä ei kuormittanut mikään muu kuin siiven omapaino, voitiin ennen irrottamista poistaa valtaosa 327 pultista. Pultit olivat tiheimmässä siipisalkojen välisellä alueella, johto- ja jättöreunojen läheisyydessä pultit olivat harvemmassa. Lopulta kolmisenkymmentä yläpinnan pulttia riitti pitämään siiven paikoillaan.

Siipeä kannateltiin nosturilla raksien avulla ennen viimeisten pulttien avaamista. Musta alue on siiven suojaksi levitetty kumimatto.

Viimeisten pulttien irrottaminen edellytti, että siipeä kannatellaan. Siiven nostamista varten oli olemassa neljä nostopistettä, jotka käytännössä olivat siiven yläpinnalla olevia varttituuman kierteellä olevia pultin vastakappaleita, jotka oli kiinnitetty siipisalkoihin ja/ tai -kaariin. Normaalisti niissä oli paikoillaan 1/4 tuuman pultti. Kiinnityspisteiden hyödyntämiseen tarvittiin nelihaaraiset nosturiin kiinnitettävät raksit, joilla siipi voidaan nostaa paikoilleen ja kannatella irrotuksen ja kiinnityksen ajan.

Eihän mikään jäänyt kiinni?

Viimeisten pulttien irrotuksen jälkeen voitiin ulkosiipi nostaa erilleen keskisiivestä. Samalla oli kuitenkin varmistettava, ettei mikään shköjohto, hydrauliikkaletku, vaijeri tai tanko ollut jäänyt jumiin. Sen jälkeen siipi voitiin laskea maahan autonrenkaiden varaan odottamaan kuljetusta. Sitten sama homma toiselle siivelle.

Siivetön Lokki näytti vähän orvolta...

Lokki Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon "kynsissä"

Lue Tiistaikerhon blogista

Lokilla ei avattu Tukholman reittiä 3.11.1947

Maanantai 15.12.2014 - Reino Myllymäki

Kuulin 3.12.2014 järjestetyssä Lokkiprojektin info- ja tiedotustilaisuudessa, että Lokki olisi ollut ensimmäinen Tukholmasta sodanjälkeen reittilennolta Helsinkiin tullut Aeron kone. Asia oli niin mielenkiintoinen, että lähdin selvittelemään asiaa ja sekoitin asiaan vielä Suomen Ilmailumuseon tutkijan Tapio Juutisen.

John Weggin kirjan Finnair. The art of flying since 1923 mukaan (s. 91) Tukholman ja Helsingin välinen reittiliikenne avattiin 3.11.1947. Toisaalla (s. 203) kerrotaan, että Aeron ensimmäinen kansainvälinen reitti avattiin juuri tuona päivänä. Koneena oli kuitenkin OH-LCE eli "Haahka" ja kapteenina Wolmar Laurila. Tutustumislento oli tehty samalla koneella 25.10.1947. 

Seuraavana päivänä eli 4.11.1947 Tukholman-lennon teki sama kone mutta kapteenina oli Olavi Siirilä, kertoo Jaakko Taipaleen kirja 39 000 tuntia.

Varmemmaksi vakuudeksi Tapio Juutinen löysi oheisen lehtileikkeen, joka on Uuden Suomen 4.11.1947 ilmestyneestä numerosta.

Tuolloin Helsingin lentokenttänä oli Malmi. Mikäli puhuja 3.12.2014 tarkoitti, että OH-LCD oli ensimmäinen Tukholmasta Helsinki-Vantaan kentälle, tieto saattaa olla paikkaansa pitävä. Mutta ensimmäinen sodanjälkeinen reittilento Tukholmaan tehtiin siis OH-LCE:llä.

