Tiistaikerhon blogi

Kurjen tuulilasit saivat alumiinireunuksensa

Sunnuntai 14.5.2017 - Tiistaikerholainen


Syyskaudella 2016 asennettiin Tiistaikerhossa I.V.L. K. 1 Kurjen ohjaamon ja matkustamon tuulilaseihin uudet polykarbonaattipleksit. Alkuperäiset ja ajan saatossa tuhoutuneet oli tehty selluloidista. Lisäksi tuulilaseihin tehtiin niistä puuttuneet kolme alumiinista sivutukea. Näistä kirjoitin blogissani viime vuoden joulukuussa. Sen sijaan tuulilasipleksien reunoja vahvistavat alumiinireunukset jäivät tämän vuoden puolella tehtäviksi.

Tuulilaseissa oli ollut alumiinipellistä tehty kourumainen reunus tai reunavahvike. Siitä todisteena on säilynyt muutama pätkä alkuperäistä Kurjen ohjaamon ja matkustamon tuulilasin alumiinireunusta. Niiden perustella pystyimme mallintamaan uusien reunavahvikkeiden tekemisen. Todettiin lisäksi, että ohjaamon tuulilasin reunavahvike oli ollut matkustamon vahviketta hivenen leveämpi. Miksi näin, ei ole selvinnyt.

Blogi_2017-10-01-02.jpg

Työ aloitettiin ohjaamon tuulilasista. Millin paksuisesta taipuisasta alumiinipellistä leikattiin tuulilasin reunan pituinen ja alumiinivahvikkeen levyinen peltilista. Lista taivutettiin kanttikoneessa keskeltä pituussuunnassa 90 asteen kulmaan. Tämän jälkeen pellin reunat puristettiin ruuvipenkissä kouruksi. Edessä oli nyt reunuksen tekemisen vaativin työ, jossa kouruksi muokattu reunavahvike oli taivutettava tuulilasin reunaa muotoon pyöristettyine kulmineen.

Blogi_2017-10-03.jpg

Alumiinikourun muokkaaminen tuulilasin kulmien muotoon tehtiin pakottamalla alumiinikourua vasaralla kourun sisään laitettua peltilevyn vasten ja taivuttamalla samalla kourua halutun kaarimuodon aikaansaamiseksi. Pakottamisen edetessä alumiinikourun taivutusta jyrkennettiin, kunnes oli saatu tuulilasin 90 asteen pyöristetyn kulman muoto.

Blogi_2017-10-04.jpg

Kun ohjaamon tuulilasin alumiinireunus oli näin saatu alustavasti taivutettua, aloitettiin matkustamon tuulilasin reunavahvikkeen tekeminen. Matkustamon tuulilasin vahvike tehtiin kuitenkin aluksi ohjaamon kanssa saman levyiseksi ja vasta myöhemmin kavennettavaksi.

Blogi_2017-10-05.jpg

Kun kumpikin alumiininen tuulilasin reunavahvike oli saatu alustavasti muotoonsa, muokkaamisen hienosäätö tehtiin käyttäen apuna tuulilaseista tehtyjä vanerimalleja, joihin reunavahvikkeita soviteltiin niitä välillä muokaten. Reunavahvisteen kourun tiiveys varmistettiin vielä puristimella. Kun reunavahvikkeet sopivat täydellisesti vanerimalleihin, vahvikkeita kokeiltiin varsinaisiin tuulilasiplekseihin. Todettiin uusien reunavahvikkeiden istuvan hyvin pleksien reunaan. Vasta nyt matkustamon tuulilasin reunavahvike kavennettiin lopulliseen leveyteensä.

Blogi_2017-10-07-08.jpg

Blogi_2017-10-09.jpg
Reunavahvikkeet olivat nyt valmiit pintakäsiteltäviksi. Vahvikkeiden alumiinipinnat hiottiin ensin sileäksi ja sitten vielä kiiltäviksi. Sen jälkeen pintaan hiottiin 1920-luvulla lentokoneiden alumiinipeltien pinnoissa yleisesti käytetty pyöröhiontakuvio. Vastaavaa kuviota oli vielä nähtävissä Kurjen tuulilasien säilyneissä reunavahvikkeiden pätkissä.

Blogi_2017-10-11.jpg 
Hiontakuvio tehtiin reunavahvikkeen kiillotettuun pintaan halkaisijaltaan 30 mm leveällä hiontaistukalla. Istukan päähän kiinnitettiin karhunkielestä nahkapaskalla leikattu pyöreä pala. Pyöröhiontaistukka kiinnitettiin pylväsporaan, jolla painettiin kevyesti alumiinireunavahvikkeen pintaan peräkkäisiä pyörökuvioita niin, että pyörökuviot peittivät osittain toisiaan. Näin pyörökuviointiin ei jää alueita, joista kuviointi puuttuisi. Kun hiontakuviointi saatiin valmiiksi, ohjaamon ja matkustamon reunavahvikkeet painettiin paikoilleen tuulilasin reunaan, johon ne kiinnitettiin pienillä pulteilla.

Blogi_2017-10-12.jpg

Tuulilaseista puuttui vielä lasien keskellä sijaitsevan alumiinisen kolmiotuen kohdalla lasin ulkopinnalle tulevat alumiinilistat. Tehtiin nuo listat ja niihinkin hiottiin pyörökuvio. Listat kiinnitettiin pienillä pulteilla tuulilasin läpi alla olevaan kolmiotukiin.

Blogi_2017-10-13.jpg

Nyt ohjaamon ja matkustamon tuulilasit voitiin kiinnittää lopullisesti Kurjen runkoon. Etuohjaamon tuulilasin pianosaranamainen tyvilista ruuvattiin runkoon messinkiruuveilla. Tarkoitusta varten hankittiin vanhanaikaisia hahlokantaisia ruuveja, koska museokone Kurjessa ei voida käyttää nykyaikaisia ristipää- tai torx -ruuveja. Matkustamon tuulilasin tyvilista kiinnitettiin puolestaan Kurjen runkovaneriin pienillä 3x10 mm pulteilla, kuten oli menetelty konetta vuonna 1927 rakennettaessa.

Blogi_2017-10-14.jpg

Ohjaamon ja matkustamon tuulilasit oli nyt saatu valmiiksi - tosin ei ihan kokonaan. Tuulilasipleksejä peitti vielä muovinen suojakalvo. Kalvot poistetaan vasta, kun Kurjen runko on saatu kokonaan valmiiksi palautettavaksi Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon Vesivehmaalle. Näin estetään tuulilasipleksien naarmuttuminen Kurjen runkoa vielä muilta osin kunnostettaessa. I.V.L. K.1 Kurjen runko palautuu Vesivehmaalle viimeistään syksyllä.

Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, I.V.L. K.1 Kurki


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään