I.V.L. D 26 Haukka I -konservointiprojekti

Tiistaikerhossa syksyllä 2012 alkanut projekti I.V.L. D 26. Haukka I -hävittäjän konservoimiseksi saatiin päätökseen keväällä 2015.

valmis_i.v.l._d_26._haukka_i_suomen_ilmailumuseon_valihallissa_maaliskuun_lopussa_2015_pieni.jpg

Valmis I.V.L. D 26. Haukka I Suomen Ilmailumuseon välihallissa maaliskuun lopussa 2015. Kuva: Lassi Karivalo.

Ilmailuvoimien Lentokonetehtaassa Suomenlinnassa suunnitellun ja rakennetun kotimaisen hävittäjän prototyypin ensilento oli maaliskuussa 1927. Kone ei päässyt sarjavalmistukseen, koska Ilmavoimat päätyi Haukka I:n sijasta brittiläiseen Gloster Gamecock -hävittäjään. ”Kukkoa” lentokonetehdas rakensikin 15 koneen sarjan. Haukan taru jäi sen vuoksi lyhyeksi ja kone poistettiin Ilmavoimien koneluettelosta vuonna 1931.

Kone siirrettiin 1940-luvun lopulla monien muiden poistettujen koneiden kanssa varastoitavaksi Vesivehmaan lentokentän halliin, josta - eli nykyisestä Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta - on sittemmin moni kone otettu konservoinnin tai entisöinnin kohteeksi.

Vesivehmaalta Haukka I tuotiin syksyllä 2012 Tiistaikerhoon tavoitteena palauttaa se konservoituna ja korjattuna takaisin Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon. Konservointiprojekti kesti kaksi ja puoli vuotta. Haukan konservointi- ja korjausprojektin lopputyöt tehtiin samanaikaisesti, kun Haukka I oli esillä Suomen Ilmailumuseossa Ilmailumuseoyhdistyksen 45-vuotisjuhlanäyttelyssä ”Hylyistä helmiksi”.

Näyttelyn päätymiseen eli maaliskuun 2015 loppuun  mennessä Haukan konservointityöt oli saatu päätökseen. Tämän jälkeen Haukka I -hävittäjä palautettiin Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon yleisön nähtäväksi. Päijät-Hämeen Ilmailumuseo on auki kesäkuukausina lauantaina ja sunnuntaina klo 11-17.

I.V.L. D 26. Haukka I -hävittäjän konservointi oli Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerhon, Keski-Suomen Ilmailumuseon, Suomen Ilmailumuseon ja Päijät-Hämeen Ilmailumuseon yhteishanke. Käytännön konservoinnista ja korjaustoimenpiteistä vastasi Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho.

Projektissa Haukka I konservoitiin käytönaikaisen asuunsa puhdistamalla kone pinnoiltaan, korjaamalla koneen vuosikymmenten saatossa saamat vauriot, rakentamalla tuhoutuneen tilalle uutta, kunnostamalla koneen laskutelineet, täydentämällä koneesta puuttuvaa mittaristoa ja laitteita, laittamalla hallintalaitteet pääosin toimiviksi sekä asentamalla koneeseen moottori.

Konservointi- ja korjaustyö aloitettiin alasiivistä. Sen jälkeen oli vuorossa runko ja viimeisenä pahasti vaurioituneet yläsiivet. Alasiivissä suurin työ oli siiven vaneriverhoilun kymmenien reikien ja vaurioiden korjaus. Kuorirakenteisen rungon vaneriverhoilussa oli vain muutama reikä ja maalipinta hyvin säilynyt.

Suurin työ oli rungon pyrstöosan sekä ohjaamon ruostuneiden laitteiden kunnostamisessa ja toimintakuntoon saattamisessa. Työtä oli runsaasti myös moottoripukin, moottoripukin suojuksen sekä laskutelineen puhdistamisessa ja korjaamisessa.

Koko konservointiprojektin suurin haaste olivat yläsiivet. Ne olivat pahoin lahonneet. Tämän seurauksena suurin osa yläsiipien vaneriverhoilusta ja osa siiven rakenteesta jouduttiin uusimaan. Koneen uusitut vaneripinnat maalattiin alkuperäisen mukaisesti alumiinipronssipigmentillä sävytetyllä lakalla. Viimeiseksi Haukkaan asennettiin alkuperäinen, muttei toimintakuntoinen Gnome et Rhône Jupiter IV 9 Ab moottori.

Haukka I -hävittäjästä ja sen konservointityön edistymisestä on kerrottu Ilmailumuseoyhdistyksen kotisivujen Haukka I -projektin sivulla, Tiistaikerhon blogikirjoituksissa sekä Feeniks-lehdessä niin ”Tiistaikerhon siivellä” - palstalla kuin lehdessä julkaistuissa artikkeleissa 3/2014 ja 4/2014 ”I.V.L. D 26. Haukka I – Kone, joka ei täyttänyt sille asetettuja toiveita” osat 1 ja 2 sekä numerossa 2/2015 ”I.V.L. D 26. Haukka I -hävittäjän konservointi Tiistaikerhossa”.

Konservoinnin raportit

I.V.L. D 26 Haukka I:n konservointisuunnitelma (pdf). Konservointiraportit (pdf): syyskausi 2012kevätkausi 2013kesäkausi 2013syyskausi 2013, kevätkausi 2014, kesäkausi 2014, syyskausi 2014 ja kevätkausi 2015.