Kommentit
9.7.2015 20:23  Petri Ulmanen

Terve Reino. Kommentoin "aika myöhässä", mutta luin jutun tarkemmin vasta nyt. Infossa avasin suuni, ja tarkoitin Lokin ensimm.reittilentoa Seutulan kentälle! Tästä historiasta saisi HYVÄN ponnahduslaudan koneemme säilytykseen juurikin Helsinki-Vantaalla muistomerkkinä. Lokki valitettavasti tuskin tulee lentämään enää koskaan DC-yhd. tai Airveteran'in voimin, mutta konettamme en halua ENÄÄ heitteille. DC-yhd. jäsen olen ollut vuodesta 1992, ja Airveteran'issa vähän myöhemmin, kiitos Wreden Kallen. Lokkia en halua Vantaan kaupungille kuitenkaan myydä, Ilmailumuseo on IHAN ERI ASIA. Toivon keskustelun jatkuvan Lokin suhteen, nyt kun on HYVÄ AJANKOHTA, ja kone kiiltävä

19 Dakotaa Suomen väreissä

Keskiviikko 7.1.2015 - Reino Myllymäki

Aeron kohdalla puhutaan monesti kymmenestä DC-3-koneesta, joista sitten suuri osa myytiin Ilmavoimille 1960- ja 1970-lukujen taitteesta. Mutta olihan kolmosia myös Karairilla! Kuinka monta DC-3-konetta Suomessa on ollutkaan? Pääsin itse lukuun 19.

Kymmenen lensi Aeron/Finnairin väreissä. Lisäksi neljä ostettiin varaosiksi; varaosakoneista yksi lennettiin Suomeen, yksi tuhoutui pakkolaskussa Kööpenhaminan lähellä ja kaksi purettiin osiksi jo Oberpfaffenhofenissa Saksassa. Veljekset Karhumäki Oy/Kar-Air Oy/Karair Oy:llä oli neljä DC-3-konetta. 19. Dakota on Suomen Ilmavoimien Tanskasta ostama entinen Lufthansan D-CADI, josta tuli DO-5.

Kolme koneista lentää edelleen: Airveteran Oy:n OH-LCH:n eli "Hotellin" lisäksi lentää Norjassa tunnuksella LN-WND Ilmavoimien entinen DO-9 eli Finnairin OH-LCG lempinimeltään "Perhonen" ja DC-3T:ksi muunnettu C-FMKB, joka on entinen Ilmavoimien DO-6 ja Finnairin OH-LCI.

Neljä koneista on päätynyt ilmailumuseoihin tai vastaaviin: OH-VKB löytyy Suomen Ilmailumuseosta Vantaalta, DO-4 (entinen OH-LCF "Kyytipoika") Keski-Suomen Ilmailumuseosta Tikkakoskelta, N58NA löytyy The National WWII Museumista New Orleansista (Ilmavoimien entinen DO-12, Finnairin entinen OH-LCE "Haahka") ja HB-IRN löytyy Frans Josef Straussin lentokentältä Münchenistä (entinen OH-VKA).

Neljä koneista on tuhoutunut: OH-LCC "Tiira" tuhoutui Koivulahdessa Vaasan lähellä 3.1.1961 (onnettomuus vaati 25 ihmishenkeä), OH-LCA "Sotka" Maarianhaminassa 8.11.1963 (22), DO-10 (ent. OH-LCK) tuhotui Rissalassa 3.10.1978 (15 kuollutta) ja PH-DDA (entinen DO-7 ja Finnairin OH-LCB "Kuikka") tuhoutui 25.9.1996 Vattimereen pohjoiseen Den Oeverista Hollannissa (32 kuollutta).

Lopuista neljästä koneesta yksi on tuo DO-5, joka poistettiin huonokuntoisena jo 1967 ja on sen jälkeen nähty harjoitteluvälineenä Utissa. OH-VKC päätyi ruotsalaisen turistikohteen kautta Tanskaan ja sen keula on ostettu vuonna 2008 Suomeen, muu kone on jossain. OH-VKD päätyi Yhdysvaltoihin, jossa se tunnuksella N3433P vaurioitui 1.8.1981 Laredon lentokentällä Teksasissa eikä ilmeisesti korjattu. Viimeinen kone on luonnollisesti OH-LCD, Ilmavoimien entinen DO-8, Lokkiprojektin kohde. Vaikka kone on rullauskuntoinen, lentävää siitä ei enää tule mutta toivottavasti voimme lukea sen jatkossa museokoneiden joukkoon.

Tutustu kaikkien 19 DC-3-koneen historiaan!

Verhoiluhommia Tiistaikerhossa

Lue Tiistaikerhon blogista

Ei kahta ilman kolmatta

Perjantai 20.3.2015 - Reino Myllymäki

Tulipa taas kummallinen ajatus mieleen. Päätin julkaista kolme suhteellisen tuoretta kuvaa Lokki-koneesta ja kysyä, mikä yhdistää kahta kuvaa ja erottaa yhden kuvan näistä kahdesta muusta?

