Esiintyjät ja esitykset lauantaina 5.12.2020
Projektipäällikkö Lassi Karivalo, Ilmailumuseoyhdistys: Ilma-alusten konservointia Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa
Ilmailumuseoyhdistys ry on 1970-luvulta lähtien konservoinut/entisöinyt 22 museaalisesti arvokasta ilma-alusta. Osa niistä on ollut kunnostuksen kohteena pariinkin otteeseen. Ilmailumuseoyhdistyksen entisöimät koneet ovat noin neljäsosa Suomessa entisöidyistä museolentokoneista.
Ilmailumuseoyhdistyksen entisöintitoiminnasta vastasi 1970-luvulta 1980-luvun loppupuolelle Lauantaiseuraksi nimetty työryhmä. Siitä eteenpäin vastuu on ollut yhdistyksen Tiistaikerholla. Tiistaikerho jatkaa sitä lentokoneiden entisöintiperinnettä, jota Lauantaiseura, Ilmavoimien joukko-osastot kuten Hämeen-, Karjalan- ja Satakunnan lennostot sekä Ilmavoimien varikko tekivät 1970 ja 1980-luvuilla. Viime vuosina Tiistaikerho ja Suomen ilmavoimamuseo ovat pääosin vastanneet museaalisesti arvokkaiden lentokoneiden entisöinnistä Suomessa. Tiistaikerhon entisöintityö tehdään yhteistyössä Suomen Ilmailumuseon kanssa ja museon tiloissa.
Ilma-alusten kunnostamisen terminologiaa ei ole Suomessa vakiintunut. Sen vuoksi lentokoneiden kunnostamisesta museoissa tai muualla esille pantavaksi puhutaan sekä entisöintinä että konservointina. Termejä käytetäänkin vähän ristiin ja rastiin, koska yleisesti sovittua terminologiaa ei tässä mielessä Suomessa ole. Entisöintiä ja konservointia tekevien tahojen kesken olisikin hyvä määritellä yhteinen käsitteistö.
Ilma-alusten konservoinnissa/entisöinnissä on Tiistaikerhossa kuljettu viimeisen kymmen vuoden aikana kohti ammattimaisempaa otetta. Se tarkoittaa, että työt perustuvat yhä enemmän etukäteen tehtyihin selvityksiin mm. kohteen rakenteesta, rakentamisesta, materiaaleista, pintakäsittelystä ja maalaustavoista. Kerättyä tietoa on sitten hyödynnetty kohteen entisöinnissä. Niin ikään keskeiseksi on tullut tehdyn työn raportoinnit, jotta jälkeenpäin voidaan todentaa, mitä on kohteen osalta tehty ja miksi.
Ilmailumuseoyhdistyksen entisöintitoiminnasta vastasi 1970-luvulta 1980-luvun loppupuolelle Lauantaiseuraksi nimetty työryhmä. Siitä eteenpäin vastuu on ollut yhdistyksen Tiistaikerholla. Tiistaikerho jatkaa sitä lentokoneiden entisöintiperinnettä, jota Lauantaiseura, Ilmavoimien joukko-osastot kuten Hämeen-, Karjalan- ja Satakunnan lennostot sekä Ilmavoimien varikko tekivät 1970 ja 1980-luvuilla. Viime vuosina Tiistaikerho ja Suomen ilmavoimamuseo ovat pääosin vastanneet museaalisesti arvokkaiden lentokoneiden entisöinnistä Suomessa. Tiistaikerhon entisöintityö tehdään yhteistyössä Suomen Ilmailumuseon kanssa ja museon tiloissa.
Ilma-alusten kunnostamisen terminologiaa ei ole Suomessa vakiintunut. Sen vuoksi lentokoneiden kunnostamisesta museoissa tai muualla esille pantavaksi puhutaan sekä entisöintinä että konservointina. Termejä käytetäänkin vähän ristiin ja rastiin, koska yleisesti sovittua terminologiaa ei tässä mielessä Suomessa ole. Entisöintiä ja konservointia tekevien tahojen kesken olisikin hyvä määritellä yhteinen käsitteistö.
Ilma-alusten konservoinnissa/entisöinnissä on Tiistaikerhossa kuljettu viimeisen kymmen vuoden aikana kohti ammattimaisempaa otetta. Se tarkoittaa, että työt perustuvat yhä enemmän etukäteen tehtyihin selvityksiin mm. kohteen rakenteesta, rakentamisesta, materiaaleista, pintakäsittelystä ja maalaustavoista. Kerättyä tietoa on sitten hyödynnetty kohteen entisöinnissä. Niin ikään keskeiseksi on tullut tehdyn työn raportoinnit, jotta jälkeenpäin voidaan todentaa, mitä on kohteen osalta tehty ja miksi.
