Ilmailumuseoyhdistys palkitsi ansioituneita

Ilmailumuseoyhdistys ry palkitsi ansioituneita vuosikokouksessaan 5.4.2025.

Pronssiset ansiomerkit

Pronssinen ansiomerkki numero 56: Pekka Varis

Varis liittyi Tiistaikerhoon vuonna 2006 ja on Tiistaikerhon konkareita. Lähes 30 vuoden aikana Varis on osallistunut yli kymmeneen Tiistaikerhon entisöintihankkeeseen. Niistä mainittakoon Focke-Wulf Fw 44 Stiegliz (SZ-18), I.V.L. D 26 Haukka I (HA-39), Caudron C.59 (CA-50) sekä viimeisimpänä Hietanen HEA-23b Ressu (OH-XEA). Varis on monipuolinen tekijä, oli sitten kyse puu- tai metallityöosaamisesta. Erityisesti hänen alaansa ovat olleet koneiden pienosien entisöinnit ja rakentaminen sekä koneiden verhoilut.

Pronssinen ansiomerkki numero 57: Pekka Kuivasmäki

Kuivasmäki on Tiistaikerhon konkareita. Hän liittyi kerhoon vuonna 2008. Kuivasmäki on osallistunut useisiin lentokoneiden entisöintiprojekteihin. Hän oli mukana Super Caravellessa, DC-9:ssä sekä DC-10:ssä käytetyn moottorin ahtimen rakentamiseksi näyttelyesineeksi. Mittavimman työpanoksen Kuivasmäki on tehnyt VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiprojektissa osallistuen vuodesta 2013 lähtien muun muassa Myrskyn alkuperäisosien kunnostukseen projektissa käytettäviksi sekä siiven siipisalkojen rakentamiseen.

Pronssinen ansiomerkki numero 58: Jorma Laakkonen

Laakkonen liittyi Tiistaikerhoon vuonna 2013. Hän liittyi samana vuonna käynnistyneeseen VL Myrsky II (MY-14) -entisöintihankkeeseen ja on siinä ollut mukana projektin päättymiseen eli vuoteen 2024 asti. Myrskyn entisöinnissä Laakkonen on osallistunut niin puu- kuin metallitöihin. Laakkosen erityisenä ansiona on Myrskyn entisöintiprojektin kuvallinen dokumentointi, mistä hän on kantanut pääasiallisen vastuun.

Pronssinen ansiomerkki numero 59: Seppo Valkeiskangas

Valkeiskangas on Hallinportti Ilmailumuseon ylläpitämisen keskeinen henkilö. Hänen ansiostaan Hallinportti Ilmailumuseo on tehnyt menestyksekästä yhteistyötä Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerhon kanssa, ja hän on tarjonnut asiantuntemustaan entisöintiprojektien käyttöön. Museosta on myös saatu projektien tarvitsemia osia. Hallinportti Ilmailumuseon oppaana toimiessaan Valkeiskangas tuo mieleenpainuvasti esiin koneiden teknisten ominaisuuksien rinnalle myös koneisiin liittyvät tarinat. Valkeiskangas on aktiivinen myös Lentotekniikan killassa ollen opettajana killan järjestämillä museaalisesti arvokkaiden lentokoneiden Historic-tyyppikursseilla.

Standaarit

Standaari numero 285: Matti Kainulainen

Kainulainen liittyi Tiistaikerhoon vuonna 2018. Hän on ehtinyt osallistua lukuisiin Tiistaikerhon entisöintiprojekteihin. Niistä mainittakoon I.V.L. K.1 Kurki, Valmet Tuuli III (TL-1), Caudron C.59 (CA-50) sekä viimeisimpänä Hietanen HEA-23b Ressu (OH-XEA). Kainulaisen asiantuntemusta on käytetty myös Caravellen hinausrautojen sekä Link Trainerin siipien entisöinneissä. Taitavana pienoismallirakentajana Kainulainen on kunnostanut museaalisesti arvokkaita lentokoneiden pienoismalleja.