Tällä paikalla Lokki seisoi Helsinki-Vantaan lentokentän 60-vuotisjuhlista saakka.

25.09.2015 Finavian ja NGA:n väki siirsi koneen asemataso 4:lle ns. Blue1-halliin siipien irrotusta varten.

22.10.2015 siivetön Lokki siirrettiin Suomen Ilmailumuseon pihalle odottamaan kevään kunnostustöitä.

Totta kai voi löytää useitakin sopivia asioita mutta vain yhtä etsitään! Hyviä arvauksia vastaanotetaan yhteydenottolomakkeella. Jokin palkintokin saatetaan arpoa oikein vastanneiden kesken.

Kommentit
11.4.2015 18:18  Reino Myllymäki

Oikea tai pikemminkin etsitty vastaus on, että kolmannessa kuvassa olevaa Suomen Ilmailumuseon kaarihallia ei ole purettu (vielä). Ylimmässä kuvassa Lokin taustalla ollut ja jopa suojelluksi luultu betonikaarihalli on purettu ja saman kohtalon on saanut myös keskimmäisessä kuvassa Lokin taustalla oleva asemataso 4:n ns. Blue1-halli. Se tosin sai uuden elämän jossain muualla.

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho Lokkia kunnostamassa

Satoi tai paistoi, Lokin kiilto lisääntyy

Torstai 30.4.2015 - Reino Myllymäki

Keskiviikkona 29.4.2015 oli poikkeuksellisen huono sää. Vettä satoi aamuseitsemästä alkaen, ensin pikkuisen mutta päivän mittaan varsin rankastikin.

Ehdin vierailemaan Lokkiprojektin pressukatoksessa keskiviikkona klo 11:n jälkeen tyypilliseen tapaani matkalla toimistolta asiakkaalle. Lokin kimpusta löytyi kuuden hengen talkooporukka. Kiillotuskoneiden määrä näyttää kasvaneen, sillä niitä riitti viidelle talkoolaiselle.

Uutena kohteena kunnostustöiden alaiseksi on otettu jo ennen ilmailumuseon pihaan kuljetusta irrotettu Lokin peräkartio. Kiillotusolosuhteet maantasossa eivät olleet kaikkien parhaat, sillä asvalttikentän kallistukset tuovat sateen myötä pintavesiä koneen alle. Saappaat olivat siis tarpeen!

Jonkinmoinen takapakki koettiin, kun huomattiin, että Lokin rungon alaosa onkin maalattu. Himmeä pinta ei ollutkaan likaantunutta alumiinia vaan harmaata maalia. Maalatun osuuden kunnostusmenetelmää ei ole vielä valittu; ylimaalaaminenkin vaatii pressukatoksen päälleen ja muutenkin hyvät olosuhteet.

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho on saanut leikattua ja rei'itettyä matkustamon uudet polykarbonaattilevyikkunat ja ne odottavat asennustaan tiistaina 5.5.2015.

Lokki kiiltää keulaosastaan jo hienosti, monen päivän työ ei siltä osin ole enää jäljellä. Perärunkoa on kuitenkin ehditty kiillottamaan vain vähän ja siipien kiillotus on aloittamatta. Työtä riittää siis talkoolaisille, tervetuloa mukaan!

Lokkiprojekti jäi keskiviikkon aherruksen jälkeen vapputauolle, työt jatkuvat maanantaina 4.5.2015. Ilmoittaudu mukaan!

Lokin ikkunoiden uudet ruudut asennusvalmiit

Lue Tiistaikerhon blogista

Lokin kunnostus etenee vauhdilla

Lue Tiistaikerhon blogista

Lokin mahanalus sai maalia pintaansa

Torstai 4.6.2015 - Reino Myllymäki

Lokin "mahanalus" eli rungon alaosa sekä osa välisiiven alapuolesta oli yllättäen maalattu tai eloksoitu. Joka tapauksessa jossain elämänsä vaiheen aikana konetta on ehostettu alapuolelta muutoin kuin kiillottamalla.

