Ilmailumuseoyhdistys palkitsi ansioituneita vuosikokouksessaan 10.4.2021

10.04.2021

Ilmailumuseoyhdistys ry palkitsi ansioituneita sääntömääräisessä vuosikokouksessaan 10.4.2021 klo 14 alkaen. Koska kokous järjestettiin pääosin etäkokouksena, kunniakirjoja, ansiomerkkejä ja standaareja ei voitu luovuttaa palkituille fyysisesti, vaan se tehdään myöhemmin.

Jyrki Laukkasesta kunniajäsen

Ilmailumuseoyhdistys ry:n kunniajäseneksi numero 22 kutsutaan Jyrki Laukkanen.

Jyrki on aloittanut ilmailu-uransa 1950-luvulla ja ensimmäisen yksinlentonsa hän teki 15-vuotiaana Harakka-liitokoneella. Hän toimi Ilmavoimien koelentäjänä yhteensä yli 30 vuotta vuosina 1970–2002 ja on lentänyt yli 150 eri lentokonetyypillä yhteensä yli 9 000 tuntia. Tultuaan ylioppilaaksi Laukkanen haki Ilmavoimien ohjaajakurssille, muttei näkönsä vuoksi päässyt. 1960-luvun puolivälissä Laukkanen pyrki ja pääsi opiskelemaan lentokoneenrakentamista Teknilliseen korkeakouluun valmistuen vuonna 1968 lentokoneinsinööriksi, myöhemmin diplomi-insinööriksi. Opintojensa aikana hän työskenteli Valmetin lentokonetehtaalla Kuorevedellä.

Asevelvollisuutensa hän suoritti Ilmavoimissa. Varusmiespalveluksensa jälkeen hänen näkönsä oli korjaantunut, joten hän pääsi Ilmavoimien ohjaajakurssille valmistuen kurssilta priimuksena. Kurssin jälkeen hän työskenteli MiG-21-laivueessa Rissalassa, mistä hän siirtyi koelentäjäksi Kuoreveden Halliin koelentueeseen vuonna 1970. Yhteensä Laukkanen työskenteli koelentäjänä 32 vuotta eläköityen vuonna 2002 insinöörieverstiluutnanttina.

Hän sai julkisuutta erityisesti Valmet L-70 Vinka -koelentojen ansioista. Tämän jälkeen hän koelensi MiG- ja Fouga-kalustoa muun muassa niiden huoltojen jälkeisillä koelennoilla sekä useita muita koneita niiden hankintojen yhteydessä. Hän on lentänyt myös lukuisilla experimental-koneilla niin Suomessa kuin ulkomailla.

Jyrki on ollut ja on edelleenkin tuottelias ilmailukirjailija. Hän on sotilasuransa päätyttyä kirjoittanut lukuisia ilmailukirjoja mm. Fouga-, MiG-21-, Draken- ja Hawk-koneista. Näissä hänen laaja 50 000 dian laajuinen lentokonevalokuvakokoelmansa on tullut osin käyttöön.

Ilmailumuseoyhdistys on julkaisutoiminnassaan saanut Jyrkiltä merkittävää tukea ja apua. Monissa julkaisuissamme on saatu hyödyntää Jyrkin valokuvakokoelman helmiä.

Jyrki tunnetaan myös pitkäaikaisena Gloster Gauntlet -koneen lentäjänä. Hän myös pitkään itse vastasi koneen mekaanikon tehtävistä sekä koneen kunnostuksista ja korjauksista. Jyrkin kädenjälkeä edustaa myös Kymin kentällä sijaitseva Karhulan Ilmailukerhon lentomuseo, joka esittelee maassamme harvinaisesti erityisesti kalustoa, jolla voidaan lentää tai ainakin rullata Kymin historiallisella kentällä.

Jyrkin ammattitaitoa ja sitoutumista kunnioitetaan laajasti museoalalla ja asiantuntemusta hyödyntävätkin lukuisat museot, historiallisten lentokoneiden omistajat sekä tutkijat.

Seppo Itkoselle kultainen ansiomerkki

Seppo Itkonen on ollut arvostettu ja pidetty tiistaikerholainen jo vuodesta 2004 alkaen. Tiistaikerhossa Seppo on ollut mukana lukuisissa koneiden entisöinti- ja kunnostushankkeissa vastaten pikkutarkkojen töiden ja osien valmistuksesta museoitaviin koneisiin ja niiden osiin.

Erityisesti Seppo tunnetaan kuitenkin niin kotimaassa kuin ulkomailla suurimittakaavaisten ja suurikokoisten siviili-ilmailun lentokoneiden pienoismallien rakentajana ja korjaajana. DC-3-koneesta alkanut harrastus on sittemmin saanut aikaan muun muassa Convair 440 Metropolitan ja Dragon Rapide -mallit.

Seppo on saanut merkittävää tunnustusta myös korjaamalla vaurioituneita malleja, joista yhtenä esimerkkinä Finnairin Caravelle -mallin korjaus museossa sattuneen vahingon jälkeen. Caravelle pirstoitui museolattialle pieniksi ja suuremmiksi osiksi. Sepon käsien jälkeen se on uutta vastaavassa kunnossa ja ollut jo vuosia osa Suomen Ilmailumuseon Caravelle-kokoelmaa. Sepon työlle ominaista onkin lopputuloksen mikroskooppinen tarkkuus ja aitous. Näin syntyy ainutlaatuisia malleja koneista, joita museokävijöiden on helppo ihastella ja samaistua niillä matkustaneisiin.

Kai Mecklinille, Matti Patterille ja Reino Myllymäelle hopeinen ansiomerkki

Suomen Ilmavoimamuseon johtajana Kai Mecklin on toiminut vuodesta 2003 alkaen.

Hänen johtamansa Ilmavoimamuseon yhteistyö Ilmailumuseoyhdistyksen kanssa on ollut rakentavaa ja eteenpäin katsovaa. Tuki yhdistykselle niin hyvinä kuin huonoina aikoina on ollut merkittävää.

Erityisesti toiminnallinen, taloudellinen ja museoammattimainen tuki VL Myrsky II -entisöintiprojektille on ollut erittäin merkittävää projektin viemiseksi järjestelmällisesti eteenpäin. Myrsky-projektin aloittaminen tilanteessa, jossa ei ollut rahaa eikä juuri materiaalejakaan, osoittaa uskoa, että haasteet ovat voitettavissa.

Kai on toiminut myös yhden kauden IMY:n edustajana Suomen Ilmailumuseosäätiön edustajistossa.

Myrsky-entisöintiprojektia ei olisi ilman Matti Patteria.

Hänen osaamisensa, ymmärryksensä ja tekemisensä mahdollistavat Myrskyn entisöinnin ja uusvalmisteosien suunnitelmallisen valmistumisen. Matin kyky luoda yhteistyöverkosto eri tukijoiden ja tekijöiden kesken on mahdollistanut Myrsky valmistumisen ja töiden siirtymisen kohti loppukokoonpanoa.

Kyky ratkaista asioita siten, että 1940-luvulla tehty osa saadaan tehtyä 2000-luvun tekniikalla ja materiaaleilla ilman teollista massatuotantoa eli prototyyppinä, on ollut projektin onnistumisen edellytyksenä.

Matti on myös jaksanut pandemia-ajan vaikeudet – työvoiman vähyyden, karenssit, sulut ja muut kivikot – kiertää ja ohittaa niin, että tekemisen ilo on säilynyt hänellä ja muilla tekijöillä. Viimeisen vuoden aikana on saatu paljon aikaan näkyvää, joka kannustaa jatkamaan.

MY-14:n ohella Matti on jaksanut viedä eteenpäin myös koesiiven ja MY-5 valmistelua tulevaa näyttelykäyttöä varten.

Reino Myllymäki tuli Ilmailumuseoyhdistyksen toimintaan mukaan VL Myrsky II -entisöintiprojektin tiedottajaksi. Hän on kirjoittanut seitsemän Myrsky-vuosijulkaisua vuosina 2015–2021. Lisäksi hän toimittanut tai kirjoittanut useita muita artikkeleita tai aineistoja muissa medioissa julkaistavaksi. VL Myrsky -verkkosivulle ja Facebookiin, joita Reino Myrskyn osalta tällä hetkellä ylläpitää, on kertynyt merkittävä määrä uutisia ja blogeja Myrskyn historiasta, entisöinnistä ja projektista itsestään. Verkkosivut ovat aina ajan tasalla ja niissä on mielenkiintoista luettavaa ja nähtävää itse koneesta sekä projektista.

IMY:n hallituksessa Reino on työskennellyt vuodesta 2014 alkaen ja vastannut IMY:n ja sen ”konsernin” verkkotiedottamisesta. Pandemian aikana Reino on toiminut ensiarvoisen tärkeästi etäjäseniltojen kehittämisessä, hoitanut niiden toteuttamisen ja teknisen järjestelyn sekä tallenteiden jakamisen esitysten jälkeen. Hän on myös ollut aktiivinen jäseniltojen esitysten pitäjä.

Reino oli tapahtumajohtaja sekä primus motor kesällä 2020 IMY:n järjestämässä Suomen ensimmäisessä drive-in-lentonäytöksessä Asikkalan Vesivehmaan lentokentällä. Tapahtumassa oli yli 3 000 katsojaa haastavana pandemia-aikana. Järjestelyt sujuivat erinomaisesti.

Lisäksi Reino on ollut tekijänä yksin tai yhtenä lukuisissa IMY:n kirjajulkaisuissa, joista mainittakoon hänen ehdotuksestaan tehty kolmiosainen Ohjaamot-kirjasarja sotilaslentokoneista, liikennelentokoneista ja Rajavartiolaitoksen ilma-aluksista.

Bo Paulille, Petri Fogdelle, Jouko Helinille, Kari Vertaselle, Kimmo Salomaalle ja Hannu Iivariselle pronssinen ansiomerkki

Bo Paul on toiminut Tiistaikerhossa yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 alkaen. Hän on ollut mukana lukuisissa entisöintihankkeissa sekä on arvostettu ja pidetty tiistaikerholainen.

Bo on ollut yksi Myrskyn entisöinnin keskeisiä tekijöitä vuodesta 2014 alkaen. Hän on ollut mukana jo purkamassa alkuperäisiä osia sekä rakentamassa pöytiä, joilla siipien rakentaminen on tehty. Niin ikään hän on ollut merkittävässä roolissa siipisalkojen teossa, siipikaarien asennuksessa siipisalkoihin ja viimeisimpänä siipien pintavaneroinnissa.

Petri tukee oman työnsä ohessa ja mahdollisuuksiensa mukaan Ilmailumuseoyhdistyksen toimintaa erittäin ansiokkaasti.

Erityisesti erilaiset materiaalien välivarastoinnit, vastaanottamiset ja lähetykset syntyvät ammattimaisesti. Petri tukee toiminnallaan mielellään myös Tiistaikerhon töitä. Erilaiset siirrot ja kuljetukset museon alueella onnistuvat lyhyelläkin varoitusajalla.

Petrin osaamisen kehittymistä on ollut ilo seurata kuluneiden vuosien aikana.

Jouko Helin on ollut mukana useissa kymmenissä IMY tapahtumissa niin myyntitehtävissä, Hawk-opastuksissa kuin monissa muissakin tehtävissä tapahtumien onnistumiseksi. Jouko on innokkaasti ollut opetelemassa uutta ja ottanut osaa toimintaan monipuolisesti.

Suomen Ilmailumuseon arkistotyössä Jouko on tehnyt uraauurtavaa työtä luetteloinnin muuttamisessa sähköiseksi sekä esimerkiksi valokuvien skannaamisessa museon käyttöön ja arkistoon. Myös yhdistyksen käyttöön Jouko on skannannut ja luetteloinut kuvia, välillä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.

Jo liikennelentäjä uransa aikana alkanut kuvataideharrastus on muuttunut Kari Vertasen eläkkeelle jäämisen jälkeen ammattimaiseksi taiteilijatoiminnaksi.

Ilmailutaiteilijana Kari on yksi Suomen ansiokkaimmista sekä sotilas- että siviili-ilmailun osalta. Karin luomaa taidetta on päästy hyödyntämään erilaisissa museotoiminnan hankkeissa ja projekteissa.

Viimeisimpiä Karin taideteoksia ovat MY-14-konetta ja Finnairin Caravelle III -konetta OH-LEA esittävät maalaukset, joita yhdistys on voinut hyödyntää VL Myrsky II -entisöintiprojektin verkkosivuston ilmeenmuutoksessa ja Caravelle-projektin verkkosivuston luomisessa.
Kari on myös innokas lentosimulaattorikouluttaja sekä sotilas- että siviili-ilmailun osalta. Hänen opissaan on päästy niin Messerchmitt Bf 109:n kuin suurten liikennekoneiden ohjaimiin. 