Standaari numero 286: Jouni Ripatti

Ripatti liittyi Tiistaikerhoon vuonna 2018. Hän on osallistunut mm. VL Myrsky II (MY-14), I.V.L. K.1 Kurki, Caudron C.59 (CA-50) ja viimeksi Hietanen HEA-23b Ressu (OH-XEA) -koneiden entisöinteihin. Ripatti on monipuolinen osaaja, oli sitten kysymys puu- tai metallitöistä. Pintakäsittelyn taitajana hän on ollut osallistunut muun muassa Myrsky MY-14 ja Kurki-koneiden maalaamiseen.

Standaari numero 287: Reijo Siirtola

Siirtola liittyi Tiistaikerhoon vuonna 2019. Hän on osallistunut muun muassa Caudron C.59 (CA-50), Douglas C-47 (DO-5), Link Trainer (LT-1) ja Hietanen HEA-23b Ressu (OH-XEA) -koneiden entisöinteihin sekä Douglas DC-3 ja Iljushin Il-2 Sturmovik -koneiden mittaritaulukopioiden rakentamiseen. Erityisesti mainittavana ansiona on Siirtolan hallitsema lasikuitutyöskentely. Hän rakensi lasikuidusta Douglas C-47 (DO-5) -koneesta puuttuvan nokkakartion alaosan sekä korjasi lasikuidulla Finnairin Caravelle III Sinilinnuksi (OH-LEA) entisöidyn matkustajakoneen rikkoutuneen tutkakuvun suojuksen.

Standaari numero 288: Pertti Virtanen

Pertti ”Pete” Virtasta voidaan pitää yhtenä vanhojen koneiden entisöinnin uranuurtajista Suomessa. Hän entisöi jo 1960-luvun lopulla Gourdou-Leseurre-hävittäjän, joka valmistui vuonna 1970. Sen jälkeen Pete on osallistunut useisiin entisöintiprojekteihin ja käytännössä entisöinyt useita koneita, muun muassa Martinsyde Buzzardin. Hänen työtään on myös Suomen Ilmavoimamuseon Thulin-replika, joka valmistui vuonna 1988. Peten tiedot ja taidot erityisesti vanhan tekniikan hallinnassa ovat korvaamattomat Suomen Ilmavoimamuseolle.

Pete on omalla ajallaan ja rahallaan osallistunut lukuisiin ilmavoimien kaluston pelastamisiin. Hän osti muun muassa Jämsästä Myrskyn ruosteiset runkokehikot ja lahjoitti ne silloiselle Keski-Suomen Ilmailumuseolle. Ilman niitä Myrskyn uudelleen rakentaminen olisi tuskin onnistunut. Näiden "ympärille" on nyt sitten rakennettu MY-14:n runko.

Pete on kuulunut Keski-Suomen Ilmailumuseon ja Suomen Ilmavoimamuseon hallitukseen useaan otteeseen säätiön perustamisesta alkaen. Hän on edelleen hallituksen jäsen. Aktiivinen toiminta Lentotekniikan killassa on "poikinut" muun muassa Historic-kurssit, joita on pidetty Tikkakoskella vuodesta 2003 muutaman vuoden taukoa (2010–2012 ja 2020–2022) lukuun ottamatta. Kevään 2025 kurssi on jo 26. Käytännössä Pete järjestää kurssit, hankki opettajat ja markkinoi kursseja. Ilmavoimamuseo tukee järjestelyissä.

Peten innostus historiallisiin esineisiin ei rajoitu pelkästään Ilmavoimien kalustoon. Hänellä on entisöity T-Ford ja hän on aktiivinen Höyrylaivayhdistyksessä. Parhaillaan hän askartelee Noordyun C-64 Norsemanin rungon kanssa.

Puheenjohtaja Janne Salonen ja varapuheenjohtaja Raimo Korpi jakoivat palkitsemiset, palkitsemistoimikunnan puheenjohtaja Marcus Borgström luki palkitsemisperustelut.