Lokin rungon etuosasta maali päätettiin poistaa. Kyseessä on normaalia työläämpi kunnostustyö, sillä tähän pintaan eivät tehonneet kiillotusaineet ja lisäksi työ on tehtävä ylöspäin.

Maalinpoistotyötä perjantaina 22.5....

...ja sama paikka mutta eri mies työn touhussa maanantaina 25.5. Alkaa olla valmista.

Ja torstaina 4.6. keula on saanut jo uutta maalia pintaansa.

Aika ja voimat eivät riittäneet välisiiven alapinnan vanhan maalin poistoon. Sen sijaan laskutelineet on puhdistettu ja maalattu hienoon kuntoon.

Lokin pyrstösulat paikoillaan

Perjantai 5.6.2015 - Reino Myllymäki

Lokki eli DC-3-kone tunnukseltaan OH-LCD sai pyrstösulkansa paikoilleen. Nyt koneen peräpää näyttää "siltä miltä pitääkin".

Koneen korkeusperäsimet olivat päässeet vuosien ulkosäilytyksen aikana varsin huonoon kuntoon ja ne irrotettiin Blue1-hallissa siipien irrotuksen yhteydessä.

Lokin oikea korkeusperäsin 25.9.2014 näytti tältä.

Korkeusperäsintä irrotettaessa 7.10.2014 piti ensin irrottaa pyrstökartio. Korkeusperäsimestä(kin) löytyi vanha linnunpesä.

Korkeusvakaajat kiillotettiin samaan tapaan kuin muukin kone ja siiven johtoreuna maalattiin mattamustaksi alkuperäisen mukaisesti.

Pyrstökartio kiillotettiin irrallaan 29.4.2015.

Pyrstökartio paikoillaan mutta kuitenkin aika orvon näköistä ilman korkeusvakaajia.

Lokin pyrstö näyttää tältä (4.6.2015).

Lokki sai pyrstöönsä uudet sulat eli korkeusperäsimet sisarkoneesta eli Airveteran Oy:n lentävästä DC-3:sta OH-LCH eli "Hotellista". Hotelli sai puolestaan kunnostetut korkeusperäsimet. Hotellin vanhat korkeusvakaajat puhdistettiin ihmesienellä Tiistaikerhossa mutta niitä ei maalattu.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että molemmissa korkeusperösimissä on trimmilaippa, jonka sijoittelun osoittaa, että korkeusperäsimet ovat itse asiassa samanlaiset, vain peilikuvaksi käännetyt.

Lokin nokka puuteroitu

Lauantai 6.6.2015 - Reino Myllymäki

Lokin nokan puuterointi eli koristeraidan uudelleenmaalaus koneen keulaan tehtiin torstaina 4.6.2015 varsin tuulisessa säässä. Maalauskohteen ympäristöä oli suojattava ja siitä huolimatta oli oltava tarkkana, että tuulisessa säässä maalipisarat päätyvät koristeraidaksi eikä jonnekin muualle.

Tuulessa maalipisarat saattavat mennä muuallekin kuin sinne minne oli tarkoitus...

Hups. Niin kiiltää, että kuvaajakin pääsi kuvaan...

Myös Lokin potkureiden koneistot on maalattu ja spinnerit kiillotettu, joten siltäkin osin "nokat" alkavat olla kunnossa.

Kaikenkaikkiaan Lokkiprojekti ainakin siltä osin, kuin työt on tehtävä Suomen Ilmailumuseon pihalla, lähestyvät loppua. Työkohteet ovat yhä pienempiä ja talkoolaisia on yhä vähemmän.

Lokki kohtasi kuppiauton

Perjantai 12.6.2015 - Reino Myllymäki

Lokkiprojektin tiedottajana olen yrittänyt käydä päivätöiden lomassa mahdollisimman usein kuvaamassa koneen kunnostusta. Vierailut koneen luona ovat olleet sattumanvaraisia ja lyhyitä. Siksi vain jotkin asiat ovat tallentuneet muistikorteille ja paljon on jäänyt tallentumatta - tai sitten ovat tallentuneet muitten kameroiden muistiin.

Torstaina 11.6. onni osui kohdalle. Olin matkalla paikasta A paikkaan B ja ilmailumuseo sattui reitille. Ajoin museon pihaan kuvatakseni muutaman kuvan ja samassa Lokin luo ajoi kaksi Hinausautokeskuksen autoa. Olin tiennyt, että torstaina kokeillaan koneen kuormausta.

Toisen hinausauton perään oli rakennettu teline Lokin kannuspyörää varten. Takavuosina tällaista telinettä kutsuttiin kupiksi, autoa kuppiautoksi ja kuljettajaa kuppiauton kuskiksi...

Sovitusta varten Lokin kannuspyörä oli nostettava ilmaan. Siksi paikalla oli kaksi hinausautoa; toisessa oli kuormausnosturi, jolla Lokin pyrstö nostettiin ilmaan sivuvakaajan etupuolella olevasta nostopisteestä. Matiuas Laitinen kiipesi kiinnittämään Lokin liinoihin. Kylläpä Lokki kiiltelee...

Nosturilla Lokin pyrstö nousi kepeästi ilmaan. Hetkinen... milloinhan Lokin pyrstö on ollut viimeksi ilmassa? Ainakaan siirtojen ja siipien irrotuksen aikana kannuspyörä pysyi tiukasti maassa.

Lokin kannuspyörä istui tiivisti kuppiin. Kuormausratkaisun toimivuus hinauksen eri vaiheissa mietitytti kuitenkin mm. Martti Saarista.

Näin idyllinen kuva syntyi Lokin ja kuppiauton kohtaamisesta. Lokki siirretään asuntomessualueelle Vantaan Kivistöön tiistain 16.6. ja keskiviikon 17.6. välisenä yönä.

Vielä on töitä jäljellä

Lauantai 13.6.2015 - Reino Myllymäki

Vaikka Lokin roll-out-juhlaa vietettiinkin keskiviikkona 10.6.2015, Lokin kunnostus on kaikkea muuta kuin valmis.

Torstaina 11.6.2015 Lokin pressukatoksen alla maalattiin siipien peitelistoja. Siis niitä, jotka peittävät ulkosiipien ja keskiviiven välisiä kiinnityslaippoja. Peitelistan alle jää reilut 300 varttituuman pulttia per siipi...

Koska siivet kiinnitetään vasta asuntomessualueella, peitelistat voidaan kiinnittää paikalleen vasta siellä siipien kiinnityksen jälkeen. Mutta maalata ne voitiin jo etukäteen.

Kunnostusta varten irrotetut siivekkeet asennetaan paikalleen vasta siipien kiinnityksen jälkeen. Asuntomessuille siivekkeet matkaavat Lokin rahtina. Paljon kunnostustöitä jää tehtäväksi asuntomessualueella.

Lokki on the road

Keskiviikko 17.6.2015 - Reino Myllymäki

Lokin siirto Suomen Ilmailumuseon pihasta Aviapoliksesta Vantaan asuntomessualueelle Kivistöön tiistain 16.6. ja keskiviikon 17.6. välisenä yönä, enimmäkseen jälkimmäisen puolella.

Tämä kuvakavalkadi on pieni otos minun kamerani muistikorteille tallentuneista 671 kuvasta...

Lokki lähtövalmiina klo 22 Suomen Ilmailumuseon pihalla. Ensin briefing, sitten kahvit ja töihin!

Briefingissä käytiin läpi reitti ja tehtävät. Matias Laitinen äänessä. Kuvasta puuttuu mm. toista siipeä siirtämässä oleva ryhmä.

Aurinko on laskenut mutta lähtö Suomen Ilmailumuseon pihasta onnistui suuremmitta vaikeuksitta...

...mutta Tietotien leveys ei riittänyt kääntymiseen ilman pakitusta.

Mekaanikontiellä ei ollut suurempia ongelmia.

Mekaanikontien ja Aviabulevardin risteyksessä olevaan kiertoliittymään Lokki oli tutustunut jo viime syksynä...

...joskin silloin kiertoliittymä oli ollut keskeneräinen. Nyt kiertoliittymä osoittautui yhdeksi reitin helpoimmista. Aviabulevardille päästiin klo 24.00.

Aviabulevardillakin oli toista rengasta linjattava menemään milloin penkkaa, milloin jalkakäytävää pitkin.

Aviabulevardin ja Tikkurilantien risteys teetti töitä. Rengas oli menossa pehmelle pinnalle, jonne meneminen edellytti vanerilevyjen ottamista käyttöön. Kiertoliittymään päästiin 00.34.