Kimmo Salomaa on toiminut Hanssin-Jukka Perinneyhdistyksen puheenjohtajana ja vastuuhenkilönä yhdistyksen perustamisesta asti.

Kauppakeskus Tuulosen yhteydessä toimiva Hanssin-Jukan Perinneyhdistys ry nimensä mukaan on perustettu edistämään ja säilyttämään Douglas DC-2 Hanssin-Jukka -lentokone jälkipolville. Tämän toiminnan ohessa on kauppakeskuksen sisälle ja ulkopuolelle kerätty merkittävä ja yhä laajeneva kokoelma Ilmavoimien historiaa, joka esittelee satunnaisille kävijöille ja aiheen harrastajille helposti lähestyttävällä tavalla suomalaista sotilasilmailun historiaa.

Kauppakeskus Tuulosen kokoelman syntyminen on pitkälti Kimmon ansiota. Kauppakeskuksen kävijät ovatkin ainutlaatuisessa asemassa voidessaan vierailla ja ihailla ilmailumme historiaa tässä kohteessa.

Yhteistyö Kimmon kanssa on aina ammattimaista, kannustavaa ja kuitenkin faktat huomioon ottavaa. Hänen toimintansa yhteisen hyvän aikaan saamisessa on periksiantamatonta ja eteenpäin katsovaa.

Lahden Ilmasilta ry:n puheenjohtajana ja Päijät-Hämeen Ilmailumuseon johtajana yli kymmenen vuotta toiminut lentokapteeni Hannu Iivarinen teki jo puheenjohtaja-aikanaan ainutlaatuista yhteistyötä LIS ry:n ja Ilmailumuseoyhdistyksen välillä.

Hannun puheenjohtajakaudella yhteistyö tiivistyi ja tiivistynyt yhteistyö paransi merkittävästi toimintaolosuhteita sekä kahden yhdistyksen välillä että Päijät-Hämeen Ilmailumuseon toiminnan osalta.

Hannun puheenjohtajakaudella kokoelma kasvoi ja kehittyi, varastotiloja laajennettiin merikonteilla ja Päijät-Hämeen Ilmailumuseon kävijämäärä vakiintui 2 000 kävijään vuodessa.
Hannun järjestämien kuukausikokouksien aiheet olivat mielenkiintoisia ja monipuolisia. Kuukausikokoukset olivat myös aina ammattitaitoisesti järjestettyjä ja IMY:n myyntipöytä oli niihin aina tervetullut.

Asko Niemiselle, Jukka Piipponen, Kai Silvanille, Benjamin Helander, Statens Maritima och Transporthistoriska Museerille ja Jan Forsgrenille numeroitu standaari

Asko Nieminen on pitkäaikainen Ilmailumuseoyhdistyksen jäsen. Hän on ollut toimittamassa Lentovarikon Kilta ry:n julkaiseman Suomen Ilmailuhistorian muistomerkit -teoksen 2. täydennettyä painosta. Täydennettyä painosta varten Asko on kerännyt ja vieraillut itse useilla muistomerkkipaikoilla niin Suomessa kuin Euroopassa. Kirjassa on kuvattu kaikki Suomessa sijaitsevat ilmailuhistorialliset muistomerkit ja Euroopassa tiedossa olevat suomalaiseen ilmailuhistoriaan liittyvät muistomerkit ja niiden historia.

Ilmailumuseoyhdistys ry:n toiminnassa, erityisesti koronapandemia ajan aikana, Asko on ollut erittäin aktiivinen etäjäseniltojen pitäjä.

Asko on vuosien saatossa osallistunut myös aktiivisesti varaosien etsintään Suomesta Arbogan ohjusmuseossa sijaitsevaan Draken-simulaattoriin. Hän on tehnyt paljon yhteistyötä erityisesti Arbogan ohjusmuseon kanssa. Asko on myös osallistunut innokkaasti IMY:n järjestämiin ulkomaanmatkoihin.

Jukka Piipponen on tehnyt merkittävän uran ilmailukirjailijana, ilmailuhistorian tutkijana ja tallentajana. Hänen tuotannossaan on useita suomalaisten sotilasilmailun merkkihenkilöiden elämänkertoja sekä niiden uudistettujen painosten toimituksia.

Kiitämme Jukkaa myös pitkäaikaisesta ja asiantuntevasta avusta suomalaisille ilmailumuseoille niiden toiminnan edistämiseksi.

Kai Silvan on ollut jo vuosikymmenen ajan keskeinen yhteyshenkilö Ilmailumuseoyhdistyksen ja Turun Ilmasillan välisessä toiminnassa.

Kain toiminta alueellisen ilmailuperinnetyön edistämisessä, perinneilma-alusten säilyttämisessä sekä osallistumisessa alueelliseen yhteistyöhön Ilmailumuseoyhdistyksen kanssa erilaisten tapahtumien, messujen ja lentonäytöksien yhteydessä, on ollut erittäin aktiivista.

Koronapandemian aikana Kai on aktiivisesti jakanut Ilmailumuseoyhdistyksen tapahtumalinkkejä ja houkutellut varsinaissuomalaisia kuulijoita verkkojäseniltojen pariin.

Benjamin Helander on hoitanut IMY:n Facebook-sivujen ylläpitoa ansiokkaasti vuodesta 2017. Lisäksi hän on osallistunut asiantuntevasti ja innokkaasti artikkelien kirjoittamiseen Feeniks-lehteen ja -vuosikirjaan sekä ollut tekijänä IMY:n kirjajulkaisuissa Ohjaamot 2 ja Ohjaamot 3 sekä Vesivehmaa, Osa 2: Ilmailumuseotoiminta 1948–2019.

Benjamin on järjestänyt useita IMY:n jäsentilaisuuksia muun muassa Finnairin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä pitänyt niitä myös itse. Lisäksi hän on järjestänyt auditoriossa pidetyissä jäsenilloissa tietokilpailuja kahvitaukojen alussa.

Koronapandemian aikana olemme erityisesti saaneet nauttia hyvin valmistelluista verkkojäsenilloista ja olemme saaneet huomata, kuinka onnistuminen on tuonut lisää osaamista hänen tekemiseensä.

Ruotsin valtion merimuseo ja kuljetushistoriallinen museo SMTM luovutti omistuksessaan olleen Sud Aviation SE 210 Caravelle III -matkustajakoneen SE-DAF Ilmailumuseoyhdistykselle tammikuussa 2021. Luovutuksella varmistettiin, ettei kone päädy romutukseen.

SMTM:n henkilökunta suhtautui IMY:yn ammattimaisesti ja arvostavasti sekä haluttuna yhteistyökumppanina ja omistamansa materiaalin jatkohaltijana.

Olemme saaneet ainutlaatuisen mahdollisuuden jatkaa SE-DAF käyttöikää tulevaisuudessa.

Arlanda Flygsamlingar -museon johtaja Jan Forsgren on tukenut IMYn toimintaa Ruotsista käsin monen vuoden ajan. Esimerkiksi IMY:n ryhmien vierailut Arlanda Flygsamlingar -museossa ovat olleet aina ammattitaitoisesti ja avuliaasti järjestetyt.

Merkittävä yksittäinen yhteistyömuoto on ollut Caravelle-projekti ja sen alkuun laittaminen. Jan oli se henkilö, joka vihjasi IMY:lle, että Caravelle on vapautumassa. Hän myös järjesti yhteystiedot ja kontaktit koneen omistajaan sekä Swedaviaan sopimusneuvottelujen toteutumiseksi. Jan on myös järjestänyt yhteydenpidon IMYn ja Le Caravelle Clubin välillä sekä luvannut tukea hanketta loppuun saakka.

Reino Myllymäki

09.05.2021Mikä on tämä nosturi?
06.05.2021IMY Shop 2021 -kuvasto on ilmestynyt
05.05.2021Mil Mi-8P -kopteri HS-6 siirrettiin Vesivehmaalta Tuulokseen
24.04.2021Viimeiset vuoden 2021 jäsenmaksukirjeet kuoritettiin tänään
20.04.2021Ilmailumuseoyhdistyksen vuosikokouksen päätöksiä
14.04.2021Jäseniltojen etäosallistujien postituslistaa puhdistettu
14.04.2021Uusia jäseniltatallenteita kaikille avoimiksi
14.04.2021Mobilian Koneita ja ihmisiä -näyttelyn avajaiset verkossa to 15.4. klo 18
10.04.2021Ilmailumuseoyhdistys palkitsi ansioituneita vuosikokouksessaan 10.4.2021
05.04.2021Uutta kamaa ulkomaisissa lehdissä....

Siirry arkistoon »