Kesällä Suomen Ilmailumuseon II hallista purettiin toistaiseksi varastoitavaksi 1930-luvun konevanhus Klemm L25:n (OH-KLA). Aina ei kuitenkaan käy kuten Strömsössä. Siipiä varastoon siirrettäessä tuulenpuuska pääsi kaatamaan toisen siipipukeille laitetun siiven. Sen seurauksena siiven etureuna sai huomattavia vaurioita. Tapaus opetti jälleen kerran, kuinka huolellisia museokoneiden käsittelyssä tulee olla, jotta vältytään turhilta harmeilta. Klemmin siiven korjaukset ovatkin työllistäneet Tiistaikerhoa alkusyksyn. Nyt korjaukset on tehty ja siipi on siirretty varastoon.

Klemmn todella muhkea siipi vei entisöintitilasta leijonan osan, jonka vuoksi alun perin heti syksystä käynnistettäviä töitä jouduttiin lykkäämään. Yksi sellainen on Pertti Kyrölän vuosina 1947-1949 suunnitteleman ja rakentaman yksipaikkaisen lentokoneen siipien tukivaijerien kiinnityksen saattaminen valmiiksi. Nyt Kyrölä on otettu käsittelyyn. Kun siipien tukivaijerit on saatu asennetuksi, Kyrölän konekin viedään varastoitavaksi, sillä Suomen Ilmailumuseon näyttelyhalleissa ei koneelle ole tilaa.

Tilanahtaus on kaikkien Suomessa toimivien ilmailumuseoiden pysyvänä vitsauksena. Monia mielenkiintoisia koneita onkin piilossa museokävijöiden katseilta. Valtaosa Suomen Ilmailumuseon varastoiduista koneista on toistaiseksi sijoitettuna Helsingin lentoasemalla olevaan hallitilaan. Siellä ovat mm. Folland Gnat, Fouga Magister sekä Drakenin ja Mig 21 Bis:n kaksipaikkaiset versiot.

Klemmin korjauksen ohessa on toki voitu tehdä muutakin. Haukka I:n konservointityötä ja Vihurin (VH-25) ohjaamo-osan varustelua on jatkettu, Bleriot IX -koneen pienoismallin siipien ja pyrstön verhoilua uusittu sekä DC 10 -koneen CF6 moottoria muokattu näyttelyesineeksi.

Aloittamistaan odottaa vielä varsinainen ”namuprojekti” eli suomalaisen hävittäjän Myrskyn entisöinnin aloittaminen. Myrsky rakentamaan Ilmailumuseoyhdistyksen, Suomen Ilmailumuseon sekä Keski-Suomen Ilmailumuseon yhteistyönä. Suunnitelmissa on, että Myrsky olisi valmiina esiteltäväksi vuonna 2019.