Aviabulevardin ja Tikkurilantien risteyksen kiertoliittymästä päästiin helpolla läpi. Sen jälkeen päästiin Tikkurilantielle.

Tuntia myöhemmin eli klo 1.29 kuljetussaattue on lähestymässä Caravellentien ahdasta kiertoliittymää, jossa tien toinen puoli on vielä aidattu korkeilla betoniporsailla. Tämän pitäisi olla erikoiskuljetusten reitti mutta vähän ihmetyttää ratkaisu sijoittaa valaisinpylväät eri suuntaan kulkevien kaistojen väliin...

Caravellentien kiertoliittymä oli ahdas ja kiertoliittymästä poistuttaessa jouduttiin rengas laittamaan kulkemaan heinikossa.

Vanhojen renkaiden säästämiseksi jokaista nousu katukivelle tai laskeutuminen katukiveltä tehtiin luiskaa pitkin. Luiskat tehtiin öljysorasta tai niinkuin tässä tapauksessa, parruista ja vanerista. Caravellentien kiertoliittymä ohitettiin klo 02.

Tikkurilantiellä ennen Katriinantien alitusta jouduttiin luiskaamaan useitakin kohtia. Moni ihaili Katriinantien sillalta traktorikaivurikuskin ammattitaitoista työtä.

Hetken päästä Lokin toinen rengas kulkee keskikorokkeen yli.

Klo 2.44 Lokki alittaa Katriinantien ja edessä on pätkä helpompaa reittiä.

Tikkurilantien ja Riipiläntien risteyksen kiertoliittymä ei taaskaan tuota suuria ongelmia...

...mutta kiertoliittymästä Riipiläntielle pääseminen vaatii pakittamista moneen kertaan. Riipiläntielle päästiin lopulta klo 03.18.

Lokki ylittää Kehäradan. Reitin vaikein osa on edessä! Aurinkokin nousee kohta...

Jyrkkä käännös Riipiläntieltä kapealle Murtotielle oli siirron vaikein etappi. Paikka ohitettiin monien vaikeuksien jälkeen klo 04.07.

Murtotie ei kapeudestaan huolimatta aiheuttanut suurempia vaikeuksia.

Asuntomessualueen portista Lokki meni läpi klo 4.17.

Muutama koukkaus ja pakitus... ja nyt aletaan olla lähellä!

Täällä ollaan, asuntomessualueella! Kello on 4.41. Hetken päästä paikalle tuli vielä rekka toisen siiven kanssa. Kaikki osaset ovat Kivistössä! Ei muuta kuin kotiin nukkumaan ja aamulla töihin... uutis- ja blogikirjoittamiset sekä kuvankäsittelyt saavat jäädä iltaan.

Kommentit
18.6.2015 22:49  Heini

Siirto-operaatiota oli mukava seurata. Kylmyyttä ja väsymystä tuli vähän uhmattua, mutta kyllähän tämä sen kaiken arvoista oli. Kiitos kuvista ja kirjoituksesta!

Ennen ja nyt

Maanantai 22.6.2015 - Reino Myllymäki

Yksi vaihe Lokkiprojektista alkoi 25.9.2014, kun Lokki hinattiin asemataso 4:llä silloin sijainneeseen Blue1 -halliin, jossa koneesta irrotettiin siivet 7.-9.10.2014. Vaihe päättyi Lokin siirtoon Suomen Ilmailumuseon pihalle 22.10.2014 odottamaan kevättä.

Toinen vaihe alkoi 18.3.2014 koneen pesulla. Kylmät säät ja kiillotusaineiden toimitusviiveet lykkäsivät varsinaisen kiillotustyön aloittamista, mutta 10.4.2015 päästiin jo kokeilemaan kiillotusaineiden tehoa. Varsinainen kiillotus alkoi muutamaa päivää myöhemmin ja jatkui lähes kaksi kuukautta.

10.6.2015 juhlittiin Lokin roll-out-juhlaa ja 17.6.2015 klo 4.41 Lokki saapui Kivistöön asemapaikalleen odottamaan siipien kiinnitystä ja asuntomessuvieraita. Toinen vaihe Lokkiprojektista päättyi.