Tässä suhteessa ensimmäinen Tiistaikerhon mittava entisöintihanke oli I.V.L. D.26 Haukka I. Siinä oli tavoitteena säilyttää todella huonoon kuntoon menneestä Haukka I -hävittäjästä alkuperäistä niin paljon kuin mahdollista ja rakentaa lahonneet tai tuhoutuneet koneen osat niin paljon kuin mahdollista alkuperäisen mukaiseksi. Projektin voidaankin sanoa olleen samanaikaisesi sekä konservointia että entisöintiä. I.V.L. D.26 Haukka I projekti toteutettiin Tiistaikerhossa vuosina 2012 - 2015.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/rTbCVPwchGw
I.V.L. D 26 Haukka ja Lassi Karivalo.Kuvateksti
Pyryn pyrstön kunnostusta käytävänäyttelyssä. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.
Lauanteiseuran työntekoa käytävänäyttelyn kellarissa. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.
Tampereen entisöintiryhmän ja Ilmavoimien Varikon entisöimä Letov Smolik. Kuva: Lassi Karivalo.
Suomen Ilmavoimamuseon konservoima Hawker Hurricane. Kuva: Lassi Karivalo.
Lentoteknillisen Killan entisöimä Bristol Blenheim. Kuva: Lassi Karivalo.
Tiistaikerho yhteiskuvassa. Kuva: Matias Laitinen.
Haukan ohjaamo entisöinnin jälkeen. Kuva: Lassi Karivalo.
I.V.L. D 26 Haukan ohjaamo ennen entisöintiä. Kuva: Lassi Karivalo.Kuvateksti
Haukan oikea yläsiipi ennen korjausta. Kuva: Lassi Karivalo.
Valmis Haukka Suomen Ilmailumuseon välihallissa. Kuva: Lassi Karivalo.
Haukan oikea yläsiipi korjattuna. Kuva: Lassi Karivalo.
Juha Suonperä, Ilmasotakoulun Kilta ry: Douglas DC-2 DO-1 Hanssin-Jukka -matkustajakoneen entisöinti
Hanssin-Jukka, Douglas DC-2, oli Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone. Sotavuosina se huolsi eteneviä joukkoja Karjalassa, evakuoi vaikeasti haavoittuneita sotilaita ja lensi komennuskuntia ympäri Eurooppaa mm. hakemaan uusia hävittäjiä. Lapin sodassa sillä huollettiin kaukopartiomiehiä, se toimi hyppykoneena laskuvarjojääkäreille ja jopa lensi talvisodassa yhden pommituslennonkin.
Tarvittaessa se palveli myös marsalkka Mannerheimin hovikoneena. Sotien jälkeen se toimi parikymmentä vuotta kahviona Hämeenlinnassa, mistä varsinkin varttuneemmat suomalaiset sen hyvin muistavat. Ilmasotakoulun Kilta entisöi sen yhteistyökumppaneiden avustuksella vuosina 2010-2011 vuoden 1944 kesän ulkoasuun.Tätä nykyä se on koneharvinaisuus maailmassa.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/9BsUN1M-23Y
PH-AKH
PH-AKH
DO-1
DO-1
DO-1
DO-1
DO-1
DO-1
Projektipäällikkö Matti Patteri, VL Myrsky II -entisöintiprojekti: VL Myrsky II MY-14:n entisöinti entisöijän silmin
Projektipäällikkö Matti Patteri on yksi VL Myrsky II -entisöiniprojektin alullepanijoista ja kantavista voimista. Hän aloitti entisöintiprojektin valmistelun jo vuoden 2008 tienoilla kopioimalla alkuperäispiirustuksia, rakentamalla Myrskyn pienoismallia mittakaavaa 1:4 ja myös projektin ensimmäiset uustuotanto-osat - sivuvakaajan ja -peräsimen sisärakenteet - valmistuivat hänen kotipajallaan.
Sen jälkeen, kun Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho vapautui edellisestä projektista uusiin projekteihin vuonna 2015, Matti Patteri on johtanut kerhon Myrsky-tiimiä. Hän on myös suunnitellut osia ja siirtänyt alkuperäispiirustuksista osia CAD:lle esimerkiksi laserleikkauksessa tarvittavien leikkaustiedostojen aikaansaamiseksi. Matti Patterin monipuolisesta osaamisesta ja hyvistä verkostoista on ollut suuresti hyötyä MY-14:n entisöintiprojektissa.
Tiistaikerhoon on vuosien kuluessa kertynyt lentokoneiden puurakentamisen osaamista ja niinpä siipi, siivekkeet, vakaajat, peräsimet ja rungon puiset muodostusosat ovat tässäkin projektissa Tiistaikerhon alaa. Mutta kyllä näihin rakenteisiin liittyy paljon metalliosien konservointia, entisöintiä, uustuotantoa ja asennusta, onhan pelkästään siiven jättöreunassa kolme voimalinjaa. Lisäksi ohutlevyosaamista on käytetty NACA-renkaan lisäksi muun muassa siiven luukkujen ja öljynjäähdyttimen rakentamiseen.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/qea8rBkRPGw
Matti Patteri ja ensimmäisi sivuvakaajan sisärakenne. Kuva: Reino Myllymäki
Matti Patteri, MY-14 siipisalko ja Elliot-vannesaha vuodelta 1947. Kuva: Lassi Karivalo
Matti Patteri ja koesiiven laskuteline. Kuva: Jorma Laakkonen
Matti Patteri ja NACA-rengas. Kuva: Jorma Laakkonen.