Kolmen kunnostuskuukauden aikana tehty työmäärä on suuri - 2 000-3 000 tuntia - mutta jälkeäkin syntyi. Osa Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon ja Lokkiprojektin vapaaehtoisten työsaavutuksista on nähtävissä oheisessa kuvakavalkadissa:

Lokin sivuperäsintä ei kunnostuksen aikana irrotettu mutta alumiinipinnat saivat kelpo ehostuksen!

Lokin pyrstökartio irrotettiin ja kiillotettiin irrallaan. Pyrstökartion irrotus liittyi korkeusperäsimien irrotukseen ja itse pyrstökartioon liittyneeseen pieneen kunnostustyöhön.

Lokki peri korkeusperäsimet sisarkoneeltaan OH-LCH:lta. Korkeusperäsimiä ei maalattu, vaan Ilmailumuseoyhdityksen Tiistaikerho kunnosti ne ihmesieni-puhdistuksella.

Kiillotettavaa pintaa oli noin 250 neliömetriä. NuShine-kiillotuksen jälkeen koneen kyljestä saattoi nähdä kuvansa, vaan saattoiko nähdä sitä ennen? (Oikeanpuoleinen kuva: Lassi Karivalo).

Samoin on asia koneen toisella puolella. Leveä rahtiovi ei kuulu koneen alkuperäiseen kokoonpanoon, vaan Lokki sai sen vuonna 1966 Finnairin siirtäessä koneen kotimaan matkustajaliikenteestä rahtiliikenteeseen.

Lokin pleksi-ikkunat olivat pahoin himmenneet. Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho teki uudet ikkunat ja asensi ne paikoilleen. (Oikeanpuoleinen kuva: Lassi Karivalo).

Lokin sisäpuolet eivät tule asuntomessujen aikaan kävijöiden nähtäville. Silti koneen sisäpuoli siivottiin, eristeet poistettiin ja pinnat desifioitiin. Vasemmanpuoleisen kuvan "pingismailojen" merkitys löytyy tämän sivun ensimmäisestä kuvasta.

Lokin laskutelineet saivat ehostuksen nekin.

Lokin Pratt & Whitney R-1830 S1C3-G Twin Wasp -moottorien moottorisuojukset kiillotettiin ja potkurikoneisto maalattiin. Potkurin lapoja ei kiillotettu - DC-3:n huolto-ohjeet kieltävät sen!

Muodonmuutos kolmessa kuukaudessa on huima. Lokki on maalattu Aeron 1950-luvun maalauskaavioon. Finnair-nimeä ei siis näy, vaan tuonaikainen Finnis Airlines -markkinointinimi.

Kiillotusta edeltävissä kuvissa Lokin pinta on mattapintainen ja näyttää sekä ulkona että sisällä otetuissa valokuvissa lievästi kellertävältä. Kiillotus palautti koneen alumiinipinnat lähelle alkuperäistä loistoaan.

Vuosien varrella Lokin alapintoja oli eloksoitu tai maalattu. Voimavarat eivät riittäneet koneen alapintojen täydelliseen kunnostamiseen, vaan oli tyydyttävä kokonaisuuden kannalta tärkeimpien kohtien kuntoonsaamiseen. Esimerkiksi koneen keulan alapuoli siiven etupuolelta puhdistettiin suurella työllä vanhasta maalista ja uudelleenmaalattiin.

Kokonaisuutena kolmessa kuukaudessa saatiin vapaaehtoisten ja projektin tukijoiden voimin kunnostettua Lokki varsin komeaan kuntoon. Vielä siipien kiinnitys, siivekkeiden kiinnitys ja koneen kohottaminen noin metrin korkeudelle Kivistössä ja sitten kone alkaa olla valmis vastaanottamaan messuvieraat 10.7.2015.

Kommentteja

21.7.2015 13:02  Reino Myllymäki Toinen näkökulma on, että Fokker muunsi Lokin versioon Douglas DC-3C-S1C3-G Suomen Valtion ostettua sen. Sitä ennen kone oli mainitsemaasi tyyppiä eikä sitä todellakaan ole suoraan rakennettu tehtaalla DC-3:ksi. Itse asiassa sellaiset - kuten mainitsemasi OH-VKB - koneet ovat harvinaisia.